Flowplus Rauma: Jatkuva kehitystyö takaa laadun
Flowplus Rauma aloitti toimintansa syksyllä 2020. Teollisuuden sähkömoottorien huoltoyksikkö pysyy jatkuvalla kehitystyöllä kilpailukykyisenä ja tuottaa asiakkailleen juuri sitä, mitä he haluavat.
Rauman ympäristössä on paljon suurta prosessiteollisuutta. Varsinkin metsäteollisuutta on merkittävästi, mutta myös monien muiden toimialojen suuria tuotantolaitoksia. Suurille yrityksille kelpaavat alihankkijoiksi vain ne, jotka täyttävät tiukimmat laatukriteerit.
– Sähkömoottorihuollossa toiminnan kehittämisen on oltava jatkuvaa. Kun yrityksen omat tietojärjestelmät ja toimintaprosessit ovat kunnossa, näkyy se myös asiakkaille laadukkaana työnä ja tekemisenä. Flowplussan Rauman toimipiste pystyy huoltamaan kaikenlaiset sähkömoottorit ja on samalla osa Flowplussan valtakunnallista huoltoverkostoa, kertoo Rauman yksikön liiketoimintapäällikkö Asko Heinonen.
Flowplus Oy:n Rauman yksikkö syntyi syyskuussa 2020, kun Flowplus osti Quant Finland Oy:ltä sen Raumalla sijainneen sähkömoottorien huoltokeskuksen. Toimipisteessä työskentelee tällä hetkellä seitsemän henkilöä.
Asiakas tietää, mitä saa
Uudella yksiköllä oli valmiina vanhoja asiakkaita, mutta myös uusia asiakkuuksia on ehditty solmia. Kiinnostusta sähkömoottorihuoltoa kohtaan on ollut paljon. Heinosen mukaan sille on luonnollinen selitys.
– Meidän viestintämme asiakkaidemme suuntaan on kilpailijoita parempaa. Asiakas saa laitteensa kuntoon ja tietää myös tarkasti, mitä sille on tehty. Työnohjausjärjestelmät ovat meillä huippuluokkaa, mutta niin on kyllä porukan asennekin. Jos meiltä ei Raumalta jostain syystä löydy riittävästi osaamista johonkin erikoislaitteeseen tai huoltokalenterimme ovat aivan täynnä, saamme tarvittaessa tukea muilta Flowplussan yksiköiltä, Heinonen kiittelee.
”Kun mies kuolee Raumalla, niin perinteisesti ensimmäiseksi kysytään omaisilta, että minkälainen paatti siltä jäi? Meri ja veneily ovat tärkeitä myös minulle sekä koko perheellemme.”
”Talvella veneily on hiukan hankalampaa, joten silloin keskitytään enemmän hyötyliikuntaan omakotitalon parissa.”
”Myös penkkiurheilu kiinnostaa. Raumalla kun ollaan, niin Lukko on se ainoa oikea joukkue.”
Sähkömoottorien merkitys kasvaa tulevaisuudessa
Sähkömoottorit ovat tärkeitä laitteita liiketoiminnan ja yhteiskunnan toiminnan kannalta jo nyt, mutta niiden merkitys vain korostuu tulevaisuudessa. Kun liikenne sähköistyy vielä nykyistä enemmän, tapahtuu se nimenomaan sähkömoottoreiden avulla. Sähkömoottorien valmistaminen on vuosi vuodelta edullisempaa. Siksi ne myös korvaavat esimerkiksi hydrauliikkaan ja paineilmaan perustuvia laitteita.
– Koronapandemia on vaikuttanut kaikkeen liiketoimintaan Suomessa, mutta meillä tilanne on tällä hetkellä aika rauhallinen. Asiakkaiden tuotantolaitokset pyörivät normaalisti ja niissä olevat laitteet tarvitsevat säännöllisesti huoltoa. Kun määräaikaishuolloista pitää huolen, ei tuotantoon synny suunnittelemattomia katkoksia, muistuttaa Heinonen.
– Uskon, että sähkömoottorihuolto on myös tulevaisuuden ala ja Flowplus on niillä markkinoilla vahva toimija.
Uusia ideoita kuunnellaan ja niistä palkitaan
Vasta reilun kuukauden Flowplussassa työskennellyt Heinonen kertoo oman työvireytensä kasvaneen uudessa työyhteisössä selvästi. Yrittäjähenkisyys, omistajan kiinnostus koko henkilöstöstä ja yrityksen eettiset periaatteet ovat tehneet häneen vaikutuksen. Uusia ideoita saa aina ehdottaa. Niitä kuunnellaan ja niistä myös palkitaan. Vastuuta on tarjolla, jos siitä on kiinnostunut.
– Yhtenäkään aamuna ei ole töihin tulo harmittanut. Ensimmäiset kahvikupit nautitaan yleensä yhdessä koko porukan kesken ennen päivän varsinaisten töiden alkua, kertoo Heinonen.
– Vähän latteaa ehkä sanoa, mutta kun se on aivan totta: meillä on täällä oikeasti tosi hyvä flow!
Flowdicator optimoi Kymenlaakson Veden pumppujen energiankulutusta
Flowdicator on sähkömoottorien ja pumppujen seurantajärjestelmä, jota Kymenlaakson Vesi hyödyntää tekopohjaveden valmistuksessa. Järjestelmän avulla pumppujen energiatehokkuus ja tuotanto saadaan säädettyä optimaalisiksi. Yritys on hiljattain tehnyt Flowdicatoreista lisätilauksen Flowplussalle.
Kymenlaakson Veden Utin laitoksella syntyy tekopohjavettä n. 20 000 kuutiota päivässä. Siitä noin 30 % pumpataan käänteisosmoosilaitteiston läpi. Näin vedestä saadaan poistettua ylimääräinen fluori.
– Meillä on Flowdicator asennettuna kahdeksaan käänteisosmoosilaitteiston suodatinyksikön paineenkorotuspumppuihin. Seurantajärjestelmä otettiin käyttöön reilu vuosi sitten. Saamme nyt jatkuvasti reaaliaikaisen tiedon pumppujemme toiminnasta ja kunnosta. Lisäksi meille kertyy runsaasti hyödyllistä historiatietoa, josta on hyötyä pumppujen tulevaisuuden toiminnan arvioinnissa ja huoltotarpeiden määrittämisessä, kertoo Kymenlaakson Veden automaatioteknikko Timo Leppänen.
Flowdicatorin avulla seurataan pumppujen paineita, virtauksia ja tehoja reaaliaikaisesti. Tietojen pohjalta järjestelmä laskee jokaiselle pumpulle ominaisenergiankulutuksen.
– Voimme seurannan perusteella säätää pumppujen pyörimisnopeutta ja löytää niiden energiatehokkaimman toiminta-alueen. Tasapainotila juomaveden laadun ja tuotantomäärän välillä on herkkä asia. Siksi tarvitsemme tiedon mahdollisimman monen pumpun toiminnasta, jatkaa Leppänen.
Pitkäaikaista seurantaa
Jo käytössä olevan käänteisosmoosilaitteiston suodatinyksikön seurantajärjestelmän lisäksi Kymenlaakson Vesi on tilannut Flowplussalta myös kahdeksan uutta laitetta. Ne on tarkoitus asentaa kevään 2021 aikana Utin laitoksen tekopohjavesikaivoissa oleviin pumppuihin.
– Nämä kaivopumput ovat hajallaan isommalla alueella, mutta Flowdicatorin avulla saamme koottua kaikkien pumppujen tiedot helposti yhteen ja samaan järjestelmään. Olemme jo nähneet, kuinka hyödyllistä ensimmäisten kahdeksan pumpun seuranta on ollut, joten laajentaminen on luontevaa jatkoa sille. Kun seurattavia pumppuja on useita, saadaan runsaasti tietoa, jolla pumppuja ja niiden toimintaa voidaan verrata toisiinsa. Yksittäisestä pumpusta tällaisia vertailutietoja ei saisi samalla tavalla, huomauttaa Leppänen.
Vertailuja ja analyysejä tehdään seuratuista pumpuista kuukausittain. Kokonaiskuvan saaminen vaatii kuitenkin pitkäaikaisempaa seurantaa. Yksityiskohtaisten ja vesilaitokselle hyödyllisten ohjeistusten tekeminen edellyttää pumppujen useamman vuoden jatkuvaa seurantaa.
Kymenlaakson Vesi analysoi saadun datan itse
Flowdicatorin asennuksesta huolehtivat Kymenlaakson Veden kohdalla yrityksen omat asentajat. Asennuksen jälkeen Flowplussan asiantuntijat kävivät vielä säätämässä laitteet. Näin voitiin varmistaa niiden luotettava toiminta.
– Järjestelmän tuottaman datan analysoimme Kymenlaakson Vedessä itse. Meille syntyy seurantaraporteista hyvä historiatieto pumppujen toiminnasta. Tämä projekti on meille itsellemme jatkuva oppimisprosessi, kun joka kuukausi saadaan lisää tietoa, joka voidaan nivoa yhteen aikaisemman tiedon kanssa, toteaa Leppänen.
Seurantaraporttien pohjalta saatu tieto-omaisuus on tärkeässä roolissa esimerkiksi uusien ihmisten perehdyttämisen yhteydessä. Raportit kertovat laitoksen ja sen laitteistojen tilan uusille asentajille nopeasti.
Kymenlaakson Vesi Oy on Kotkan, Kouvolan ja Haminan omistama tukkuvesilaitos, joka myy talousvettä osakaskunnilleen. Talousveden jakamisesta eteläisessä Kymenlaaksossa huolehtii Kymen Vesi Oy ja liikelaitos Haminan Vesi. Kymenlaakson Vesi Oy ostaa henkilöstöpalvelut Kymen Vesi Oy:ltä.
Vesa Hynönen / Flowplus: ”Asiakasta auttamaan vaikka keskiyöllä”
Asiakaspalvelu ei aina katso kelloa. Flowplussan Varkauden yksikönvetäjä Vesa Hynönen lähtee tarvittaessa korjaamaan asiakkaan laitteita aikaan kuin aikaan.
Varkauden Puurtajankatu 2:ssa on reilu 600 neliöinen halli, jossa puurtaa kahdeksan Flowplussan virtaustekniikan osaajaa. Kaikki ovat harvoin paikalla samaan aikaan, sillä Varkauden ympäristössä on paljon teollisuutta ja useita voimalaitoksia, joiden huolloista, korjauksista ja asennuksista vastaa Flowplus. Osa töistä tehdään asiakkaan luona, osa taas omissa toimitiloissa omilla erikoistyökaluilla. Varkautelaisten osaamista tarvitaan myös muualla maassa.
– Valtakunnallisesti teemme kaikki Flowplussan painelaitehitsaukset Varkaudessa. Niitä koskevat monet viranomaismääräykset, joten myös hitsauksia tekevien ihmisten on oltava koulutettuja ammattilaisia. Meillä on ISO 9001:2015 laatusertifikaatti ja ISO 3834-2:2005 hitsauksen laatu sertifikaatti. Asiakkaat myös vaativat, että meillä on kaikki tarvittavat sertifikaatit, ja se on aivan ymmärrettävää. Väärin valmistettu voimalaitoskattilan osa, voi pahimmillaan aiheuttaa merkittävän vaurion asiakkaan laitteille, varoittaa Hynönen.
Varkaudessa tehdään paljon myös voimalaitos- ja lämpökeskustenhuoltoja, sekä kaikkien pumppu-, sähkömoottori- ja venttiilivalmistajien laitteiden huoltoja, korjauksia ja asennuksia. Uusien laitteiden vaihtoehtona on asiakkaille tarjolla myös korjattuja vaihtolaitteita.
– Jos valmista varaosaa ei ole helposti saatavissa, teemme sen tarvittaessa konepajallamme itse. Laatu on sama kuin alkuperäisessäkin varaosassa, lupaa Hynönen.
”Kun me tiedämme ja osaamme, ei asiakkaan tarvitse huolehtia”
Flowplussan henkilöstö on moniosaajia täynnä, sillä työtehtävien kirjo on laaja. Periaate on, että asiakkaan ei tarvitse tietää laitteistaan ja niiden huolloista kovinkaan paljoa. Flowplussan henkilökunta ja dokumentointijärjestelmä tietävät, mitä mikäkin pumppu, venttiili, puhallin, kompressori tai sähkömoottori tarvitsee. Erityisesti laajemmissa huoltoseisokeissa tämä säästää, sekä aikaa että rahaa.
– Yksikään päivä ei ole samanlainen. Ei minulla yksikönvetäjänä, mutta ei muullakaan meidän henkilöstöllämme. Erilaisia laitteita on paljon ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Siksi myös osaamisen ylläpito on välttämätöntä. Uutta pääsee oppimaan lähes joka päivä, kertoo Hynönen.
Diesel-pumppu 1950-luvulta
Hynönen muistuttaa, että asiakkaiden kannattaa aina huoltaa vanhoja laitteita, jos ne ovat kuitenkin perusrakenteiltaan kunnossa. Lähes laitteeseen kuin laitteeseen löytyy varaosia edelleen. Tarvittaessa osat valmistetaan Varkauden toimipisteessä, jos vain varaosan strategiset mitat ovat tiedossa.
– Meillä kävi hiljattain huollossa vuonna 1955 valmistunut pumppu. Se on ollut varmuusvaraston dieselpumppuna, joten käyttötunteja ei ole pumpulle paljoa kertynyt. Sen ajan laitteet on valmistettu niin paksuista runkomateriaaleista, että niiden elinkaarelle ei näy loppua. Ennakoivalla ja kokonaisvaltaisella kunnossapidolla tuokin pumppu on kunnossa vielä seuraavat 50 vuotta, arvelee Hynönen.
Uuden oppimista joka päivä
Työnimu on kova, mutta vapaa-aikaakin Hynösellä sentään on. Se kuluu etenkin maasto- ja moottoripyöräilyn, veneilyn ja metsästämisen parissa. Itsensä kehittäminen ja kouluttautuminen ovat Hynösen mukaan myös jo välttämättömyys.
– Minulla on ollut jo vuosia Alikonemestarin-tutkinto suoritettuna ja nyt suoritan parhaillani erityisesti voimalaitospuoleen liittyvää Ylikonemestarin-tutkintoa Savon Aikuiskoulutuskeskuksessa. Valmista tulee ensi vuoden aikana. Aina on kiinnostavaa oppia uusia asioita, toteaa Hynönen.
Imatran Lämpö: Kaukolämpökattilan vesi on pidettävä liikkeessä ja lämpimänä
Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpökattilan pumpusta rikkoontui kesällä 2020 laakeri. Vaihto-osa vaihtui pumppuun omin voimin, mutta pumpun sähkömoottorin linjaus vaati erityisosaamista. Flowplus tuli onneksi apuun nopeasti.
Imatran Lämpö Oy tuottaa ja toimittaa kaukolämpöä sekä jakelee myös maa- ja biokaasua Imatran kaupungin alueella. Kaukolämpöasiakkaita yrityksellä on 750 ja maakaasuasiakkaita 200. Taloyhtiöiden lisäksi asiakkaina on myös yrityksiä, yhteisöjä ja teollisuutta.
– Suurimmassa lämpökeskuksessamme on kaksi kaukolämpökattilaa, joista toinen oli jo heinäkuun alkupuolella poissa käytöstä huollon vuoksi. Käytössä olleen toisen kattilan pumppu alkoi yllättäen pitämään pahaa ääntä. Jouduimme irrottamaan pumpun sähkömoottorin ja vaihtamaan siihen laakerin. Moottorin linjaus ei kuitenkaan meiltä omin voimin onnistunut, joten soitimme Flowplussaan. Sieltä karautti Vesa Hynönen nopeasti paikalle ja linjasi pumpun, kertoo Imatran Lämmön käyttöpäällikkö Turo Valkama.
Jos kattilaa ei olisi saatu nopeasti käyttökuntoon, olisi kaukolämmöntuotanto tarvinnut tehdä maakaasulla normaalin puulla tapahtuvan lämmöntuotannon sijaan. Kaasu on huomattavasti puuta kalliimpaa kaukolämmön tuotannossa.
– Maakaasun käyttö lämmöntuotannossa maksaa meille 200-300 euroa enemmän tunnilta, joten nopean toiminnan ansiosta säästimme useita tuhansia euroja, kiittelee Valkama.
Lupaus nopeasta palvelusta lunastettiin
Sähkömoottori on linjattava huolellisesti, jotta se toimii moitteetta. Väärä linjaus voi synnyttää värinöitä, jotka rikkovat moottorin ennenaikaisesti. Linjaaminen vaatii asentajan erikoisosaamisen lisäksi myös erikoistyökaluja, joita moottorin omistajan ei yleensä kannata itselleen hankkia.
– Flowplussan kaverit olivat lupailleet minulle, että he toimivat ja palvelevat asiakkaitaan nopeasti. Nyt otettiin niistä puheista mittaa aivan todellisessa tilanteessa. Pitivät kyllä lupauksensa ja toimivat nopeasti. Jos arvosteluasteikko saamastani palvelusta on 1-5 välillä, niin täyden vitosen heille annan, jatkaa Valkama.
”Nyt” on usein NYT!
Flowplus on ollut Imatran Lämmön yhteistyökumppani varoventtiilien kanssa jo aikaisemmin. Myös joitain sähkömoottorihuoltoja Flowplus on tehnyt yritykselle ennen viime kesän kaukolämpökattilaan liittyvää tapausta.
– Heitä voi kiittää siitä, että he ymmärtävät nopeasti, kuinka tärkeästä ja kriittisestä asiasta voi olla kysymys. Kun tarvitsemme jotain juuri nyt, on tärkeää, että toisessa päässä ymmärretään, että ”nyt” on tosiaankin NYT, painottaa Valkama.
Imatran Lämpö Oy tuottaa ja toimittaa kaukolämpöä sekä jakelee maa- ja biokaasua Imatran kaupungin alueella. Vuoden 2016 alusta lähtien kaukolämpö on tuotettu kotimaisella ja lähiseudulta kerätyllä metsähakkeella sekä metsäteollisuuden sivutuotteilla. Imatran kaukolämpöverkostoa on myös uudistettu, jotta uusien biolämpökeskusten hyötyä saadaan jaettua optimaalisesti. Bioenergiaan siirtymisen ansiosta Imatran kaukolämpö on tänä päivänä käytännössä hiilineutraalia.
Flowdicator H pitää huolta pumpustasi 24/7
Flowdicator H on modernia teknologiaa sisältävä pumppujen ja pumppaamoiden seurantajärjestelmä ja etävalvontaratkaisu. Se seuraa pumppujasi, tietää pumppujesi tämän hetkisen kunnon ja osaa myös ennustaa niiden huoltotarpeen.
Maailmalla on satojamiljoonia pumppuja ja Suomessakin erilaisia pumppuja on satojatuhansia. Niillä pumpataan juomavettä, jätevettä, hulevettä ja monia erilaisia nesteitä teollisuudessa. Osa pumpuista sijaitsee hankalissa ja ahtaissa paikoissa sekä kaukana kaikesta.
– Pumppujen ja pumppaamojen omistajalle Flowdicator H tuo mielenrauhan. Järjestelmä osaa tunnistaa pumpun tai laitteiston kunnon ilman erillisiä antureita. Tarvitaan vain helppokäyttöinen Flowdicator H -mobiiliyksikkö (kuvassa), joka lähettää jatkuvasti dataa pumpun tai pumppaamon toiminnasta tietojärjestelmään. Tästä datasta Flowdicator H -ohjelmisto kykenee tulkitsemaan pumpun nykykunnon ja myös huoltotarpeen, kertoo laitteen kehitystyössä alusta asti mukana ollut toimitusjohtaja Matti Viita Viimatech Digital Oy:stä.
Eniten hyötyä Flowdicator H:sta saavat vesilaitokset, taloyhtiöt ja teollisuus. Haja-asutusalueilla järjestelmä toimii kustannustehokkaasti. Järjestelmään liittyvän mobiiliyksikön asennus tapahtuu nopeasti ja sen ylläpito on helposti toteutettavissa etänä.
Mobiilia valvontaa ja analyysia
Viidan mielestä Flowdicator H:n tärkeimmät hyödyt syntyvät
– kustannustehokkuudesta
– helppokäyttöisyydestä
– kattavuudesta – Flowdicator H:n voi yhdistää kaiken merkkisiin pumppuihin
– yksinkertaisesta ja helposta asennuksesta
– ennakointikyvystä, jolloin seurattavan pumpun huolto- ja korjaustarve tulevat näkyviin hyvissä ajoin.
Useat perinteisemmät pumppujen seurantajärjestelmät mittaavat esimerkiksi laitteen värähtelyä. Seurantaa varten pumppuun on silloin asennettava erillinen värähtelyanturi. Jos pumppu sijaitsee esimerkiksi jätevesikaivon pohjalla, on värähtelyanturin asennus hankalaa, aikaa vievää ja usein myös sotkuista puuhaa.
– Flowdicator H:ssa pumpun jatkuva analyysi tapahtuu asennuskaappiin sijoitetun pienen mobiiliyksikön välityksellä. Asennukseen ei tarvita perinteiseen tapaan nosturiautoa, jonka avulla pumppu ensin nostetaan ylös, asennetaan anturi ja lasketaan pumppu lopuksi takaisin kaivon pohjalle. Flowdicator H:ssa dataa kerätään pumpun virtajohdosta ja lähetetään mobiilisti analyysijärjestelmään, huomauttaa Viita.
Akateeminen tutkimus ja käytännön huippuosaaminen näkyvät lopputuloksessa
Flowdicator H:ta voi käyttää tarvittaessa pelkkänä hälytinlaitteena: kun pumppu ei syystä tai toisesta toimi, lähettää Flowdicator-mobiililaite tiedon ongelmasta tietojärjestelmään ja pumpun omistajalle. Eniten järjestelmästä saadaan hyötyä, kun päästään ottamaan käyttöön myös ennakointialgoritmit, joiden pohjalta järjestelmä analysoi saatua dataa 24/7. Jatkuva seuranta ja analyysi paljastavat pumpun sielunelämästä useita asioita.
– Flowdicator H:ta ei ole kehitetty eikä sitä kehitetä jatkossakaan pelkästään laboratoriossa. Kehitystyö on jatkuvasti kiinni myös pumppumaailman todellisissa käytännöissä. Saamme jatkuvasti käytännön tietoa ja kokemuksia Flowplus Oy:n asentajilta ja asiantuntijoilta, joita hyödynnämme järjestelmän kehitystyössä. Flowdicator H:ssa yhdistyvät siis akateeminen huippuosaaminen sekä käytännön kokemukset. Siksi järjestelmä toimii tehokkaasti erilaisilla asiakkailla, erilaisissa pumpuissa ja pumppaamoissa sekä monissa erilaisissa asennusympäristöissä, listaa Viita.
Koska kyseessä on paljon tietoa siirtävä ja säilyttävä tietojärjestelmä, on myös Flowdicator H:n tietoturvaan kiinnitetty erityisen paljon huomiota.
Tulevaisuudessa lisää ominaisuuksia
Flowdicator H on tällä hetkellä hyllystä ostettavissa oleva perusvalvontatuote, jonka kehitystyö jatkuu. Seuraavan sukupolven Flowdicator H+ sisältää nykyistä enemmän ominaisuuksia.
Flowdicator H+ tuo tullessaan ennustavan kunnossapidon analytiikan. Se tunnistaa ja ennustaa noin kymmenen erilaista pumpuille tyypillistä vikatilannetta. Näitä ovat muun muassa erilaisten tukkeumien ja venttiilivikojen sekä kavitaation, kulumisen ja laakerivikojen tunnistaminen.
Flowdicator H (ja H+) -palvelukokonaisuutta myy Flowplus Oy. Ratkaisu on kehitetty yhteistyössä Viimatech Digital Oy:n kanssa.
Mikkelin Vesilaitos: Ruuvikuljetin kuntoon kesäillan kuumuudessa
Mikkelin Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolla rikkoontui ruuvikuljettimen vaihteisto kesäkuisena perjantai-iltapäivänä vuonna 2020. Hankala tilanne hankalaan aikaan. Soitto Flowplussalle, ja vaihteisto oli vaihdettu jo ennen kuin perjantai vaihtui lauantaiksi.
Mikkelin Vesilaitos tuottaa talousvettä noin 55 000 ihmiselle Mikkelissä ja sen lähialueella. Lisäksi Vesilaitos huolehtii myös viemäröinnistä ja jätevesien puhdistamisesta alueellaan.
– Kun kuulin, että ruuvikuljettimen vaihteisto oli rikkoutunut jätevedenpuhdistamollamme, soitin samantien Flowplussan Lappeenrannan toimipisteeseen, jonka kanssa olen aikaisemmin asioinut useita kertoja. He ottivat Lappeenrannasta yhteyttä Flowplussan Varkauden toimipisteeseen ja sieltä kaverit lähtivät pikapuolin matkaan Mikkeliä kohti. Puolenyön aikoihin vaihteisto oli jo vaihdettu ja ruuvikuljetin toimi taas normaalisti, kertoo työnjohtaja Kari Purhonen Mikkelin Vesilaitokselta. Hän vastaa vesilaitoksen jätevesipumppaamoista ja on työskennellyt Mikkelin Vesilaitoksessa noin 10 vuotta.
– Kyllä Flowplussan toimintaa voi kutsua täyden kympin arvoiseksi suoritukseksi. Työ tapahtui nopeasti ja ammattitaidolla, jatkaa Purhonen.
Työn raportointi on selkeää
Erityiskehuja Purhonen jakaa Flowplussan työstä raportoinnille. Yhtä kattavaa raportointia ei monella yrityksellä ole.
– Työstä saatava raportti on hyvin vaikuttava, koska se on yksityiskohtainen ja yksiselitteinen. Asiakas ei joudu yhtään ihmettelemään, mitä on tehty ja miksi. Raporttiin liitetyt valokuvat selventävät hyvin, missä vika on ollut ja miten ongelma on ratkaistu, toteaa Purhonen.
Lähes 300 pumpun vesilaitos
Mikkelin Vesilaitoksen ja Flowplussan yhteistyö on aikaisemmin perustunut ennen kaikkea pumppaamoiden saneerauksiin ja myös pumppuhuoltoihin. Laitoksella on noin 130 jätevedenpumppaamoa, joissa kaikissa on vähintään kaksi pumppua.
– Pumppuja on meillä lukumääräisesti aika paljon, melko lähelle 300 kappaletta. Huollettavaa siis riittää ja yksi huolloista vastaava alihankkijamme on Flowplus Oy, toteaa Purhonen.
Yhteistyö jatkuu
Mikkelin Vesilaitoksella on tiedetty jo pidempään, että Flowplussan kautta on saatavilla apua myös kesäkuun lopun tapaisiin kiireellisiin erityistapauksiin. Hätätilanteita syntyy kuitenkin harvoin, sillä laitteistojen kausihuolloista pidetään Mikkelissä hyvää huolta.
– Jo pari vuotta olemme tehneet Flowplussan kanssa toimivaa yhteistyötä. Se jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa, lopettaa Purhonen.
Mikkelin Vesilaitos tuottaa talousvettä noin 55 000 ihmiselle Mikkelissä ja sen lähialueella. Lisäksi Vesilaitos huolehtii viemäröinnistä ja jätevesien tehokkaasta puhdistamista. Vesilaitos on ollut kunnallinen liikelaitos vuodesta 1994 lähtien. Vuodessa tuotetun talousveden määrä on noin 3,3 milj.m3 ja puhdistetun jäteveden määrä noin 4,4 milj. m3. Vesilaitoksen vakinaisen henkilöstön määrä on 35 henkilöä.
Flowplussan Kirsi Nyström: ”Jokaisella sähkömoottorilla on sielu”
Sähkömoottori on perusperiaatteeltaan aivan samanlainen laite vuonna 2020 kuin se oli Kirsi Nyströmin aloittaessa niiden parissa työskentelyn vuonna 1988. – Joka aamu on kiva tulla töihin. Meillä on mukava ja monipuolinen työyhteisö Flowplussassa.
Kirsi Nyström on korjannut sähkölaitteita jo yli 30 vuoden ajan. Alkuvaiheessa häntä työllistivät eniten sähkömoottorien käämitykset. Niitä tehtiin paljon, jolloin yksittäisen laitteen elinkaari piteni huomattavasti. Moottorin sydän siis vaihdettiin tai korjattiin uuteen uskoon.
– Nyt uusien sähkömoottoreiden hinnat ovat tippuneet jo niin alas, että käämityksiä tehdään yleensä vain erikoismoottoreille. Suurin osa työpäivästäni kuluu erikokoisten sähkömoottorien huoltojen parissa. Yleisimmät huoltotoimenpiteet ovat laitteiden puhdistukset, laakerien vaihdot sekä joskus myös akselien korjaukset. Jos laite on korjattavissa, niin me osaamme sen kyllä korjata, vakuuttaa Flowplussan Kotkan työpajalla työskentelevä Nyström.
Laaja ikäjakauma tuo rikkautta työyhteisöön
Nyström kuuluu toimipisteensä kokeneeseen kaartiin. Ikäjakauma on laaja parikymppisistä aina eläkeikää lähestyviin saakka. Nyströmin mielestä suuri ikähaarukka on työpaikalla vain etu, ei haitta.
– Nuoremmat ja vanhemmat auttavat ja tukevat toisiaan. Minä en esimerkiksi jaksa nostella kaikkia painavia moottoreita, mutta nuoremmille kavereille se ei ole ongelma. Vastaavasti minä pystyn kokemuksellani auttamaan heitä erilaisissa moottorien teknisissä ongelmissa. Olen työpajan ainoa naispuolinen työntekijä, mutta pidän sitä itselleni vain etuna, kertoo jo opiskeluajastaan lähtien miesvaltaisissa yhteisöissä ollut Nyström.
Parhaita hetkiä työssä ovat huollettujen, korjattujen tai käämitettyjen laitteiden koekäytöt.
– Varsinkin kun jonkun hankalamman moottorin koekäyttö osoittaa, että laite toimii huoltokorjauksen jälkeen kuin unelma, niin siinä kyllä tuntee aitoa työniloa.
Yritysasiakkaita sekä pieniä ja suurempia sähkömoottoreita

Kirsi Nyström ajelee aamuisin Pyhtäältä maaseudun rauhasta työpaikalleen Kotkan puolelle parikymmentä minuuttia. Hän ei tee keikkahommia asiakkaiden luona vaan työskentelee säännöllisesti konepajan puolella.
Asiakaspalvelukin Nyströmiltä kyllä sujuu, sillä aina silloin tällöin asiakkaat tuovat huollon tai korjauksen tarpeessa olevat laitteet itse konepajalle. Lähes kaikki Kotkan konepajan asiakkaista ovat yritysasiakkaita, mutta joitakin yksityisasiakkaitakin pajalla käy.
– Pienempien sähkömoottorien kohdalla mittaamme aina aluksi moottorin kunnon. Jos moottori on rikki, niin useimmiten se päätyy kierrätykseen ja asiakkaalle on taloudellisesti kannattavampaa hankkia tilalle uusi moottori. Pienempien moottorien huollossa menee tyypillisesti pari-kolme tuntia moottoria kohti. Suurempien moottoreiden kohdalla ei yksi päivä edes välttämättä riitä, sanoo Nyström.
Sähkömoottoritehtaat tuottavat markkinoille moottoreita liukuhihnalta. Nyströmin mukaan jokainen Flowplusssaan päätyvä moottori on kuitenkin oma yksilönsä, jolla on oma sielunsa.
– Moottoreiden käyttötarkoitukset ja käyttömäärät vaihtelevat todella paljon, joten edes pitkällä kokemuksella ei voi aina päällisin puolin ennakoida, missä kunnossa moottori ja sen osat ovat.
Flowplussassa pääsee oppimaan uutta
Nyström on käynyt sähköpuolen ammattikoulun Kotkassa, mutta oppinut suurimman osan taidoistaan käytännössä työn ääressä. Työnantajan kautta on muun muassa sähkötyön ja turvallisuustyön koulutuksia ollut saatavissa.
– Tekniikka kehittyy jatkuvasti, mutta sähkömoottori on loppujen lopuksi aika lailla samanlainen laite kuin 30 vuotta sitten. Uudempia tai tekniikaltaan erikoisempia laitteita ei ole vielä toistaiseksi tullut juurikaan meille huoltoon. Jossain vaiheessa uusillekin laitteille tulee huolto- ja korjaustarpeita, joten niitä tulee silloin meillekin. Olemme valmiina ja huollamme sekä korjaamme nekin kuntoon, toteaa Nyström.
– Meillä on Flowplussassa paljon erikoisosaamista eri puolilla Suomea olevissa toimipisteissämme. Niinpä täällä pääsee tekemään monenlaisia hommia monien erikoisosaajien kanssa. Heiltä voi oppia aina jotain uutta ja pitää näin omaa ammattitaitoaan ajantasalla.
Generaattorin huollossa tärkeintä on etukäteissuunnittelu
Generaattorin huollossa ei ole varaa hötkyillä. Laitteet ovat usein suuria ja poikkeuksetta arvokkaita. Niiden huoltokatkokset on pidettävä mahdollisimman lyhyinä, jotta asiakas saa laiteinvestoinneilleen maksimituoton.
Jos generaattoreita ja moottoreita ei huolleta suunnitelmien mukaisesti, rikkoontuvat ne ennen aikojaan. Tämä pätee sekä pienempiin että suurempiin laitteisiin. Flowplussan huoltamista laitteista suurimpiin kuuluvat vesivoimaloista löytyvät jopa 100 000 kiloa painavat generaattorit.
– Generaattorit ovat suuria ja kalliita laitteita, joiden tehtävä on tuottaa sähköenergiaa teollisuudelle ja kuluttajille. Generaattorin omistaja haluaa huolloilla varmistaa, että laitos tuottaa energiaa ja tuloja vuosikymmenten ajan. Hyvällä etukäteissuunnittelulla laitteistojen huoltokatkokset saadaan mahdollisimman lyhyiksi. Generaattorien huoltohommissa on oltava erityisen huolellinen, sillä virheet voisivat tulla todella kalliiksi, pohtii Flowplus Oy:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Sakari Uusitalo.
Uusitalolle on kertynyt työkokemusta sekä sähkölaitteiden että muiden pyörivien moottoreiden huolloista jo yli 20 vuoden ajan. Monet erilaiset moottorit ja generaattorit ovat tulleet tutuiksi sekä työntekijän, yrittäjän kuin nyt esimiehenkin näkökulmista.
Suuret laitteet mutta mahdollisimman pienet huoltokatkot
Flowplus Oy on vuosittain mukana noin kymmenen generaattorin huollossa, eli ”revisiossa”. Vaikka katkokset yritetään pitää mahdollisimman lyhyinä, voi revisio viedä siitä huolimatta aikaa useamman viikon. Usein voimalaitoksissa huolletaan generaattorin lisäksi myös muita asioita, joita voidaan tehdä vain tuotannon ollessa katkaistuna.
– Huollettavat laitteet ovat tyypillisesti useita megawatteja tuottavissa laitoksissa. Olemme suurten laitevalmistajien tukena mukana näissä usein vuosittain toteutettavissa revisioissa. Alan suuria toimijoita ovat muun muassa General Electric (GE) ja Voith Hydro. Turbiinigeneraattoreissa Fortum on iso päämies ja yhteistyökumppani, kertoo Uusitalo.
Suomen lisäksi suomalaisilla generaattorien huoltajilla on kysyntää myös Ruotsin ja Norjan puolella. Joskus ovat suomalaiset generaattorihuoltajat päätyneet työkeikalle jopa Japaniin saakka.
Huollolla parempi toimintavarmuus
Tyypillisiä generaattorin huoltokohteita ovat pienempien määräaikaistarkastuksien lisäksi staattorien käämityksien uusimiset sekä roottorinapojen uudelleen eristykset. Suuri osa huolloista tehdään paikan päällä generaattorin luona, mutta osa tehdään myös Flowplussan omissa toimitiloissa.
– Generaattorin roottorin napojen uudelleeneristykset tehdään yleensä omalla korjaamolla, mutta käämitykset puolestaan voimalaitoksella, tarkentaa Uusitalo.
Suurin osa huolloista on määräaikaishuoltoja, jotka tehdään joko vuosittain tai muutaman vuoden välein. Laitevalmistaja tai käynninaikaiset tarkastusmittaukset määräävät toteutettavan huoltoaikataulun. Generaattori avataan suurempaa revisiota varten tyypillisesti viiden vuoden välein, mutta laitteiden välillä on vaihtelua.
– Näillä revisioilla saadaan laitteille hyvä toimintavarmuus ja parhaimmillaan monien vuosien katkeamattomat käyttöjaksot.
Huollon lykkäämisessä on riskinsä
Poikkeusaikoina osalla asiakkaista on halua siirtää myös generaattorien huoltoja tuonnemmaksi. Jos mitään hälyttävää ei ole tiedossa, niin Uusitalon mukaan pienet lykkäykset ovat yleensä mahdollisia. Laiterikkojen riski alkaa kuitenkin kasvaa nopeasti.
– Asiakkaat kartoittavat luonnollisesti itsekin jatkuvasti laitteidensa kuntoa. Laitevauriot ovat aina kalliita tapahtumia, joten ne on syytä välttää kaikissa tilanteissa. Myös vakuutusyhtiöillä on varmaankin omia vaatimuksiaan siitä, kuinka usein laitteet on huollettava, jos haluaa pitää vakuutukset voimassa, muistuttaa Uusitalo.
Öljyanalyysi ennustaa laitteen eliniän
Öljyanalyysi ennustaa laitteen eliniän ja kunnon hyvin. Analyysi kannattaa tehdä erityisesti sellaisille laitteille, joiden öljymäärät ovat suuria. Öljyanalyysi tuottaa asiakkaalle suurta taloudellista hyötyä vähentämällä laitteen rikkoutumisriskiä.
Öljyanalyysi on mahdollista tehdä kaikille laitteille, joissa käytetään öljyä. Useimmiten analyysissa selvitetään moottorilaakeri- ja/tai vaihteistoöljyn kunto, mutta analyysi voidaan tehdä myös esimerkiksi laivojen potkurilaakeriöljyille ja muille kiertovoiteluöljyille.
– Öljyanalyysin suurin hyöty asiakkaalle on laitteen kunnon ja eliniän paljastuminen. Jos öljy on analyysin perusteella puhdasta tai on vanhentunut ajan ja käytön kuluessa normaalisti, on laitteen tilanne hyvä. Mikäli öljystä löytyy kemiallisia epäpuhtauksia tai esimerkiksi metallikontaminaattia, on syytä selvittää laitteen kunto perusteellisemmin, kertoo Flowplussan moottoripuolen myyntipäällikkö Jani Nieminen Kotkasta.
Tyypillisiä Flowplussan asiakkailleen tarjomia öljyanalyysikohteita ovat erilaisten moottorien, vaihdemoottorien ja turbiinien voiteluöljyt. Näitä laitteita löytyy muun muassa teollisuudesta, voimalaitoksista ja laivoista. Analyysi teetetään usein ennakoivasti ennen normaalia laitehuoltoa tai sen yhteydessä. Joskus analyysille on tarvetta myös öljynhuoltovälin puolivälissä.
30 000 litran öljynvaihto – vai sittenkin analyysi?
Myös pienemmille moottoreille, joiden öljytilavuuskin on pieni, voidaan tehdä öljyanalyysi. Huollon yhteydessä tällaisen laitteen öljyt lähes aina samalla vaihdetaan. Suurissa laitteissa, joissa on usein myös kalliita erikoisöljyjä, on tilanne toinen. Suurten laitteistojen öljytilavuus voi olla jopa 10 000 – 30 000 litraa.
– Tällaisten laitteiden öljyjä ei noin vaan vaihdeta uuteen vaan ajatuksena on, että samat öljyt voitelevat laakerointeja, moottoreita ja vaihteistoja vuosien ajan. Säännöllisillä öljyanalyyseilla voidaan varmistaa, että laite toimii kunnolla ja erikoisöljyn voiteluominaisuudet säilyvät normien mukaisina, jatkaa Nieminen.
– Säännöllisten ihmisvoimin tehtävien pistokokeiden lisäksi öljyanalyysi voi olla myös jatkuvaa: laitteiston öljystä otetaan näyte automaattisesti ja välitetään joko langallisesti tai langattomasti eteenpäin etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Näin öljyn kunto voidaan selvittää toimittamallamme järjestelmällä milloin vain, esimerkiksi päivittäin tai viikoittain.
Vältä moottoririkot ja tuotantokatkokset

Työnjohtaja Ilkka Lappalainen suorittamassa öljyanalyysia asiakkaan luona / Flowplus Oy
Laitteen jatkuva ja moitteeton toiminta on yleensä asiakkaan liiketoiminnan ja tuotannon kannalta kriittisen tärkeä asia. Siksi öljyanalyysin avulla saatava tieto esimerkiksi vaihdemoottorin kunnosta ja eliniästä ovat asiakkaalle ensiarvoisen tärkeitä asioita. Esimerkkilaitteina Nieminen mainitsee turbiinit, paperikoneiden vaihdelaatikot, laivojen moottorit ja generaattorit sekä kaasulaitteistojen kompressorit. Tutkimuskohteina ovat öljyn yleiset ominaisuudet, öljyyn sekoittuvat kemikaalit, kaasut ja metallit sekä niiden pitoisuudet.
– Jos mikä tahansa edellä mainituista suurista laitteista rikkoutuu, on seurauksena mittavat taloudelliset menetykset. Uusi laite tai vanhan korjaus maksavat paljon, mutta katkos tuotannossa maksaa usein vielä enemmän, muistuttaa Nieminen.
– Mikäli näytteestä löytyy esimerkiksi vettä tai muuta öljyyn kuulumatonta ainetta, voi laite olla huoltokorjauksen tarpeessa. Esimerkiksi öljystä löytyvä huomattava tinamäärä kertoo lähes poikkeuksetta laitteen laakerointiviasta.
Tulokset viikossa
Yksittäinen öljynäyte maksaa asiakkaalle noin 200 euroa. Tämän hinnan päälle tulevat vielä näytteenottokulut, jotka riippuvat kohteena olevasta moottorista ja laitteen sijainnista. Näyte analysoidaan tilanteesta riippuen joko Suomessa tai Hollannissa.
– Itse analyysiin menee laboratoriossa yleensä aikaa vain pari-kolme päivää, mutta näytteen kuljetuksen vuoksi aikaa näytteenotosta tuloksen saantiin menee tyypillisesti viikon verran, kertoo Nieminen.
Pumpun määräaikaishuollosta ei kannata luistaa
Pumpun määräaikaishuolto on välttämättömyys, jos pumpun haluaa pitää vuosia tai jopa vuosikymmeniä käyttökunnossa. Pumppu on yleensä syytä huoltaa ainakin kerran vuodessa.
Meistä jokainen on pumppuasiantuntija. Siltä ainakin vaikuttaa, kun erilaisia ja hyvin kirjavilla kyvyillä toteutettuja pumppuasennuksia katselee ammattilaisten silmin. Aika moni luulee myös, että pumppuja ei tarvitse tai kannata huoltaa ollenkaan.
– Pumppujen sekä joidenkin muiden virtauslaitteiden määräaikaishuollon aikarajat voivat tällaisissa poikkeustilanteissa ja satunnaisesti ylittyä. Suositeltavaa se ei ole koskaan, mutta joissain tilanteissa ymmärrettävää. Kovin pitkään ei onneaan kannata kuitenkaan kokeilla, jottei laite tai laitteistot rikkoudu, varoittaa työnjohtaja Tatu Pouttu Flowplussan Tampereen toimipisteestä.
Myös pumppujen asennukset on syytä jättää ammattilaisille.
– Joku aika sitten törmäsimme jätevesipumppuun, joka oli asennettu taloyhtiössä pyörimään väärin päin. Pumppu oli kyllä hiljalleen pumpannut jätevettä pois jo useiden vuosien ajan, mutta pyörinyt koko ajan väärään suuntaan. Tilanne oli siis sama, kun lähtisit autolla peruuttamaan Tampereelta Vaasaan. Perille ehkä pääsisit, mutta kovin järkevä liikkumistapa se ei olisi, jatkaa Pouttu.
Vuosikymmeniksi toimimaan tarkoitettu pumppu oli tässä tapauksessa ”peruuttanut” itsensä eläkkeelle vain muutamassa vuodessa.
Älä aja pumppujasi loppuun saakka
Ammattilaiset teollisuudessa ja kunnissa ymmärtävät pumppujen ja pumppaamojen huoltotarpeet. Kalliit laitteet ovat merkittäviä investointeja, joiden on tarkoitus toimia vuosikymmeniä. Yksityisten ihmisten ja pienempien taloyhtiöiden kohdalla törmää edelleen pumppujen kohdalla ”käy-niin-pitkään-kuin-on-käydäkseen” -asenteeseen.
– Ennakkohuolto tulee aina halvemmaksi kuin laitteiden uusiminen. Joissain kohteissa käymme vuosittain, joissain hieman useamminkin. Huollon yhteydessä selvitetään myös, kuinka monta vuotta laitteella on vielä elinikää jäljellä. Näin asiakas osaa varautua tulevaisuuden laiteinvestointeihin hyvissä ajoin etukäteen, huomauttaa Pouttu.
Öljyt vaihtoon ja huoltohistoria kuntoon jo asennuskohteessa
Flowplussan pumppuhuollon asiakkaita ovat vesilaitokset, teollisuus, kunnat, kiinteistöt, urheilukentät, uimahallit ja jonkin verran myös taloyhtiöt ja yksityishenkilötkin. Niinpä huollettavia pumppuja on monia erilaisia ja niitä löytyy asennettuina kaivoihin, kellareihin ja katoillekin.
– Tyypillinen huolto tapahtuu pumpun asennuskohteessa. Siellä tarkastetaan laitteiden kunto, tehdään tarvittavat mittaukset ja päivitetään laitteen huoltohistoria ajantasalle. Jos laitteelle tarvitsee tehdä korjauksia tai vaihtaa siihen osia, tapahtuu se yleensä meillä Flowplussan omalla korjaamolla, kuvailee Pouttu huoltotapahtumaa.
Asennuspaikalla tehtäviä huoltoja ovat tyypillisesti öljynvaihdot. Huoltokorjauksissa pumppuihin vaihdetaan usein myös laakereita ja tiivisteitä.
Asiakasta ei jätetä pulaan
Tyypillisessä tapauksessa asiakkaan luokse ajaa kaksi asentajaa ja nosturiauto. Pumppu nostetaan esiin kaivosta, se tutkitaan ja huolletaan sekä lasketaan alas kaivoon. Nopeimmillaan huolto kestää vain puolisen tuntia, mutta joissain tapauksessa se voi viedä jopa viikkoja. Ennalta sovitussa huollossa tarvittavat huolto-osat on aina hankittu valmiiksi, joten huolto tapahtuu hyvin nopeasti. Yllättävässä hätätilanteessa voi harvinaisten osien saanti kestää kuitenkin jopa viikkoja.
– Aina kuitenkin yritetään varmistaa, ettei asiakas jää pitkäksi aikaa ilman laitetta. Kiiretilanteissa toimitaan tarvittaessa todella ripeästi, kertoo Pouttu.
