X
Pumppaamon turvallisuus muodostuu kokonaisuudesta, joka ulottuu pumppaamon suunnittelusta aina sen huoltoihin ja saneeraukseen asti. Työturvallisuus nousee erityiseen rooliin, kun laitteen ylläpidosta vastaavat toimijat ja eri sidosryhmät työskentelevät pumppaamoilla. Kentällä kohdataan säännöllisesti turvallisuuspuutteita. Mutta mistä nämä riskit oikeastaan muodostuvat?
Pumppaamoilla työskenneltäessä altistutaan monille biologisille riskitekijöille, kuten bakteereille, sienille, viruksille ja loisille. Jätevesi on eloperäistä ainesta, jossa nämä mikrobit viihtyvät ja voivat aiheuttaa työntekijöille vakavia terveysriskejä. Tartuntavaara syntyy usein huomaamatta, sillä monet taudinaiheuttajat ovat näkymättömiä ja hajuttomia. Esimerkiksi hengitysteitse, ihokosketuksen tai haavojen kautta tapahtuva altistuminen voi johtaa erilaisiin infektioihin, allergisiin reaktioihin tai muihin sairastumisiin.
Kyseessä on vakava riskitekijä, jota kuitenkin usein aliarvioidaan tai siihen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Biologisten riskien torjuminen vaatii useita toimenpiteitä. Henkilöstön perehdytys ja ohjeistus suojavarusteiden oikeaan käyttöön ovat keskeisiä. Riskinarviointi puolestaan tulee tehdä joko projektikohtaisesti tai uusissa huoltokohteissa, jotta mahdolliset vaaratilanteet tunnistetaan etukäteen. Työturvallisuuslaki (933/2017 ja 747/2020) edellyttää työnantajaa kartoittamaan, arvioimaan ja dokumentoimaan riskit, sekä pyydettäessä toimittamaan nämä viranomaisille. Riskien tunnistaminen ei ole siis vain suositus, vaan osa lakisääteistä työturvallisuutta.
Fyysiset riskit pumppaamoilla liittyvät erityisesti tilojen rakenteelliseen turvallisuuteen, sähköturvallisuuteen, nostotilanteisiin ja kulkureitteihin. Monissa kohteissa sähkölaitteistot ovat vanhentuneita tai puutteellisesti suojattuja, mikä lisää sähköiskun vaaraa huoltotöiden yhteydessä. Iäkkäämmissä pumppaamoissa pumppujen nostokahvat tai nostolaitteet voivat olla huonokuntoisia esimerkiksi korroosion takia, mikä taas altistaa pumput putoamisvaaralle. Pumppaamoiden rakenteet, kuten huonokuntoiset tai liukkaat tikkaat, voivat vaikeuttaa turvallista liikkumista ja lisätä siten tapaturmariskiä.
Pumppaamot sijaitsevat usein myös hankalakulkuisissa paikoissa, mikä voi vaikeuttaa avunsaantia onnettomuuden sattuessa. Erityisesti talvikaudella vaaratilanteita aiheuttavat pumppaamoiden sijainti rinteessä, jolloin pumppaamolle tulisi rakentaa työtaso tai maasto sen ympäriltä tulisi tasoittaa.
Luotettava huoltokumppani on keskeisessä roolissa pumppaamoiden turvallisuuden varmistamisessa. Huoltokumppani on usein ainoa taho, joka käy säännöllisesti paikan päällä tarkastamassa pumppaamoiden toimintaa ja tekemässä huoltokierroksia. Tämän vuoksi huoltokumppanin vastuulla on arvioida ja raportoida laitteen kunnosta poikkeuksetta pumppaamosta vastaavalle taholle. Mahdollisista vaaratilanteista on ilmoitettava järjestelmällisesti ja viivytyksettä, jotta niihin voidaan reagoida ajoissa.
Myös työnsuunnittelu vaikuttaa suoraan työturvallisuuteen. Ennen kohteelle lähtöä työnjohto hyödyntää esimerkiksi koordinaatteja arvioidakseen saavutettavuutta ja kohteen erityispiirteitä. Uusissa kohteissa tehdään riskienarviointi, jossa tarkastellaan sekä fyysisiä että biologisia riskitekijöitä. Turvallinen työskentely edellyttää, että henkilöstö on asianmukaisesti perehdytetty ja koulutettu tunnistamaan mahdolliset vaaratekijät sekä toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla.
Turvallisuuden kehittäminen vaatii myös ennakoivaa otetta. Konkreettiset parannusehdotukset tulee toimittaa ajoissa pumppaamosta vastaavalle taholle, jotta ne voidaan huomioida budjetoinnissa. Ennakoimalla voidaan varautua tarvittaviin toimenpiteisiin ennen kuin mahdolliset ongelmat kasvavat kriittisiksi.
Flowplus työllistää noin 60 vesihuollon kunnossapidon ammattilaista, ja yhteensä henkilöstöllä on alalta yli 600:n henkilötyövuoden verran kokemusta. Yhtiö huoltaa vuosittain noin 3000 pumppua ja tekee yli 10 000 huoltokierrosta pumppaamoille eri puolilla Suomea. Vuonna 2024 kirjattiin noin 700 turvallisuushavaintoa, joista moni liittyi artikkelissa esiin nostettuihin riskeihin ja puutteisiin.
Turvallisuus on meille arkipäivää. Siksi tiedämme, mistä puhumme.
Biologisista riskitekijöistä löytyy lisätietoa kattavasti Vesilaitosyhdistyksen julkaisusta:
Suomen Vesilaitosyhdistys ry (2022). Biologiset riskitekijät vesihuoltolaitoksella (Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 77). https://www.vvy.fi/
