Jos pumppu pettää, niin korvaako vakuutus?
Jos pumppu pettää, niin vakuutus ei välttämättä korvaa vesivahinkoa pumpunomistajalle. Siksi pumpun kuntoa on syytä seurata ja huollosta kannattaa huolehtia ajoissa.
Työnjohtaja Toni Mäki-Latikan puhelin soi aamulla Flowplussan Seinäjoen yksikössä. Toisessa päässä soitteli asunto-osakeyhtiön vastuuhenkilö, joka kertoi, että heidän taloyhtiönsä perusvesipumppaamo ei enää toimi normaalisti. Mäki-Latikka hyppäsi autoonsa ja lähti tarkistamaan pumppaamon kuntoa. Ammattimies sai kuin saikin toisen pumppaamon vanhoista, huoltamattomista ja paljon elämää nähneistä pumpuista vielä jollain lailla toimimaan. Toinen pumpuista oli ehtinyt jo kärähtämään korjaamiskelvottomaan kuntoon. Tämä hätäkorjaus oli kuitenkin vain laastari avomurtuman päällä. Oli aivan selvää, että pumppaamo vaati perusteellisen saneerauksen.
– Pumppaamon uusimisen kustannusarvio oli noin 7000 – 8000 euroa. Iso summa, joka ihan ymmärrettävästi kuulosti asunto-osakeyhtiön mielestä suurelta. Kun kerroin heille, että mahdollinen vesivahinko maksaa monia kymmeniä tuhansia euroja eikä vakuutus luultavasti korvaa tällaisen perusvesipumppaamon aiheuttamia vahinkoja, muuttui suhtautuminen asiaan nopeasti. Uusimme lopulta kohteessa pumput, putkistot ja sähkökeskuksen. Asensimme sinne myös mobiilisti toimivan hälyttimen, jonka avulla saamme tiedon mahdollisista ongelmista nopeasti, kertoo Mäki-Latikka.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt kyseisen asunto-osakeyhtiön pumppaamolla on Flowplussan kanssa vuosihuoltosopimus. Pumput huolletaan säännöllisesti ja niiden toiminta on jatkuvassa seurannassa.
Toni Mäki-Latikka:
”Tuulivoimalan koneiston paineenkorotuspumppujen huoltaminen on ollut varmasti yksi kaikkein jännittävimmistä työkokemuksistani. Vaihdoimme pitkän kiipeämisen jälkeen muutaman Sisu-askin kokoisen tiivisteen pumppuihin, joiden toiminta on kriittistä koko voimalan kannalta. Sieltä 86 metrin korkeudesta oli komeat näkymät. Paljon on peltoa ja metsää Suomessa!”
Tarkista, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei
Vakuutusyhtiöt ja niiden korvauskäytännöt ovat erilaisia, mutta tyypillisesti jätevesipumppaamoiden vauriot kuuluvat vakuutuskorvausten piiriin. Yksinkertaisemmat peruvesipumppaamot eivät sen sijaan välttämättä kuulu. Jokaisen pumpun omistajan on tämän vuoksi syytä käydä läpi omien vakuutustensa korvausehdot hyvissä ajoin. Siis ennen kuin jotain tapahtuu.
– Asunto-osakeyhtiöiden lisäksi meidän asiakkaitamme ovat muun muassa kiinteistöyhtiöt, kunnat ja kaupungit sekä niiden jäte- ja perusvesipumppaamot. Huollamme paljon erilaisia sadevesipumppaamoita, jotka sijaitsevat tyypillisesti esimerkiksi ratojen ja teiden alikulkutunneleissa. Toimimme lähinnä Seinäjoella ja lähikunnissa, mutta tarvittaessa myös ympäri Suomea, sanoo Mäki-Latikka.
Seinäjoella Flowplus huoltaa, korjaa ja asentaa etenkin pumppuja ja sähkömoottoreita.
– Myymme myös sekä vaihtolaitteita että uusia laitteita. Olemme merkkiriippumaton yritys, joten huollamme kaikenmerkkiset laitteet, muistuttaa Mäki-Latikka.
Pumpun hyvä kunto varmistuu vain määräaikaishuollolla
… ja tältä kovia kokenut pumppu näyttää ylösnostettuna.
Pumppujen ja pumppaamoiden kohdalla ongelmia aiheuttavat useimmiten pinnanohjausanturien rikkoutuminen. Myös varsinaisissa pumpuissa ja pumppaamon sähköosissa on usein vikoja. Kosteus ja sähkö eivät oikein sovi yhteen, vaikka laitteet ja laitteistot onkin mahdollisimman hyvin eristettyjä.
– Pumpusta näkee helposti jo päältä, onko se huollon tarpeessa. Ongelma on vain yleensä se, että pumput ovat jossain syvällä maan sisässä ja pahimmillaan jäteveden peittäminä. Myös pumppaamoiden yleinen siisteys kertoo ammattilaiselle paljon. Vähintään parin vuoden välein olisi kaikki pumput ja pumppaamot joka tapauksessa tarkastettava ja huollettava. Mieluiten kerran vuodessa, jos haluaa nukkua yönsä hyvin, sanoo Mäki-Latikka.
Huonosti vetävä viemäri on vaaran merkki
Mistä pumpun omistaja voi itse päätellä, että jotain on vialla? Mitkä ovat selvät vaaran merkit, joihin on syytä reagoida?
– Jos pumppaamo on hyvin syrjässä eikä käytössä ole mitään jatkuvaa seuranjärjestelmää, voivat ongelmat päästä pahoiksi ennen kuin asiat huomataan. Selkeä merkki on esimerkiksi viemäri joka ei enää vedä entiseen malliin. Syy voi olla monessa muussakin asiassa, mutta myös pumpun kunto on syytä tarkistaa. Jos pumpusta tai pumppaamosta alkaa kuulua mitään erikoisia ääniä, on se luonnollisesti myös huono merkki. Oikein toimiva laite ei juurikaan ääntele, jatkaa Mäki-Latikka.
Näin syntyi ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen
Ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen valmistettiin Flowplussan Pietarsaaren konepajalla syksyllä 2020. Nämä venttiilimaailman ”cadillacit” ovat nyt jo kovassa käytössä tyytyväisillä asiakkailla.
Fennovalve Oy:n omistaja Jukka Vasamo jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten myyntijohtajan palkkatöistään. Veri veti kuitenkin takaisin voimalaitosten pariin. Vanha asiakas otti Vasamoon yhteyttä ja hän alkoi selvittää, voisiko korkeapainetta kestävien voimalaitosventtiilien valmistaminen olla mahdollista Suomessa. Olihan se.
– Olemme nyt valmistaneet alusta loppuun saakka kolme voimalaitosventtiiliä suomalaisille asiakkaillemme Flowplussan Pietarsaaren konepajalla. Niistä suurin on kokoa DN350. Valmistusaine on luja takoteräs, tarkemmin 10CrMo911-materiaali. Sen hankkiminen ja työstäminen eivät ole aivan yksinkertaisia asioita, vaan vaativat sekä erityisosaamista että erikoislaitteita, huomauttaa Vasamo.
Nämä kolme venttiilimaailman ”cadillacia” on varustettu ohitusventtiileillä ja sähköisillä säätölaitteilla. Venttiilien säätö tapahtuu ohjaamosta, josta käsin ohjataan venttiilejä säätäviä sähkömoottoreita.
Venttiilipesä ilman saumoja
Suomessa ei ole vuosikymmeniin valmistettu suuria voimalaitosventtiilejä. Silloin, kun niitä vielä valmistettiin, oli valmistajana J.S. Pietarsaari Oy, eli Flowplussan Pietarsaaren toimipisteen edeltäjä. Vasamo oli työuransa alkuaikoina ollut jonkin aikaa samassa työpaikassa Flowplussan perustajan Jarmo Piipon kanssa. Niinpä Vasamo tuli sitten kysäisseeksi Piipolta, onnistuisiko venttiilien valmistaminen Flowplussalta. Näin suomalainen konepajateollisuus palasi joltain osin takaisin juurilleen.
Venttiilit perustuvat saksalaiseen tekniikkaan, joiden eräs kiinnostava piirre löytyy niiden valmistustekniikasta. Näissä venttiileissä ei ole ollenkaan painetta kantavia hitsisaumoja, kuten useimmissa tämän kokoluokan venttiileissä on.
– Koko venttiilipesä on yhtä solidia kappaletta ilman saumoja. Sekä venttiilin ylä- että alapesä ovat siis samaa yhtenäistä ainetta. Meidän kehittämällämme metodilla tällainen venttiilien valmistus on taloudellisesti kannattavaa ja myös käytännössä mahdollista Pietarsaaressa, toteaa Vasamo.
– Voimalaitosventtiilien käyttöikä on hyvin pitkä, jopa 40 vuotta. Venttiilit kestävät siis yhtä pitkään kuin itse voimalaitoskin, muistuttaa Vasamo.
Yksittäistenkin venttiilien valmistus onnistuu
Suuret venttiilienvalmistajat haluavat yleensä tehdä samanlaisia venttiilejä useita kappaleita. Kappalemäärien on lähes poikkeuksetta oltava suuria, jotta tuotanto on kannattavaa. Pieni ja ketterä yritys voi toimia toisin.
– Me valmistamme asiakkaillemme vaikka vain yhden yksittäisen venttiilin juuri heidän tarpeidensa mukaan. Oikeiden materiaalien hankkiminen ei ole ollut koronapandemian keskellä kovin helppoa, kun rajat ovat olleet osittain suljettuja. Tässä kuitenkin onnistuttiin ja ensimmäiset venttiilit ovat jo tuotantokäytössä. Tarkoitus on jatkaa yhteistyötä Flowplussan kanssa myös tulevaisuudessa, sanoo Vasamo.
Vuoden 2020 lopulla Fennovalvelle aukeni mahdollisuus valmistaa nimelliskooltaan suuria DN 300-1200 -kokoisia matalapainekiilaluistiventtiileitä sekä PN 10-40 -takaiskuventtiileitä. Yrityksellä on mahdollisuus valmistaa myös välipainehöyrylle PN 63 DN 800 asti olevia venttiileitä materiaalista 13CrMo45.
– Tällainen vaihtoehto on nykyisin käytettäville venttiileille hyvin kilpailukykyinen. Ensimmäiset DN 500 PN 25 -kiilaluistiventtiilit toimitamme lähiaikoina saksalaiselle asiakkaallemme. Kaikki ovat tyytyväisiä meidän ja Flowplussan pätevyyteen sekä tuottamaamme laatuun, painottaa Vasamo.
Flowplus-Varkaus: Sertifikaatit tekevät laadun näkyväksi
Sertifikaatit ovat monille tuttuja, mutta aika monille meistä myös hiukan outoja ja kummallisia asioita. Lyhyesti sanoen sertifikaattien avulla yritys – kuten Flowplus – voi todistaa asiakkailleen, että sen toiminta on laadukasta ja systemaattista. (lisää…)
Voimalaitoksen kriittinen säätöpalloventtiili kuntoon nopeasti
Voimalaitoksen kriittinen säätöpalloventtiili rikkoontui Koskisen Oy:n Hirvensalmen tuotantolaitoksella ja uuden hankkiminen olisi kestänyt viikkoja. Tuotantopäällikkö Aki Maaranen keksi soittaa Flowplussalle, joka korjasi venttiilin uuden veroiseksi. (lisää…)
Flowplus: Koko pumppaamo kerralla kuntoon
Pumppuja huolletaan yleensä ennakkosuunnitelmien mukaan. Tai niin niitä ainakin kannattaisi huoltaa. Samaa tehdään suuremmassa mittakaavassa myös kokonaisille pumppaamoille. Flowplussan Lappeenrannan tiimi toteuttaa pumppaamosaneerauksia eri puolilla Suomea. (lisää…)
Flowdicator: Värähtely viestii laitteen kunnon
Värähtely kertoo paljon pyörivän laitteen toiminnasta. Flowdicator on laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuus, joka mittaa värähtelyä ja kertoo, jos jokin asia laitteessa vaatii huomiota. Teemu Voutilainen on värähtelymittausten tuore asiantuntija Flowplussalla.
Voutilainen aloitti kesällä 2020 Flowplussan venttiiliasentajana Tampereella. Hän on ollut myös Porvoon yksikön apuna esimerkiksi puhaltimien linjauksessa, öljynvaihdossa ja särötarkastuksissa.
Tammikuussa 2021 oli Voutilaisen ensimmäinen työpäivä Flowplussan värähtelymittausasiantuntijana. Koronan vuoksi suurin osa Voutilaisen työpäivistä on kulunut kotitoimistolla Vantaalla, mutta osittain myös Tampereen toimipisteellä. Tammikuussa 2021 Flowplussan toiminta laajeni Vantaalle, joten jatkossa Voutilaisen työpiste löytyy sieltä.
– Olen tehnyt värähtelymittauksia ja analysoinut mittausten tuloksia jo aikaisemmissa työpaikoissani. Flowplussassa analyysi on kuitenkin viety seuraavalle tasolle digitaalisuuden ja tekoälyn ansiosta. Nyt värähtelyanturien tulokset kerätään pilvipalveluun, jolloin saadusta datasta voidaan tehdä syvempiä analyyseja, kertoo Voutilainen kotitoimistoltaan.
Flowdicator asiakkaan tarpeen mukaan
Flowdicator on laite- ja ohjelmistokokonaisuus, jonka avulla tietoa laitteen kunnosta kerätään.
– Analyysista osan tekee järjestelmä suoraan, mutta ei suinkaan kaikkea. Ihmistä tarvitaan analyysissa edelleen, muistuttaa Voutilainen.
Flowplus edustaa, myy ja asentaa Flowdicator versioita D sekä H ja H+. Versiot eroavat toisistaan sekä mittauksen että analysointimahdollisuuksien suhteen. Asiakkaan tarpeet määrittävät, minkälainen Flowdicator juuri heidän laitteistoilleen kannattaa hankkia.
Ongelmien tehokasta ennakointia ympäri Suomen
Flowdicator kerää tietoa laitteen sähkönkäytön perusteella (versiot H ja H+) tai erilaisten värähtelyanturien kautta (versio D). Tietoa kerätään esimerkiksi minuutin, viiden minuutin tai tunnin välein. Saatu data välittyy mobiiliyhteydellä pilvipalveluun, jonka kautta sitä voidaan analysoida yksityiskohtaisemmin.
– Digitaalisuus mahdollistaa tiedon prosessoinnin jo anturissa, jolloin eteenpäin siirretään vain se tieto, jolla on merkitystä. Uutena mittalaitteena olemme hankkineet Vibscanner 2 -värähtelynreittikeräimen. Laite toimii tehokkaasti, kun se yhdistetään tekoälypohjaiseen ensivasteraporttiin. Lähin Flowplussan toimipiste käy suorittamassa käytännön mittauksen, jonka tuloksia voidaan analysoida pilven kautta muualla, kuvailee Voutilainen prosessia.
”Värähtelyä se on äänikin”
Voutilaisen ensimmäiset kuukaudet värähtelyasiantuntijana ovat sujuneet uuden oppimisessa. Sisäisiä palavereita ja myös tapaamisia asiakkaiden kanssa on ollut jonkin verran. Koronan vuoksi fyysisten tapaamisten määrä on kuitenkin pidetty mahdollisimman vähäisenä. Muutama laitteiden asennuskeikkakin on jo toteutunut esimerkiksi Tampereelle ja Harjavaltaan.
– Olen päässyt hiomaan Flowdicator D:n käyttöliittymää sekä viimeistelemään sen käyttöohjekirjaa. Oikein sopiva työmäärä on ollut näin aluksi. Ei liikaa eikä onneksi liian vähänkään. Uutta kun oppii, niin pääsee tekemään aina vaan kiinnostavampia hommia, kertoo Voutilainen.
Myös äänen mittausta harkitaan analyysityökaluna tulevaisuudessa. Käyttökohteita voisivat olla esimerkiksi mäntäkoneet ja venttiilien vuodot.
– Värähtelyä se on äänikin, muistuttaa Voutilainen lopuksi.
Kuopion Veden perusteellisen pumppaamosaneerauksen toteutti Flowplus
Kuopion Veden Särkiniemen jätevesipumppaamo oli täyssaneerauksen tarpeessa. Pääurakoitsijaksi valikoitui Flowplus, joka toteutti saneerauksen juuri kuten tilaaja halusikin.
Kuopion Vesi Oy:n toiminta-alue kattaa Kuopion kaupungin keskusta-alueen lisäksi myös Karttulan, Vehmersalmen, Riistaveden, Nilsiän, Maaningan, Juankosken ja Siilinjärven. Juomaveden jakelun lisäksi yritys huolehtii alueen jätevesihuollosta.
– Särkiniemen jätevesipumppaamo on yksi hiukan pienemmistä pääpumppaamoistamme. Se on saneerattu edellisen kerran perinpohjaisesti 1990-luvulla, joten nyt oli syytä tehdä samanlainen suuri saneeraustyö. Kilpailutuksen jälkeen pääurakoitsijaksi valikoitui Flowplus Oy, joka toteutti urakan sovitusti sekä budjetissa että aikataulussa, kertoo rakennuttajainsinööri Pekka Sairanen Kuopion Vedestä.
Ohituspumppaamo tarvittiin saneerauksen ajaksi
Urakka alkoi vanhan pumppaamon purkutöillä ja ohituspumppaamon rakentamisella. Urakan aikana uusittiin pumppaamon kattomateriaalit, pumppaamon ympärys avattiin ja sinne asennettiin uudet patolevyt sekä eristeet.
– Ohituspumppaamon rakentaminen oli välttämätöntä, sillä puhdistamolle oli Särkiniemen pumppaamon saneerauksenkin aikana pumpattava joka tunti 320 – 500 m3 jätevettä, huomauttaa Sairanen.
Urakan lopuksi Särkiniemeen asennettiin uudet pumput, putkistot, venttiilit, kansistoluukustot, sähkö- ja automaatiokeskus sekä ilmanvaihto-, hajunpoisto- ja lämmitysjärjestelmät.
Pitkäaikainen investointi
Särkiniemen tapaisen pumppaamon elinkaari on tyypillisesti 30 – 50 vuotta. Kyse on siis pitkäaikaisesta investoinnista, joten se on syytä tehdä alusta loppuun saakka kunnolla. Hyvin määräaikaishuolletut pumput, venttiilit ja putkistot toimivat pitkään, mutta Sairasen mukaan pumppaamoiden sähköjärjestelmät tulevat yleensä ensimmäisinä vaihtoikään.
– Näin iso projekti ei koskaan mene ilman yllätyksiä. Ja yleensä rakennusprojektien yllätykset eivät tuppaa olemaan iloisia yllätyksiä. Särkiniemen kohdallakin pieniä ongelmia paljastui saneerauksen kuluessa, mutta ne saatiin hoidettua aikataulun puitteissa kuntoon, kiittelee Sairanen.
Rakennuttajainsinöörillä on takanaan pitkä työkokemus sekä rakentamisesta että vesijohtolaitoksista. Kuopion Vedessä Sairanen on ehtinyt työskennellä neljä vuotta.
Pääurakoitsijalla on suuri vastuu
Kuopion Vedellä ei ollut ennen Särkiniemen saneerausurakkaa kovin paljoa kokemuksia Flowplussasta. Joitain pumppuhuoltoja olivat Flowplussan Varkauden toimipisteen ihmiset käyneet Kuopion Vedelle tekemässä.
– Tällaisessa urakassa pääurakoitsijalla on suuri vastuu. Flowplus hoiti sen roolinsa hyvin. Myös alihankkijat pysyivät aikatauluissaan ja urakka eteni siksi suunnitellusti. En näe mitään syytä siihen, ettemmekö voisi tehdä yhteistyötä Flowplussan kanssa myös tulevaisuudessa, kertoo Sairanen.
Avaimet käteen
Särkiniemen urakka aloitettiin 28.9.2020 ja se luovutettiin Kuopion Vedelle 13.11.2020. Taustalla oli Kuopion Veden järjestämä kilpailutus, jossa oli mukana useita palveluntarjoajia. Alusta lähtien haettiin ”avaimet-käteen”-urakoitsijaa, joka huolehtisi koko urakasta alusta loppuun saakka.
– Teimme alustavat selvitykset ja suunnitelmat tulevaisuuden tarpeistamme. Sen jälkeen järjestimme kilpailutuksen, jonka voitti Flowplus.
– Laatukriteereillä oli kilpailutuksessa oma merkityksensä, mutta niin myös hinnalla. Luonnollisesti halusimme pitää omat kustannuksemme mahdollisimman pieninä, huomauttaa Sairanen.
Kuopion Vesi Oy on Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan omistama vesihuoltoyhtiö, joka vastaa vesihuollosta toiminta-alueillaan omistajakunnissa. Yhtiön vesihuollon piirissä on noin 120 000 asukasta. Yhtiön liikevaihto on 32 milj€ ja vakituisen henkilöstön määrä on 92.
Flowplus Rauma: Jatkuva kehitystyö takaa laadun
Flowplus Rauma aloitti toimintansa syksyllä 2020. Teollisuuden sähkömoottorien huoltoyksikkö pysyy jatkuvalla kehitystyöllä kilpailukykyisenä ja tuottaa asiakkailleen juuri sitä, mitä he haluavat.
Rauman ympäristössä on paljon suurta prosessiteollisuutta. Varsinkin metsäteollisuutta on merkittävästi, mutta myös monien muiden toimialojen suuria tuotantolaitoksia. Suurille yrityksille kelpaavat alihankkijoiksi vain ne, jotka täyttävät tiukimmat laatukriteerit.
– Sähkömoottorihuollossa toiminnan kehittämisen on oltava jatkuvaa. Kun yrityksen omat tietojärjestelmät ja toimintaprosessit ovat kunnossa, näkyy se myös asiakkaille laadukkaana työnä ja tekemisenä. Flowplussan Rauman toimipiste pystyy huoltamaan kaikenlaiset sähkömoottorit ja on samalla osa Flowplussan valtakunnallista huoltoverkostoa, kertoo Rauman yksikön liiketoimintapäällikkö Asko Heinonen.
Flowplus Oy:n Rauman yksikkö syntyi syyskuussa 2020, kun Flowplus osti Quant Finland Oy:ltä sen Raumalla sijainneen sähkömoottorien huoltokeskuksen. Toimipisteessä työskentelee tällä hetkellä seitsemän henkilöä.
Asiakas tietää, mitä saa
Uudella yksiköllä oli valmiina vanhoja asiakkaita, mutta myös uusia asiakkuuksia on ehditty solmia. Kiinnostusta sähkömoottorihuoltoa kohtaan on ollut paljon. Heinosen mukaan sille on luonnollinen selitys.
– Meidän viestintämme asiakkaidemme suuntaan on kilpailijoita parempaa. Asiakas saa laitteensa kuntoon ja tietää myös tarkasti, mitä sille on tehty. Työnohjausjärjestelmät ovat meillä huippuluokkaa, mutta niin on kyllä porukan asennekin. Jos meiltä ei Raumalta jostain syystä löydy riittävästi osaamista johonkin erikoislaitteeseen tai huoltokalenterimme ovat aivan täynnä, saamme tarvittaessa tukea muilta Flowplussan yksiköiltä, Heinonen kiittelee.
”Kun mies kuolee Raumalla, niin perinteisesti ensimmäiseksi kysytään omaisilta, että minkälainen paatti siltä jäi? Meri ja veneily ovat tärkeitä myös minulle sekä koko perheellemme.”
”Talvella veneily on hiukan hankalampaa, joten silloin keskitytään enemmän hyötyliikuntaan omakotitalon parissa.”
”Myös penkkiurheilu kiinnostaa. Raumalla kun ollaan, niin Lukko on se ainoa oikea joukkue.”
Sähkömoottorien merkitys kasvaa tulevaisuudessa
Sähkömoottorit ovat tärkeitä laitteita liiketoiminnan ja yhteiskunnan toiminnan kannalta jo nyt, mutta niiden merkitys vain korostuu tulevaisuudessa. Kun liikenne sähköistyy vielä nykyistä enemmän, tapahtuu se nimenomaan sähkömoottoreiden avulla. Sähkömoottorien valmistaminen on vuosi vuodelta edullisempaa. Siksi ne myös korvaavat esimerkiksi hydrauliikkaan ja paineilmaan perustuvia laitteita.
– Koronapandemia on vaikuttanut kaikkeen liiketoimintaan Suomessa, mutta meillä tilanne on tällä hetkellä aika rauhallinen. Asiakkaiden tuotantolaitokset pyörivät normaalisti ja niissä olevat laitteet tarvitsevat säännöllisesti huoltoa. Kun määräaikaishuolloista pitää huolen, ei tuotantoon synny suunnittelemattomia katkoksia, muistuttaa Heinonen.
– Uskon, että sähkömoottorihuolto on myös tulevaisuuden ala ja Flowplus on niillä markkinoilla vahva toimija.
Uusia ideoita kuunnellaan ja niistä palkitaan
Vasta reilun kuukauden Flowplussassa työskennellyt Heinonen kertoo oman työvireytensä kasvaneen uudessa työyhteisössä selvästi. Yrittäjähenkisyys, omistajan kiinnostus koko henkilöstöstä ja yrityksen eettiset periaatteet ovat tehneet häneen vaikutuksen. Uusia ideoita saa aina ehdottaa. Niitä kuunnellaan ja niistä myös palkitaan. Vastuuta on tarjolla, jos siitä on kiinnostunut.
– Yhtenäkään aamuna ei ole töihin tulo harmittanut. Ensimmäiset kahvikupit nautitaan yleensä yhdessä koko porukan kesken ennen päivän varsinaisten töiden alkua, kertoo Heinonen.
– Vähän latteaa ehkä sanoa, mutta kun se on aivan totta: meillä on täällä oikeasti tosi hyvä flow!
Flowdicator optimoi Kymenlaakson Veden pumppujen energiankulutusta
Flowdicator on sähkömoottorien ja pumppujen seurantajärjestelmä, jota Kymenlaakson Vesi hyödyntää tekopohjaveden valmistuksessa. Järjestelmän avulla pumppujen energiatehokkuus ja tuotanto saadaan säädettyä optimaalisiksi. Yritys on hiljattain tehnyt Flowdicatoreista lisätilauksen Flowplussalle.
Kymenlaakson Veden Utin laitoksella syntyy tekopohjavettä n. 20 000 kuutiota päivässä. Siitä noin 30 % pumpataan käänteisosmoosilaitteiston läpi. Näin vedestä saadaan poistettua ylimääräinen fluori.
– Meillä on Flowdicator asennettuna kahdeksaan käänteisosmoosilaitteiston suodatinyksikön paineenkorotuspumppuihin. Seurantajärjestelmä otettiin käyttöön reilu vuosi sitten. Saamme nyt jatkuvasti reaaliaikaisen tiedon pumppujemme toiminnasta ja kunnosta. Lisäksi meille kertyy runsaasti hyödyllistä historiatietoa, josta on hyötyä pumppujen tulevaisuuden toiminnan arvioinnissa ja huoltotarpeiden määrittämisessä, kertoo Kymenlaakson Veden automaatioteknikko Timo Leppänen.
Flowdicatorin avulla seurataan pumppujen paineita, virtauksia ja tehoja reaaliaikaisesti. Tietojen pohjalta järjestelmä laskee jokaiselle pumpulle ominaisenergiankulutuksen.
– Voimme seurannan perusteella säätää pumppujen pyörimisnopeutta ja löytää niiden energiatehokkaimman toiminta-alueen. Tasapainotila juomaveden laadun ja tuotantomäärän välillä on herkkä asia. Siksi tarvitsemme tiedon mahdollisimman monen pumpun toiminnasta, jatkaa Leppänen.
Pitkäaikaista seurantaa
Jo käytössä olevan käänteisosmoosilaitteiston suodatinyksikön seurantajärjestelmän lisäksi Kymenlaakson Vesi on tilannut Flowplussalta myös kahdeksan uutta laitetta. Ne on tarkoitus asentaa kevään 2021 aikana Utin laitoksen tekopohjavesikaivoissa oleviin pumppuihin.
– Nämä kaivopumput ovat hajallaan isommalla alueella, mutta Flowdicatorin avulla saamme koottua kaikkien pumppujen tiedot helposti yhteen ja samaan järjestelmään. Olemme jo nähneet, kuinka hyödyllistä ensimmäisten kahdeksan pumpun seuranta on ollut, joten laajentaminen on luontevaa jatkoa sille. Kun seurattavia pumppuja on useita, saadaan runsaasti tietoa, jolla pumppuja ja niiden toimintaa voidaan verrata toisiinsa. Yksittäisestä pumpusta tällaisia vertailutietoja ei saisi samalla tavalla, huomauttaa Leppänen.
Vertailuja ja analyysejä tehdään seuratuista pumpuista kuukausittain. Kokonaiskuvan saaminen vaatii kuitenkin pitkäaikaisempaa seurantaa. Yksityiskohtaisten ja vesilaitokselle hyödyllisten ohjeistusten tekeminen edellyttää pumppujen useamman vuoden jatkuvaa seurantaa.
Kymenlaakson Vesi analysoi saadun datan itse
Flowdicatorin asennuksesta huolehtivat Kymenlaakson Veden kohdalla yrityksen omat asentajat. Asennuksen jälkeen Flowplussan asiantuntijat kävivät vielä säätämässä laitteet. Näin voitiin varmistaa niiden luotettava toiminta.
– Järjestelmän tuottaman datan analysoimme Kymenlaakson Vedessä itse. Meille syntyy seurantaraporteista hyvä historiatieto pumppujen toiminnasta. Tämä projekti on meille itsellemme jatkuva oppimisprosessi, kun joka kuukausi saadaan lisää tietoa, joka voidaan nivoa yhteen aikaisemman tiedon kanssa, toteaa Leppänen.
Seurantaraporttien pohjalta saatu tieto-omaisuus on tärkeässä roolissa esimerkiksi uusien ihmisten perehdyttämisen yhteydessä. Raportit kertovat laitoksen ja sen laitteistojen tilan uusille asentajille nopeasti.
Kymenlaakson Vesi Oy on Kotkan, Kouvolan ja Haminan omistama tukkuvesilaitos, joka myy talousvettä osakaskunnilleen. Talousveden jakamisesta eteläisessä Kymenlaaksossa huolehtii Kymen Vesi Oy ja liikelaitos Haminan Vesi. Kymenlaakson Vesi Oy ostaa henkilöstöpalvelut Kymen Vesi Oy:ltä.
Vesa Hynönen / Flowplus: ”Asiakasta auttamaan vaikka keskiyöllä”
Asiakaspalvelu ei aina katso kelloa. Flowplussan Varkauden yksikönvetäjä Vesa Hynönen lähtee tarvittaessa korjaamaan asiakkaan laitteita aikaan kuin aikaan.
Varkauden Puurtajankatu 2:ssa on reilu 600 neliöinen halli, jossa puurtaa kahdeksan Flowplussan virtaustekniikan osaajaa. Kaikki ovat harvoin paikalla samaan aikaan, sillä Varkauden ympäristössä on paljon teollisuutta ja useita voimalaitoksia, joiden huolloista, korjauksista ja asennuksista vastaa Flowplus. Osa töistä tehdään asiakkaan luona, osa taas omissa toimitiloissa omilla erikoistyökaluilla. Varkautelaisten osaamista tarvitaan myös muualla maassa.
– Valtakunnallisesti teemme kaikki Flowplussan painelaitehitsaukset Varkaudessa. Niitä koskevat monet viranomaismääräykset, joten myös hitsauksia tekevien ihmisten on oltava koulutettuja ammattilaisia. Meillä on ISO 9001:2015 laatusertifikaatti ja ISO 3834-2:2005 hitsauksen laatu sertifikaatti. Asiakkaat myös vaativat, että meillä on kaikki tarvittavat sertifikaatit, ja se on aivan ymmärrettävää. Väärin valmistettu voimalaitoskattilan osa, voi pahimmillaan aiheuttaa merkittävän vaurion asiakkaan laitteille, varoittaa Hynönen.
Varkaudessa tehdään paljon myös voimalaitos- ja lämpökeskustenhuoltoja, sekä kaikkien pumppu-, sähkömoottori- ja venttiilivalmistajien laitteiden huoltoja, korjauksia ja asennuksia. Uusien laitteiden vaihtoehtona on asiakkaille tarjolla myös korjattuja vaihtolaitteita.
– Jos valmista varaosaa ei ole helposti saatavissa, teemme sen tarvittaessa konepajallamme itse. Laatu on sama kuin alkuperäisessäkin varaosassa, lupaa Hynönen.
”Kun me tiedämme ja osaamme, ei asiakkaan tarvitse huolehtia”
Flowplussan henkilöstö on moniosaajia täynnä, sillä työtehtävien kirjo on laaja. Periaate on, että asiakkaan ei tarvitse tietää laitteistaan ja niiden huolloista kovinkaan paljoa. Flowplussan henkilökunta ja dokumentointijärjestelmä tietävät, mitä mikäkin pumppu, venttiili, puhallin, kompressori tai sähkömoottori tarvitsee. Erityisesti laajemmissa huoltoseisokeissa tämä säästää, sekä aikaa että rahaa.
– Yksikään päivä ei ole samanlainen. Ei minulla yksikönvetäjänä, mutta ei muullakaan meidän henkilöstöllämme. Erilaisia laitteita on paljon ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Siksi myös osaamisen ylläpito on välttämätöntä. Uutta pääsee oppimaan lähes joka päivä, kertoo Hynönen.
Diesel-pumppu 1950-luvulta
Hynönen muistuttaa, että asiakkaiden kannattaa aina huoltaa vanhoja laitteita, jos ne ovat kuitenkin perusrakenteiltaan kunnossa. Lähes laitteeseen kuin laitteeseen löytyy varaosia edelleen. Tarvittaessa osat valmistetaan Varkauden toimipisteessä, jos vain varaosan strategiset mitat ovat tiedossa.
– Meillä kävi hiljattain huollossa vuonna 1955 valmistunut pumppu. Se on ollut varmuusvaraston dieselpumppuna, joten käyttötunteja ei ole pumpulle paljoa kertynyt. Sen ajan laitteet on valmistettu niin paksuista runkomateriaaleista, että niiden elinkaarelle ei näy loppua. Ennakoivalla ja kokonaisvaltaisella kunnossapidolla tuokin pumppu on kunnossa vielä seuraavat 50 vuotta, arvelee Hynönen.
Uuden oppimista joka päivä
Työnimu on kova, mutta vapaa-aikaakin Hynösellä sentään on. Se kuluu etenkin maasto- ja moottoripyöräilyn, veneilyn ja metsästämisen parissa. Itsensä kehittäminen ja kouluttautuminen ovat Hynösen mukaan myös jo välttämättömyys.
– Minulla on ollut jo vuosia Alikonemestarin-tutkinto suoritettuna ja nyt suoritan parhaillani erityisesti voimalaitospuoleen liittyvää Ylikonemestarin-tutkintoa Savon Aikuiskoulutuskeskuksessa. Valmista tulee ensi vuoden aikana. Aina on kiinnostavaa oppia uusia asioita, toteaa Hynönen.
