X
Vesihuolto on yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, mutta samalla se on energiaintensiivinen toimiala, jonka ilmastovaikutukset ovat merkittäviä. Kestävä kunnossapito, energiatehokkuuden parantaminen ja laitteiden elinkaaren hallinta ovat keskeisiä keinoja pienentää vesihuollon ympäristökuormaa ja tukea vesihuollon hiilineutraalisuustavoitteita.
International Energy Agencyn mukaan vesiala, johon kuuluvat vedenotto, vedenkäsittely sekä jäteveden keräys ja käsittely, vastaa noin 4 prosentista maailman kokonaissähkönkulutuksesta. Pelkkä jätevedenkäsittely kattaa noin neljänneksen vesialan sähkönkulutuksesta. (Lähde: iea.org)
Suomessa vesihuollon kasvihuonekaasupäästöistä 44 % syntyy jätevedenkäsittelystä, 13 % jäteveden siirrosta ja 15 % verkostoinfrasta. Suurin yksittäinen ilmastovaikutus aiheutuu jätevedenkäsittelyssä muodostuvasta typpioksiduulista. Energiankulutukseen liittyviä päästöjä syntyy erityisesti jäteveden ilmastuksesta sekä veden ja jäteveden pumppauksesta. (Lähde: Vesi.fi)
Pumput toimivat keskimäärin noin 40 % hyötysuhteella, ja energiansäästöpotentiaali on arviolta 30–50 %. Oikein mitoitettu ja optimaalisesti toimiva pumppu on energiatehokas ja toimintavarma. Kunnossapidossa tulisi tarkastella yksittäisen pumpun sijaan koko pumppausjärjestelmää.
Kun järjestelmä mitoitetaan oikein ja sitä huolletaan säännöllisesti, saavutetaan:
Energian kulutusta voidaan säätää myös taajuusmuuttajilla, jotka mukauttavat pumpun toimintaa todelliseen tarpeeseen.
Kestävä vesihuollon kunnossapito tarkoittaa ennakoivaa ja järjestelmällistä toimintaa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, laitteiden elinkaaren hallinta ja varautuminen. Flowplussan ratkaisut tukevat tätä kokonaisuutta:
Auditoinnissa selvitetään käytössä olevien pumppujen energiankulutus ja tunnistetaan merkittävimmät säästömahdollisuudet.
Ennakkohuolto on keskeinen keino pitää pumppausjärjestelmät energiatehokkaina ja toimintavarmoina. Huollon puute voi lisätä energiankulutusta monella tavalla. Likaiset pumput ja putkistot kasvattavat virtausvastusta, kuluneet juoksupyörät heikentävät pumpun hyötysuhdetta ja vialliset venttiilit aiheuttavat turhia painehäviöitä. Myös virheelliset ohjausasetukset voivat johtaa tarpeettomaan pumppaukseen.
Ennakkohuollolla voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä:
Esimerkiksi suuremmassa pumppaamossa tämä voi tarkoittaa tuhansien eurojen vuotuisia säästöjä sähkökustannuksissa.
Tehokas ennakkohuolto perustuu järjestelmälliseen toimintamalliin. Säännöllinen huolto-ohjelma, laitteiden kunnonvalvonta sekä huoltohistorian dokumentointi luovat perustan pitkäjänteiselle kunnossapidolle. Kunnonvalvonnassa seurataan esimerkiksi värinää, lämpötilaa ja energiankulutusta, jolloin muutokset laitteen toiminnassa voidaan havaita ajoissa. Myös henkilöstön osaaminen on keskeisessä roolissa, jotta havainnot tunnistetaan ja niihin voidaan reagoida oikea-aikaisesti. Digitaaliset valvonta- ja seurantajärjestelmät tukevat ennakoivaa kunnossapitoa ja auttavat tunnistamaan poikkeamat jo ennen varsinaisen vian syntymistä.
Säännöllinen huolto pitää laitteet energiatehokkaina ja auttaa havaitsemaan alkavat viat ajoissa. Oikea-aikaiset korjaukset pienentävät sekä kustannuksia että ympäristökuormaa.
Saneerauksissa mitoitetaan kohteeseen optimaalisesti toimivat pumput, uusitaan putkistot, venttiilit ja kansistot sekä päivitetään pinnansäätö-, kaukovalvonta- ja ohjausjärjestelmät vastaamaan nykyisiä tarpeita. Projekti suunnitellaan, budjetoidaan ja toteutetaan kokonaisvaltaisesti.
Vesihuollon päästöistä merkittävä osa liittyy jätevedenkäsittelyyn ja pumppaukseen. Samalla juuri näissä prosesseissa on huomattava energiansäästöpotentiaali.
Kun kunnossapitoa johdetaan strategisesti, saavutetaan samanaikaisesti:
Kestävä vesihuollon kunnossapito ei ole vain tekninen kysymys. Se on keskeinen osa vastuullista infrastruktuurin hallintaa ja konkreettinen keino edistää vähähiilistä tulevaisuutta.
