Mikkelin Vesilaitos: Ruuvikuljetin kuntoon kesäillan kuumuudessa
Mikkelin Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolla rikkoontui ruuvikuljettimen vaihteisto kesäkuisena perjantai-iltapäivänä vuonna 2020. Hankala tilanne hankalaan aikaan. Soitto Flowplussalle, ja vaihteisto oli vaihdettu jo ennen kuin perjantai vaihtui lauantaiksi.
Mikkelin Vesilaitos tuottaa talousvettä noin 55 000 ihmiselle Mikkelissä ja sen lähialueella. Lisäksi Vesilaitos huolehtii myös viemäröinnistä ja jätevesien puhdistamisesta alueellaan.
– Kun kuulin, että ruuvikuljettimen vaihteisto oli rikkoutunut jätevedenpuhdistamollamme, soitin samantien Flowplussan Lappeenrannan toimipisteeseen, jonka kanssa olen aikaisemmin asioinut useita kertoja. He ottivat Lappeenrannasta yhteyttä Flowplussan Varkauden toimipisteeseen ja sieltä kaverit lähtivät pikapuolin matkaan Mikkeliä kohti. Puolenyön aikoihin vaihteisto oli jo vaihdettu ja ruuvikuljetin toimi taas normaalisti, kertoo työnjohtaja Kari Purhonen Mikkelin Vesilaitokselta. Hän vastaa vesilaitoksen jätevesipumppaamoista ja on työskennellyt Mikkelin Vesilaitoksessa noin 10 vuotta.
– Kyllä Flowplussan toimintaa voi kutsua täyden kympin arvoiseksi suoritukseksi. Työ tapahtui nopeasti ja ammattitaidolla, jatkaa Purhonen.
Työn raportointi on selkeää
Erityiskehuja Purhonen jakaa Flowplussan työstä raportoinnille. Yhtä kattavaa raportointia ei monella yrityksellä ole.
– Työstä saatava raportti on hyvin vaikuttava, koska se on yksityiskohtainen ja yksiselitteinen. Asiakas ei joudu yhtään ihmettelemään, mitä on tehty ja miksi. Raporttiin liitetyt valokuvat selventävät hyvin, missä vika on ollut ja miten ongelma on ratkaistu, toteaa Purhonen.
Lähes 300 pumpun vesilaitos
Mikkelin Vesilaitoksen ja Flowplussan yhteistyö on aikaisemmin perustunut ennen kaikkea pumppaamoiden saneerauksiin ja myös pumppuhuoltoihin. Laitoksella on noin 130 jätevedenpumppaamoa, joissa kaikissa on vähintään kaksi pumppua.
– Pumppuja on meillä lukumääräisesti aika paljon, melko lähelle 300 kappaletta. Huollettavaa siis riittää ja yksi huolloista vastaava alihankkijamme on Flowplus Oy, toteaa Purhonen.
Yhteistyö jatkuu
Mikkelin Vesilaitoksella on tiedetty jo pidempään, että Flowplussan kautta on saatavilla apua myös kesäkuun lopun tapaisiin kiireellisiin erityistapauksiin. Hätätilanteita syntyy kuitenkin harvoin, sillä laitteistojen kausihuolloista pidetään Mikkelissä hyvää huolta.
– Jo pari vuotta olemme tehneet Flowplussan kanssa toimivaa yhteistyötä. Se jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa, lopettaa Purhonen.
Mikkelin Vesilaitos tuottaa talousvettä noin 55 000 ihmiselle Mikkelissä ja sen lähialueella. Lisäksi Vesilaitos huolehtii viemäröinnistä ja jätevesien tehokkaasta puhdistamista. Vesilaitos on ollut kunnallinen liikelaitos vuodesta 1994 lähtien. Vuodessa tuotetun talousveden määrä on noin 3,3 milj.m3 ja puhdistetun jäteveden määrä noin 4,4 milj. m3. Vesilaitoksen vakinaisen henkilöstön määrä on 35 henkilöä.
Flowplussan Kirsi Nyström: ”Jokaisella sähkömoottorilla on sielu”
Sähkömoottori on perusperiaatteeltaan aivan samanlainen laite vuonna 2020 kuin se oli Kirsi Nyströmin aloittaessa niiden parissa työskentelyn vuonna 1988. – Joka aamu on kiva tulla töihin. Meillä on mukava ja monipuolinen työyhteisö Flowplussassa.
Kirsi Nyström on korjannut sähkölaitteita jo yli 30 vuoden ajan. Alkuvaiheessa häntä työllistivät eniten sähkömoottorien käämitykset. Niitä tehtiin paljon, jolloin yksittäisen laitteen elinkaari piteni huomattavasti. Moottorin sydän siis vaihdettiin tai korjattiin uuteen uskoon.
– Nyt uusien sähkömoottoreiden hinnat ovat tippuneet jo niin alas, että käämityksiä tehdään yleensä vain erikoismoottoreille. Suurin osa työpäivästäni kuluu erikokoisten sähkömoottorien huoltojen parissa. Yleisimmät huoltotoimenpiteet ovat laitteiden puhdistukset, laakerien vaihdot sekä joskus myös akselien korjaukset. Jos laite on korjattavissa, niin me osaamme sen kyllä korjata, vakuuttaa Flowplussan Kotkan työpajalla työskentelevä Nyström.
Laaja ikäjakauma tuo rikkautta työyhteisöön
Nyström kuuluu toimipisteensä kokeneeseen kaartiin. Ikäjakauma on laaja parikymppisistä aina eläkeikää lähestyviin saakka. Nyströmin mielestä suuri ikähaarukka on työpaikalla vain etu, ei haitta.
– Nuoremmat ja vanhemmat auttavat ja tukevat toisiaan. Minä en esimerkiksi jaksa nostella kaikkia painavia moottoreita, mutta nuoremmille kavereille se ei ole ongelma. Vastaavasti minä pystyn kokemuksellani auttamaan heitä erilaisissa moottorien teknisissä ongelmissa. Olen työpajan ainoa naispuolinen työntekijä, mutta pidän sitä itselleni vain etuna, kertoo jo opiskeluajastaan lähtien miesvaltaisissa yhteisöissä ollut Nyström.
Parhaita hetkiä työssä ovat huollettujen, korjattujen tai käämitettyjen laitteiden koekäytöt.
– Varsinkin kun jonkun hankalamman moottorin koekäyttö osoittaa, että laite toimii huoltokorjauksen jälkeen kuin unelma, niin siinä kyllä tuntee aitoa työniloa.
Yritysasiakkaita sekä pieniä ja suurempia sähkömoottoreita

Kirsi Nyström ajelee aamuisin Pyhtäältä maaseudun rauhasta työpaikalleen Kotkan puolelle parikymmentä minuuttia. Hän ei tee keikkahommia asiakkaiden luona vaan työskentelee säännöllisesti konepajan puolella.
Asiakaspalvelukin Nyströmiltä kyllä sujuu, sillä aina silloin tällöin asiakkaat tuovat huollon tai korjauksen tarpeessa olevat laitteet itse konepajalle. Lähes kaikki Kotkan konepajan asiakkaista ovat yritysasiakkaita, mutta joitakin yksityisasiakkaitakin pajalla käy.
– Pienempien sähkömoottorien kohdalla mittaamme aina aluksi moottorin kunnon. Jos moottori on rikki, niin useimmiten se päätyy kierrätykseen ja asiakkaalle on taloudellisesti kannattavampaa hankkia tilalle uusi moottori. Pienempien moottorien huollossa menee tyypillisesti pari-kolme tuntia moottoria kohti. Suurempien moottoreiden kohdalla ei yksi päivä edes välttämättä riitä, sanoo Nyström.
Sähkömoottoritehtaat tuottavat markkinoille moottoreita liukuhihnalta. Nyströmin mukaan jokainen Flowplusssaan päätyvä moottori on kuitenkin oma yksilönsä, jolla on oma sielunsa.
– Moottoreiden käyttötarkoitukset ja käyttömäärät vaihtelevat todella paljon, joten edes pitkällä kokemuksella ei voi aina päällisin puolin ennakoida, missä kunnossa moottori ja sen osat ovat.
Flowplussassa pääsee oppimaan uutta
Nyström on käynyt sähköpuolen ammattikoulun Kotkassa, mutta oppinut suurimman osan taidoistaan käytännössä työn ääressä. Työnantajan kautta on muun muassa sähkötyön ja turvallisuustyön koulutuksia ollut saatavissa.
– Tekniikka kehittyy jatkuvasti, mutta sähkömoottori on loppujen lopuksi aika lailla samanlainen laite kuin 30 vuotta sitten. Uudempia tai tekniikaltaan erikoisempia laitteita ei ole vielä toistaiseksi tullut juurikaan meille huoltoon. Jossain vaiheessa uusillekin laitteille tulee huolto- ja korjaustarpeita, joten niitä tulee silloin meillekin. Olemme valmiina ja huollamme sekä korjaamme nekin kuntoon, toteaa Nyström.
– Meillä on Flowplussassa paljon erikoisosaamista eri puolilla Suomea olevissa toimipisteissämme. Niinpä täällä pääsee tekemään monenlaisia hommia monien erikoisosaajien kanssa. Heiltä voi oppia aina jotain uutta ja pitää näin omaa ammattitaitoaan ajantasalla.
Generaattorin huollossa tärkeintä on etukäteissuunnittelu
Generaattorin huollossa ei ole varaa hötkyillä. Laitteet ovat usein suuria ja poikkeuksetta arvokkaita. Niiden huoltokatkokset on pidettävä mahdollisimman lyhyinä, jotta asiakas saa laiteinvestoinneilleen maksimituoton.
Jos generaattoreita ja moottoreita ei huolleta suunnitelmien mukaisesti, rikkoontuvat ne ennen aikojaan. Tämä pätee sekä pienempiin että suurempiin laitteisiin. Flowplussan huoltamista laitteista suurimpiin kuuluvat vesivoimaloista löytyvät jopa 100 000 kiloa painavat generaattorit.
– Generaattorit ovat suuria ja kalliita laitteita, joiden tehtävä on tuottaa sähköenergiaa teollisuudelle ja kuluttajille. Generaattorin omistaja haluaa huolloilla varmistaa, että laitos tuottaa energiaa ja tuloja vuosikymmenten ajan. Hyvällä etukäteissuunnittelulla laitteistojen huoltokatkokset saadaan mahdollisimman lyhyiksi. Generaattorien huoltohommissa on oltava erityisen huolellinen, sillä virheet voisivat tulla todella kalliiksi, pohtii Flowplus Oy:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Sakari Uusitalo.
Uusitalolle on kertynyt työkokemusta sekä sähkölaitteiden että muiden pyörivien moottoreiden huolloista jo yli 20 vuoden ajan. Monet erilaiset moottorit ja generaattorit ovat tulleet tutuiksi sekä työntekijän, yrittäjän kuin nyt esimiehenkin näkökulmista.
Suuret laitteet mutta mahdollisimman pienet huoltokatkot
Flowplus Oy on vuosittain mukana noin kymmenen generaattorin huollossa, eli ”revisiossa”. Vaikka katkokset yritetään pitää mahdollisimman lyhyinä, voi revisio viedä siitä huolimatta aikaa useamman viikon. Usein voimalaitoksissa huolletaan generaattorin lisäksi myös muita asioita, joita voidaan tehdä vain tuotannon ollessa katkaistuna.
– Huollettavat laitteet ovat tyypillisesti useita megawatteja tuottavissa laitoksissa. Olemme suurten laitevalmistajien tukena mukana näissä usein vuosittain toteutettavissa revisioissa. Alan suuria toimijoita ovat muun muassa General Electric (GE) ja Voith Hydro. Turbiinigeneraattoreissa Fortum on iso päämies ja yhteistyökumppani, kertoo Uusitalo.
Suomen lisäksi suomalaisilla generaattorien huoltajilla on kysyntää myös Ruotsin ja Norjan puolella. Joskus ovat suomalaiset generaattorihuoltajat päätyneet työkeikalle jopa Japaniin saakka.
Huollolla parempi toimintavarmuus
Tyypillisiä generaattorin huoltokohteita ovat pienempien määräaikaistarkastuksien lisäksi staattorien käämityksien uusimiset sekä roottorinapojen uudelleen eristykset. Suuri osa huolloista tehdään paikan päällä generaattorin luona, mutta osa tehdään myös Flowplussan omissa toimitiloissa.
– Generaattorin roottorin napojen uudelleeneristykset tehdään yleensä omalla korjaamolla, mutta käämitykset puolestaan voimalaitoksella, tarkentaa Uusitalo.
Suurin osa huolloista on määräaikaishuoltoja, jotka tehdään joko vuosittain tai muutaman vuoden välein. Laitevalmistaja tai käynninaikaiset tarkastusmittaukset määräävät toteutettavan huoltoaikataulun. Generaattori avataan suurempaa revisiota varten tyypillisesti viiden vuoden välein, mutta laitteiden välillä on vaihtelua.
– Näillä revisioilla saadaan laitteille hyvä toimintavarmuus ja parhaimmillaan monien vuosien katkeamattomat käyttöjaksot.
Huollon lykkäämisessä on riskinsä
Poikkeusaikoina osalla asiakkaista on halua siirtää myös generaattorien huoltoja tuonnemmaksi. Jos mitään hälyttävää ei ole tiedossa, niin Uusitalon mukaan pienet lykkäykset ovat yleensä mahdollisia. Laiterikkojen riski alkaa kuitenkin kasvaa nopeasti.
– Asiakkaat kartoittavat luonnollisesti itsekin jatkuvasti laitteidensa kuntoa. Laitevauriot ovat aina kalliita tapahtumia, joten ne on syytä välttää kaikissa tilanteissa. Myös vakuutusyhtiöillä on varmaankin omia vaatimuksiaan siitä, kuinka usein laitteet on huollettava, jos haluaa pitää vakuutukset voimassa, muistuttaa Uusitalo.
Öljyanalyysi ennustaa laitteen eliniän
Öljyanalyysi ennustaa laitteen eliniän ja kunnon hyvin. Analyysi kannattaa tehdä erityisesti sellaisille laitteille, joiden öljymäärät ovat suuria. Öljyanalyysi tuottaa asiakkaalle suurta taloudellista hyötyä vähentämällä laitteen rikkoutumisriskiä.
Öljyanalyysi on mahdollista tehdä kaikille laitteille, joissa käytetään öljyä. Useimmiten analyysissa selvitetään moottorilaakeri- ja/tai vaihteistoöljyn kunto, mutta analyysi voidaan tehdä myös esimerkiksi laivojen potkurilaakeriöljyille ja muille kiertovoiteluöljyille.
– Öljyanalyysin suurin hyöty asiakkaalle on laitteen kunnon ja eliniän paljastuminen. Jos öljy on analyysin perusteella puhdasta tai on vanhentunut ajan ja käytön kuluessa normaalisti, on laitteen tilanne hyvä. Mikäli öljystä löytyy kemiallisia epäpuhtauksia tai esimerkiksi metallikontaminaattia, on syytä selvittää laitteen kunto perusteellisemmin, kertoo Flowplussan moottoripuolen myyntipäällikkö Jani Nieminen Kotkasta.
Tyypillisiä Flowplussan asiakkailleen tarjomia öljyanalyysikohteita ovat erilaisten moottorien, vaihdemoottorien ja turbiinien voiteluöljyt. Näitä laitteita löytyy muun muassa teollisuudesta, voimalaitoksista ja laivoista. Analyysi teetetään usein ennakoivasti ennen normaalia laitehuoltoa tai sen yhteydessä. Joskus analyysille on tarvetta myös öljynhuoltovälin puolivälissä.
30 000 litran öljynvaihto – vai sittenkin analyysi?
Myös pienemmille moottoreille, joiden öljytilavuuskin on pieni, voidaan tehdä öljyanalyysi. Huollon yhteydessä tällaisen laitteen öljyt lähes aina samalla vaihdetaan. Suurissa laitteissa, joissa on usein myös kalliita erikoisöljyjä, on tilanne toinen. Suurten laitteistojen öljytilavuus voi olla jopa 10 000 – 30 000 litraa.
– Tällaisten laitteiden öljyjä ei noin vaan vaihdeta uuteen vaan ajatuksena on, että samat öljyt voitelevat laakerointeja, moottoreita ja vaihteistoja vuosien ajan. Säännöllisillä öljyanalyyseilla voidaan varmistaa, että laite toimii kunnolla ja erikoisöljyn voiteluominaisuudet säilyvät normien mukaisina, jatkaa Nieminen.
– Säännöllisten ihmisvoimin tehtävien pistokokeiden lisäksi öljyanalyysi voi olla myös jatkuvaa: laitteiston öljystä otetaan näyte automaattisesti ja välitetään joko langallisesti tai langattomasti eteenpäin etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Näin öljyn kunto voidaan selvittää toimittamallamme järjestelmällä milloin vain, esimerkiksi päivittäin tai viikoittain.
Vältä moottoririkot ja tuotantokatkokset

Työnjohtaja Ilkka Lappalainen suorittamassa öljyanalyysia asiakkaan luona / Flowplus Oy
Laitteen jatkuva ja moitteeton toiminta on yleensä asiakkaan liiketoiminnan ja tuotannon kannalta kriittisen tärkeä asia. Siksi öljyanalyysin avulla saatava tieto esimerkiksi vaihdemoottorin kunnosta ja eliniästä ovat asiakkaalle ensiarvoisen tärkeitä asioita. Esimerkkilaitteina Nieminen mainitsee turbiinit, paperikoneiden vaihdelaatikot, laivojen moottorit ja generaattorit sekä kaasulaitteistojen kompressorit. Tutkimuskohteina ovat öljyn yleiset ominaisuudet, öljyyn sekoittuvat kemikaalit, kaasut ja metallit sekä niiden pitoisuudet.
– Jos mikä tahansa edellä mainituista suurista laitteista rikkoutuu, on seurauksena mittavat taloudelliset menetykset. Uusi laite tai vanhan korjaus maksavat paljon, mutta katkos tuotannossa maksaa usein vielä enemmän, muistuttaa Nieminen.
– Mikäli näytteestä löytyy esimerkiksi vettä tai muuta öljyyn kuulumatonta ainetta, voi laite olla huoltokorjauksen tarpeessa. Esimerkiksi öljystä löytyvä huomattava tinamäärä kertoo lähes poikkeuksetta laitteen laakerointiviasta.
Tulokset viikossa
Yksittäinen öljynäyte maksaa asiakkaalle noin 200 euroa. Tämän hinnan päälle tulevat vielä näytteenottokulut, jotka riippuvat kohteena olevasta moottorista ja laitteen sijainnista. Näyte analysoidaan tilanteesta riippuen joko Suomessa tai Hollannissa.
– Itse analyysiin menee laboratoriossa yleensä aikaa vain pari-kolme päivää, mutta näytteen kuljetuksen vuoksi aikaa näytteenotosta tuloksen saantiin menee tyypillisesti viikon verran, kertoo Nieminen.
Pumpun määräaikaishuollosta ei kannata luistaa
Pumpun määräaikaishuolto on välttämättömyys, jos pumpun haluaa pitää vuosia tai jopa vuosikymmeniä käyttökunnossa. Pumppu on yleensä syytä huoltaa ainakin kerran vuodessa.
Meistä jokainen on pumppuasiantuntija. Siltä ainakin vaikuttaa, kun erilaisia ja hyvin kirjavilla kyvyillä toteutettuja pumppuasennuksia katselee ammattilaisten silmin. Aika moni luulee myös, että pumppuja ei tarvitse tai kannata huoltaa ollenkaan.
– Pumppujen sekä joidenkin muiden virtauslaitteiden määräaikaishuollon aikarajat voivat tällaisissa poikkeustilanteissa ja satunnaisesti ylittyä. Suositeltavaa se ei ole koskaan, mutta joissain tilanteissa ymmärrettävää. Kovin pitkään ei onneaan kannata kuitenkaan kokeilla, jottei laite tai laitteistot rikkoudu, varoittaa työnjohtaja Tatu Pouttu Flowplussan Tampereen toimipisteestä.
Myös pumppujen asennukset on syytä jättää ammattilaisille.
– Joku aika sitten törmäsimme jätevesipumppuun, joka oli asennettu taloyhtiössä pyörimään väärin päin. Pumppu oli kyllä hiljalleen pumpannut jätevettä pois jo useiden vuosien ajan, mutta pyörinyt koko ajan väärään suuntaan. Tilanne oli siis sama, kun lähtisit autolla peruuttamaan Tampereelta Vaasaan. Perille ehkä pääsisit, mutta kovin järkevä liikkumistapa se ei olisi, jatkaa Pouttu.
Vuosikymmeniksi toimimaan tarkoitettu pumppu oli tässä tapauksessa ”peruuttanut” itsensä eläkkeelle vain muutamassa vuodessa.
Älä aja pumppujasi loppuun saakka
Ammattilaiset teollisuudessa ja kunnissa ymmärtävät pumppujen ja pumppaamojen huoltotarpeet. Kalliit laitteet ovat merkittäviä investointeja, joiden on tarkoitus toimia vuosikymmeniä. Yksityisten ihmisten ja pienempien taloyhtiöiden kohdalla törmää edelleen pumppujen kohdalla ”käy-niin-pitkään-kuin-on-käydäkseen” -asenteeseen.
– Ennakkohuolto tulee aina halvemmaksi kuin laitteiden uusiminen. Joissain kohteissa käymme vuosittain, joissain hieman useamminkin. Huollon yhteydessä selvitetään myös, kuinka monta vuotta laitteella on vielä elinikää jäljellä. Näin asiakas osaa varautua tulevaisuuden laiteinvestointeihin hyvissä ajoin etukäteen, huomauttaa Pouttu.
Öljyt vaihtoon ja huoltohistoria kuntoon jo asennuskohteessa
Flowplussan pumppuhuollon asiakkaita ovat vesilaitokset, teollisuus, kunnat, kiinteistöt, urheilukentät, uimahallit ja jonkin verran myös taloyhtiöt ja yksityishenkilötkin. Niinpä huollettavia pumppuja on monia erilaisia ja niitä löytyy asennettuina kaivoihin, kellareihin ja katoillekin.
– Tyypillinen huolto tapahtuu pumpun asennuskohteessa. Siellä tarkastetaan laitteiden kunto, tehdään tarvittavat mittaukset ja päivitetään laitteen huoltohistoria ajantasalle. Jos laitteelle tarvitsee tehdä korjauksia tai vaihtaa siihen osia, tapahtuu se yleensä meillä Flowplussan omalla korjaamolla, kuvailee Pouttu huoltotapahtumaa.
Asennuspaikalla tehtäviä huoltoja ovat tyypillisesti öljynvaihdot. Huoltokorjauksissa pumppuihin vaihdetaan usein myös laakereita ja tiivisteitä.
Asiakasta ei jätetä pulaan
Tyypillisessä tapauksessa asiakkaan luokse ajaa kaksi asentajaa ja nosturiauto. Pumppu nostetaan esiin kaivosta, se tutkitaan ja huolletaan sekä lasketaan alas kaivoon. Nopeimmillaan huolto kestää vain puolisen tuntia, mutta joissain tapauksessa se voi viedä jopa viikkoja. Ennalta sovitussa huollossa tarvittavat huolto-osat on aina hankittu valmiiksi, joten huolto tapahtuu hyvin nopeasti. Yllättävässä hätätilanteessa voi harvinaisten osien saanti kestää kuitenkin jopa viikkoja.
– Aina kuitenkin yritetään varmistaa, ettei asiakas jää pitkäksi aikaa ilman laitetta. Kiiretilanteissa toimitaan tarvittaessa todella ripeästi, kertoo Pouttu.
Näin syntyy varaosa virtaustekniseen laitteeseen
Virtausteknisessä laitteessa on monia kuluvia osia. Erilaisia laitteita on paljon ja ne ovat pitkäikäisiä, joten varastossa ei kannata makuuttaa suuria määriä varaosia pitkiä aikoja. Flowplus valmistaa suuren osan tarvitsemistaan varaosista itse.
Valmistusprosessi lähtee usein liikkeelle siitä, että asiakas ottaa suoraan yhteyttä Flowplussaan tai yrityksen asentaja huomaa, että venttiili, pumppu, sähkömoottori tai kompressori tarvitsee uuden osan. Flowplussan konepaja Pietarsaaressa, Tampereella tai Lappeenrannassa saa asiasta tiedon ja alkaa samantien selvittelemään osan teknisiä ominaisuuksia, eli sen mittoja ja materiaaleja.
– Kun osan tekniset vaatimukset ovat selvillä, valmistamme osan käytännössä joko käsityönä tai CAD-ohjelmiston ja työstökoneiden avulla. Tarvittaessa varaosa vielä käsitellään esimerkiksi karkaisemalla ennen sen toimittamista asiakkaalle ja asennusta. Usein me tuotamme tämän koko prosessin alusta saakka asiakkaalle ”avaimet käteen”-periaatteella, kertoo Flowplussan Pietarsaaren konepajasta vastaava liiketoimintapäällikkö Jari Mattila.
– Varaosa syntyy usein vanhan osan pohjalta, mutta yhä useammin meillä on myös omassa tietojärjestelmässämme varaosan tekniset vaatimukset ja piirustukset valmiina. Nopeimmillaan uusi varaosa syntyy jopa muutamassa tunnissa.
Käsityötä ja 3D-mallinnusta
Kun varaosan materiaalivaatimukset on selvitetty, hakee Flowplussan asiantuntija varastosta varaosan vaatiman määrän raaka-ainetta. Useimmiten virtausteknisten varaosien materiaali on painelaiteterästä. Flowplussalla on erittäin laaja varasto erilaisia erikoisteräksiä. Vaikka tällaisen varaston ylläpito on kallista, mahdollistaa se Mattilan mukaan nopean reagoinnin erilaisiin tilanteisiin. Yleisimpiä Flowplussan valmistamia varaosia ovat venttiilien osat. Näitä ovat esimerkiksi karat, istukat ja venttiililautaset.
– Yksittäisen varaosan valmistus voi edelleen olla lähes puhdasta käsityötä, mutta CAD-ohjelmiston avulla myös 3D-mallinnus ja automaatio ovat astuneet entistä enemmän mukaan valmistukseen. Varsinkin silloin automaatiota hyödynnetään, kun samaa osaa on syytä valmistaa useampi kappale. Meidän valmistamamme varaosa tulee asiakkaalle lähes poikkeuksetta edullisemmaksi kuin alkuperäinen varaosa, mutta lisäksi asiakas saa meiltä kriittisen tärkeän osan myös nopeammin. Laadullisesti meidän valmistamamme osat vastaavat täysin alkuperäisiä osia, painottaa Mattila.
Joissain tapauksissa alkuperäisen varaosan saaminen ja asentaminen olisi voinut ilman Flowplussaa kestää asiakkaalle jopa yhdeksän kuukautta.
– Yksikään yritys ei voi millään jäädä noin pitkäksi ajaksi uutta osaa odottamaan.
Uusi varaosa vai korjattu vanha osa?
Aina asiakkaalle ei tarvitse valmistaa kokonaan uutta varaosaa, vaan vioittuneita osia voidaan konepajalla myös korjata. Tämä on kannattavaa kaikille, sillä kulut ovat silloin asiakkaalle pienemmät ja myös ympäristö kiittää. Rikkoutuneet osat, joita ei voida suoraan hyödyntää, kierrätetään aina asianmukaisesti.
– Jos kyse on sellaisen laitteen osasta, jonka toimintaan ei kerta kaikkiaan saisi tulla edes lyhyitä katkoksia, voimme tarvittaessa tehdä asiakkaalle nopean hätäkorjauksen. Tällaisen hätäkorjauksen avulla tuotanto pääsee jatkumaan ilman pitkiä katkoksia. Aloitamme samalla myös näiden ”hätäosien” korvaajiksi tulevien normien mukaisten osien valmistuksen. Uudet osat vaihdetaan laitteeseen ensi tilassa tai viimeistään seuraavan määräaikaishuollon aikana, kertoo Mattila.
Huoltokontissa varaosa valmistuu vaikka asiakkaan pihalla
Flowplus voi tarvittaessa valmistaa varaosia asiakkaille myös heidän omissa toimipisteissään. Flowplussalla on hyvin varusteltu huoltokontti, joka voidaan laitteineen ja materiaaleineen nostaa kuorma-auton kyytiin ja kuljettaa asiakkaan tuotantolaitoksen pihalle. Kontissa olevan sorvin ja muiden työkalujen avulla on mahdollista valmistaa yksinkertaisempia osia todella nopeasti.
– Kontti viedään asiakkaan luokse usein silloin, kun tuotantotiloissa tehdään suunnitelmien mukainen laajempi huoltoseisokki. Kontti ei vaadi asiakkaan puolelta oikeastaan muuta kuin sähköliitännän, josta saadaan pienoiskonepajan moniin laitteisiin riittävästi virtaa, toteaa Mattila.
Flowdicator tarkkailee Lumijoen Veden pumppujen kuntoa
Flowdicator on pumppujen ja pumppaamojen seurantajärjestelmä, joka seuraa laitteiden toimintaa ja hälyttää, jos asiat eivät ole kunnossa. Lumijoen Vesi Oy:ssä järjestelmä on ollut käytössä syksystä 2019 lähtien.
Lumijoen Vesi Oy:llä on reilut 800 vesiliittymää. Vesijohtoverkostoa on kaikkiaan noin 150 kilometriä. Yrityksen pumppaamoista kuudessa on käytössä Flowdicator-seurantajärjestelmä.
– Hankimme Flowdicatorin erityisesti sen vuoksi, että useissa pumppaamoissamme oli melko vanhat eikä siksi enää kovin luotettavat hälytysjärjestelmät. Hälytys saatiin vasta siinä vaiheessa, kun laite oli jo rikkoontunut. Nyt Flowdicator-järjestelmän avulla saamme jatkuvasti tietoa pumppaamon toiminnasta, joten voimme reagoida laitteistojen toiminnassa tapahtuviin muutoksiin nopeammin, kertoo kunnaninsinööri Ari Korkala Lumijoen kunnasta. Korkala toimii kunnallisen virkansa rinnalla myös Lumijoen Vesi Oy:n toimitusjohtajana.
– On hyvin mahdollista, että laajennamme järjestelmän käyttöä tulevaisuudessa myös muihin pumppaamoihimme. Keräämme vielä käyttäjäkokemuksia järjestelmästä ja katsomme asiaa tarkemmin sen jälkeen, jatkaa 14 vuotta erilaisissa vesilaitostehtävissä työskennellyt Korkala.
Kohtuulliset käyttöönottokustannukset
Lumijoki on pieni mutta vireä kunta Oulun eteläpuolella Liminganlahden rannalla. Asukkaita kunnassa on noin 2000 henkilöä, joten kunnan pääosin omistama vesilaitos on siksi melko pieni. Raakaveden kunta ja vesilaitos saa tällä hetkellä yhdestä pohjavedenottamosta. Jätevesien käsittelyssä lähikunnat tekevät yhteistyötä, joten myös Lumijoen asukkaiden jätevedet päätyvät 25 kilomerin päähän Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n käsittelylaitokseen.
– Heräte Flowdicator-järjestelmän kokeiluun tuli Flowplussan Rauno Tuppuraisen yhteydenoton seurauksena. Keskustelimme pumppaamojen valvonnasta ja Rauno kertoi, että heillä olisi siihen uusi ja moderni järjestelmä tarjolla. Järjestelmän käyttöönottokustannukset olivat hyvin kohtuulliset, joten päätimme aluksi ottaa sen koekäyttöön yhdessä siirtolinjassa, sanoo Korkala.
Hälytykset nopeammin ja luotettavammin
Aikaisemmin pumppaamoilta saatiin vesilaitokselle vain valo- tai äänimerkit, mikäli laitteissa oli jotain vikaa. Tämä tarkoitti yleensä sitä, että hätä oli silloin suuri ja jokin laite oli jo rikkoontunut.
– Meidän kannaltamme Flowdicator-järjestelmän suurimmat hyödyt tulevat siitä, että saamme hälytykset nopeasti ja viipymättä. Pumppaamoilla tapahtuvat hämmingit saadaan näin nopeammin otettua haltuun ja korjattua. Muutama kerta on käynyt niin, että Flowdicator on osannut varoittaa meitä jo ennalta tulevista ongelmista, huomauttaa Korkala.
Tiedot päivittyvät verkon kautta mobiilisti
Lumijoen Vesi Oy:n palkkalistoilla ei ole yhtään työntekijää. Kolme henkilöä kunnasta työskentelee kuitenkin pääasiassa vesilaitoksen asioiden parissa. Huolto- ja asennustehtävissä käytetään ulkopuolisia yhteistyökumppaneita, muun muassa Flowplus Oy:ä.
– Flowdicator-järjestelmän eräs hyvä ominaisuus on sen toiminta netin kautta. Nyt koronaeristyksen aikanakin näen jatkuvasti täällä kotitoimistollani, missä kunnossa järjestelmään yhdistetyt pumppamot ovat. Emme siis tarvitse minkäänlaisia valvomoita, vaan oma läppäri riittää hyvin, kiittelee Korkala järjestelmän toimintaa.
Lumijoen Vesi Oy on Lumijoen kunnan alueella toimiva vesilaitos. Lumijoen kunnassa on reilut 800 vesiliittymää. Vesijohtoa kunnan alueella on noin 150 kilomeriä. Vesilaitoksen omistaa pääosin Lumijoen kunta, mutta laitoksella on myös yksityisiä omistajia.
Tekninen varaosa syntyy jopa tunneissa
Tekninen varaosa, voiko sellaisen valmistaa asiakkaan odottaessa nyky-Suomessa? Kyllä voi. Varaosa syntyy tarvittaessa vaikka asiakkaan pihalla vain muutamassa tunnissa. Flowplussan konepajaosaaminen tuottaa tarvittavat virtaustekniikkaan liittyvät varaosat nopeasti ja tuotetakuulla.
Virtaustekniikkaan liittyvät laitteet ovat muun muassa pumppuja, sähkömoottoreita, kompressoreja ja venttiilejä. Laitteita on paljon, joten myös varaosia on oltava tarjolla suuri valikoima. Aina valmiita varaosia ei kuitenkaan ole saatavissa.
– Kun tuotantokäytössä oleva laite menee syystä tai toisesta rikki, on korjauksen tapahduttava nopeasti. Harvinaisempiin virtausteknisiin laitteisiin voi valmiin varaosan saaminen kestää pahimmillaan jopa kahdeksan kuukautta. Eihän kukaan voi yhtä osaa niin pitkään odottaa. Sen vuoksi Flowplussan konepaja-ammattilaiset voivat tulla apuun ja valmistaa varastoista puuttuvan osan parhaimmillaan jopa muutamassa tunnissa, kertoo Flowplus Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Piippo.
48 uutta osaa sorviin
Useimmin nämä itse valmistettavat varaosat liittyvät venttiileihin, mutta varaosia voidaan tuottaa myös muihin virtausteknisiin laitteisiin.
– Esimerkiksi erään asiakkaamme suhteellisen iäkkäästä sorvista meni erikoinen sähkömoottori rikki yllättäen, jolloin tarvittiin nopeaa toimintaa. Valmistimme tähän moottoriin lopulta 48 erilaista osaa, jonka jälkeen sorvi pyöri taas täysillä ja asiakas oli tyytyväinen. Ilman meitä hän olisi joutunut hankkimaan uuden kalliin laitteen ja ehkä myös raahaamaan 40 tonnia sorvattavaksi tarkoitettua terästä johonkin toiseen tuotantotilaan, jatkaa Piippo.
Oikeat materiaalit takaavat laadukkaan varaosan
Flowplussan merkittävämät konepajat sijaitsevat fyysisesti Pietarsaaressa ja Tampereella. Näissä valmistetaan asiakkaiden tarvitsemista varaosista suurin osa. Pienempiä paikallisia konepajayksiköitä on myös Kotkassa ja Lappeenrannassa. Osa varaosista löytyy luonnollisesti myös valmiina Flowplussan varastojen hyllyistä eri puolilta Suomea.
– Valmistus aloitetaan aina selvittämällä varaosan oikeat materiaalit ja käyttöolosuhteet. Varsinainen osan valmistus tapahtuu käytössä olleen kappaleen mukaan laaditun tai alkuperäisen piirustuksen tarkalla mitoituksella. Kaikki uudet osat piirretään CAD-muodossa, jotta ne on helposti siirrettävissä CNC-koneille työstettäväksi. Piirustukset tallennetaan ERP-järjestelmässämme odottamaan mahdollista myöhempää käyttöä ja linkitetään kaikkiin muihin vastaaviin laitteisiin. Osien kulutuskestävyyttä parannetaan sopivalla kovapinnoituksella tai karkaisulla, muistuttaa Piippo.
Tekninen varaosa melkein joka lähtöön
Flowplussan varastoista löytyvät kaikki yleisimmät erilaisten varaosien valmistuksiin tarvittavat materiaalit. Kaikki käytetyt materiaalit ovat leimauksin, tunnusvärein ja sulatustodistuksin merkittyjä.
– Myös venttiileihin ja pumppuihin tarvittavat tiivisteet löytyvät pääosin omista varastoistamme. Konepajoillamme tapahtuva varaosavalmistus käsittää kuitenkin lähes kaikki mahdolliset virtaustekniikkaan liittyvät varaosat. Laitteen ominaisuuksilla tai alkuperällä ei ole valmistuksen kannalta merkitystä, toteaa Piippo.
Perustarpeista ei tarvitse tinkiä
Vesi ja lämpö ovat välttämättömiä ihmisen perustarpeita myös kriisitilanteissa. Flowplussan huoltohenkilöstö työskentelee myös poikkeustilanteissa ja varmistaa omalta osaltaan, että yhteiskunnan perustarpeista ei tarvitse tinkiä.
Suomalaiset ovat joutuneet yllättävään tilanteeseen koronaviruksen vuoksi. Kodeissa ei kuitenkaan tarvitse tinkiä sellaisista perustarpeista kuin puhtaasta vedestä ja lämmöstä. Järjestelmät toimivat ja niiden kunnosta pidetään huolta myös kriisitilanteessa.
– Ihmisten liikkuminen valtiorajojen yli on vaikeutunut ja aina ei tiedä, kuinka hyvin tavaratkaan lähitulevaisuudessa liikkuvat rajojen yli. Flowplussalla on valmiina erittäin kattava varaosavalikoima, joten veteen, lämpöön ja höyryyn liittyvien laitteiden huolto onnistuu nyt ja tulevaisuudessa, painottaa Flowplus Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Piippo.
– Jos valmista varaosaa ei jostain syystä löydy hyllystämme, osaavat meidän asiantuntijamme valmistaa melkein osan kuin osan omissa konepajoissamme. Syytä huoleen ei siis tämän vuoksi ole.
Huoltoseisokit siirtyvät – mutta huolto pelaa
Useat yritykset ovat jo joutuneet ja tulevat siirtämään kevään huoltoseisokkejaan. Tämä on täysin ymmärrettävää ja vastuullista toimintaa, jotta koronavirus ei pääse leviämään eri puolilta Suomea saapuvien huoltohenkilöiden keskuuteen.
– Hyvin huolletut laitteet kestävät kyllä yleensä muutaman kuukauden viivästyksen määräaikaishuolloissa. Loputtomiin huoltoja ei voida kuitenkaan lykätä. Tarvittaessa meiltä voi kutsua asiantuntijoita apuun, jos laitteistojen kunto herättää kysymyksiä, jatkaa Piippo.
– Haluamme omalta osaltamme hidastaa koronaviruksen leviämistä, joten ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat aina etusijalla toiminnassamme. Noudatamme viruksen leviämisen estämiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä muiden viranomaisten ohjeistuksia.
Tavoitat Flowplussan asiantuntijat valtakunnallisesti numerosta 020 741 4720
Merkkivapaa pumppuhuolto on asiakkaan etu
Merkkivapaa pumppuhuolto korjaa, asentaa, suunnittelee, huoltaa sekä myy erilaisia pumppuja ja pumppaamoja. Asiakas pääsee aina sanomaan viimeisen sanan ja saa itselleen juuri sellaisen pumpun, pumppaamon tai palvelukokonaisuuden, jonka tarvitsee.
Maan alla kulkee monenlaisia vesijohtoja pumppaamoiden ja kiinteistöjen välillä. Puhdasta juomavettä tulee sisään ja jätevettä lähtee ulos. Lisäksi myös sade- ja hulevedet on pidettävä poissa sellaisista rakenteista, joihin ne eivät kuulu.
– Kohteen suunnittelu alkaa asiakkaan käyttötarpeista. Sen jälkeen tehdään monia erilaisia mittauksia, jotta saadaan optimoitua kohteeseen juuri oikea laite tai laitteet. Asiakas voi tällöin päättää, mitä ominaisuuksia hän laitteissa eniten arvostaa. Jos hinta on esimerkiksi kynnyskysymys, me autamme asiakasta tekemään päätöksen, jossa hinta ja laatu kohtaavat optimaalisesti, kertoo Flowplus Oy:n infraliiketoiminnan päällikkö Markus Paukkunen.
Pääasiassa Vaasan, Tampereen ja Seinäjoen toimistojen välillä liikkuva Paukkunen vastaa Flowplussan pumppuliiketoiminnasta Etelä-Suomessa sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla. Näissä kolmessa kaupungissa työskentelee yhteensä 19 pumppualan asiantuntijaa, jotka tekevät huoltoja, korjauksia ja asennuksia Etelä- ja Keski-Suomen alueilla.
Suunnittelu, asennus ja ennakoivat huollot ajallaan
Hyvin tehdyn suunnittelun jälkeen laite tai laitteisto asennetaan kohteeseen, koekäytetään ja sille tehdään huoltosuunnitelma. Laadukkainkaan laite ei toimi ikuisesti. Ennakoivalla huollolla laitteet kuitenkin toimivat vuosikymmeniä luotettavasti ja ilman katkoksia.
– Toimintavarmuus on asiakkaille ymmärrettävästi hyvin tärkeää. Kukaan ei halua, että laitteet lopettavat toimintansa varoittamatta. Nykyisin yhä tärkeämpää on myös laitteen koko elinkaaren aikaisen energiankulutuksen optimointi, eli käytännössä minimointi. Laitteiden käyttöiät ovat pitkiä, joten laitteiden elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen pienentäminen kiinnostaa kaikkia. Huolto on ekoteko, muistuttaa Paukkunen.
Merkkivapaa pumppuhuolto toimii ihmisten ehdoilla
Flowplussan asiakkaita ovat muun muassa kunnat, kaupungit, ELY-keskukset, Valtio sekä tuhannet kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt. Vuosittain Paukkusen alueella käydään läpi 3200 erilaisen pumppun tai pumppaamon kunto. Yhteensä Flowplus korjaa tai vaihtaa uuteen yli 2000 pumppua koko Suomen alueella vuosittain.
– Me olemme Suomen suurin merkkivapaa pumppuhuolto. Toimimme aina yhteistyössä asiakkaan kanssa ja heidän etunsa mukaisesti. Ihmiset tekevät täällä töitä toisille ihmisille. Pumput ja pumppaamot ovat tässä kokonaisuudessa loppujen lopuksi vain välineitä, huomauttaa Paukkunen.
Paljon erilaisia pumppuja, paljon erilaisia varaosia
Pumppuja ja pumppaamoita on Suomessa moneen lähtöön. Yhteistä niille on se, että ne kaikki toimivat sähköllä. Flowplussan palveluista noin 75 prosenttia liittyy jäte- ja hulevesiin, noin 20 prosenttia juomaveteen ja noin viisi prosenttia yksittäisten kiinteistöjen pumppuihin liittyviin asioihin.
– Pumput ovat periaatteessa kaikki mekaanisia nesteen liikuttamiseen luotuja laitteitta. Ne ovat kuitenkin hyvin erilaisia, joten varastossamme on koko ajan erittäin laaja valikoima erilaista pumppujen varaosaa. Osa pumpuista on uppopumppuja, jotka toimivat veden alla. Toiset taas sijaitsevat kuivassa tilassa ja imevät nesteen jostain pumpputilan ulkopuolelta. Meidän päätehtävämme on pitää näiden kaikkien pumppujen elinkaari mahdollisimman pitkänä ja energiatehokkaana, painottaa Paukkunen.
