Näin syntyi ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen

Näin syntyi ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen

11.05.2021

Ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen valmistettiin Flowplussan Pietarsaaren konepajalla syksyllä 2020. Nämä venttiilimaailman ”cadillacit” ovat nyt jo kovassa käytössä tyytyväisillä asiakkailla.

Ohitusventtiileillä ja sähköisillä säätölaitteilla varustettu “venttiilimaailman cadillac” asennettuna

Fennovalve Oy:n omistaja Jukka Vasamo jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten myyntijohtajan palkkatöistään. Veri veti kuitenkin takaisin voimalaitosten pariin. Vanha asiakas otti Vasamoon yhteyttä ja hän alkoi selvittää, voisiko korkeapainetta kestävien voimalaitosventtiilien valmistaminen olla mahdollista Suomessa. Olihan se.

– Olemme nyt valmistaneet alusta loppuun saakka kolme voimalaitosventtiiliä suomalaisille asiakkaillemme Flowplussan Pietarsaaren konepajalla. Niistä suurin on kokoa DN350. Valmistusaine on luja takoteräs, tarkemmin 10CrMo911-materiaali. Sen hankkiminen ja työstäminen eivät ole aivan yksinkertaisia asioita, vaan vaativat sekä erityisosaamista että erikoislaitteita, huomauttaa Vasamo.

Nämä kolme venttiilimaailman ”cadillacia” on varustettu ohitusventtiileillä ja sähköisillä säätölaitteilla. Venttiilien säätö tapahtuu ohjaamosta, josta käsin ohjataan venttiilejä säätäviä sähkömoottoreita.

Venttiilipesä ilman saumoja

Suomessa ei ole vuosikymmeniin valmistettu suuria voimalaitosventtiilejä. Silloin, kun niitä vielä valmistettiin, oli valmistajana J.S. Pietarsaari Oy, eli Flowplussan Pietarsaaren toimipisteen edeltäjä. Vasamo oli työuransa alkuaikoina ollut jonkin aikaa samassa työpaikassa Flowplussan perustajan Jarmo Piipon kanssa. Niinpä Vasamo tuli sitten kysäisseeksi Piipolta, onnistuisiko venttiilien valmistaminen Flowplussalta. Näin suomalainen konepajateollisuus palasi joltain osin takaisin juurilleen.

Venttiilit perustuvat saksalaiseen tekniikkaan, joiden eräs kiinnostava piirre löytyy niiden valmistustekniikasta. Näissä venttiileissä ei ole ollenkaan painetta kantavia hitsisaumoja, kuten useimmissa tämän kokoluokan venttiileissä on.

– Koko venttiilipesä on yhtä solidia kappaletta ilman saumoja. Sekä venttiilin ylä- että alapesä ovat siis samaa yhtenäistä ainetta. Meidän kehittämällämme metodilla tällainen venttiilien valmistus on taloudellisesti kannattavaa ja myös käytännössä mahdollista Pietarsaaressa, toteaa Vasamo.

– Voimalaitosventtiilien käyttöikä on hyvin pitkä, jopa 40 vuotta. Venttiilit kestävät siis yhtä pitkään kuin itse voimalaitoskin, muistuttaa Vasamo.

Yksittäistenkin venttiilien valmistus onnistuu

Suuret venttiilienvalmistajat haluavat yleensä tehdä samanlaisia venttiilejä useita kappaleita. Kappalemäärien on lähes poikkeuksetta oltava suuria, jotta tuotanto on kannattavaa. Pieni ja ketterä yritys voi toimia toisin.

– Me valmistamme asiakkaillemme vaikka vain yhden yksittäisen venttiilin juuri heidän tarpeidensa mukaan. Oikeiden materiaalien hankkiminen ei ole ollut koronapandemian keskellä kovin helppoa, kun rajat ovat olleet osittain suljettuja. Tässä kuitenkin onnistuttiin ja ensimmäiset venttiilit ovat jo tuotantokäytössä. Tarkoitus on jatkaa yhteistyötä Flowplussan kanssa myös tulevaisuudessa, sanoo Vasamo.

Vuoden 2020 lopulla Fennovalvelle aukeni mahdollisuus valmistaa nimelliskooltaan suuria DN 300-1200 -kokoisia matalapainekiilaluistiventtiileitä sekä PN 10-40 -takaiskuventtiileitä. Yrityksellä on mahdollisuus valmistaa myös välipainehöyrylle PN 63 DN 800 asti olevia venttiileitä materiaalista 13CrMo45.

– Tällainen vaihtoehto on nykyisin käytettäville venttiileille hyvin kilpailukykyinen. Ensimmäiset DN 500 PN 25 -kiilaluistiventtiilit toimitamme lähiaikoina saksalaiselle asiakkaallemme. Kaikki ovat tyytyväisiä meidän ja Flowplussan pätevyyteen sekä tuottamaamme laatuun, painottaa Vasamo.

Flowplus Oy
Share on facebook
Facebook
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on linkedin
LinkedIn
Share on email
Email
Näin syntyi ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen