Onko vaihtolaite yhtä hyvä kuin alkuperäinen?
Onko vaihtolaite hyvä ja turvallinen ratkaisu myös silloin, kun on kyse kriittisesti tärkeästä laitteesta? Kyllä on, sillä Flowplus antaa huolletuille virtaustekniikan vaihtolaitteilleen ja varaosilleen saman takuun, kuin mikä uusillakin on. Hinta vain on usein selvästi uutta vastaavaa edullisempi.
”Uusi tuote on aina uusi”. Ja tottahan se on tiettyyn rajaan saakka. Useissa virtausteknisissä laitteissa ja varaosissa vaihtolaite ja takuukorjattu varaosa ovat kuitenkin aivan yhtä hyviä vaihtoehtoja kuin uudetkin.
– Vaihtolaitteen suurin hyöty asiakkaalle on lähes poikkeuksetta sen hinta. Vaihtolaite maksaa vähemmän kuin uusi laite. Se on kuitenkin aina koekäytetty tai koeponnistettu laite, jolle annamme pitkän takuun. Tarjoamme myös asiakkaalle vaihtohyvityksen, jolloin hänen vanha laitteensa kokee meidän huollon ja korjauksen jälkeen usein uuden elämän takuukorjattuna vaihtolaitteena, kertoo Flowplussan Kotkan toimispisteen varastovastaava Jukka-Pekka Nuutinen.
Jossain vaiheessa jokaisen laitteen luonnollinen käyttöikä tulee täyteen. Silloin on syytä vaihtaa laite joko uuteen vastaavaan tai takuukorjattuun vaihtolaitteeseen. Jos laite on niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannata enää korjata, kierrättää Flowplus laitteen asianmukaisesti. Sitäkin kautta laitteeseen käytetty materiaali jatkaa elämäänsä jossain muodossa.
Flowplus tuntee vaihtolaitteidensa historian
Venttiilit ovat Kotkan toimipisteen varaston suurin tuoteryhmä. Kuvassa on takuukorjattu palloventtiili.
Flowplussalla on tietojärjestelmässään monia asiakkaidensa laitteita. Järjestelmästä löytyvät kaikki virtauslaitteen tekniset ominaisuudet sekä huoltohistoria. Vaihtolaitteiden välittämisen kannalta nämä ovat hyvin olennaisia tietoja, sillä ne kertovat, missä vaiheessa elinkaartaan laite tai osa on.
– Asiantuntijamme näkevät elinkaaritiedoista, mitä laitteelle on jo tehty ja mitä sille kannattaa tehdä tulevaisuudessa. Historiatiedon ansiosta me tunnemme laitteen hyvin, joten uskallamme myös siksi antaa sille takuun, huomauttaa Nuutinen.
Vaihtolaite löytyy usein uutta nopeammin
Vaihtolaite on joskus ainoa vaihtoehto asiakkaalle. Vanhempaan järjestelmään ei ehkä ole edes saatavissa aivan uusia laitteita, venttiileitä tai varaosia. Putkistojen koot ja ominaisuudet voivat olla erilaisia uusiin vastaaviin verrattuna. Uudet laitteet on mahdollista sovittaa paikalleen erilaisten sovittimien kautta, mutta takuukorjattu vaihtolaite solahtaa parhaimmillaan paikalleen aivan sellaisenaan.
– Vaihtolaitteissa saatavuus on siksi joskus uusia laitteita parempi. Samoin toimitusnopeus on parempi ja asennus onnistuu monesti ripeämmin, toteaa Nuutinen.
Vaihtolaite on siis parhaimmillaan win-win-win -tilanne sekä asiakkaalle, ympäristölle että myös vaihtolaitteen toimittajalle.
Flowplussan kautta myös kaikki uudet laitteet
Flowplus välittää asiakkailleen paljon vaihtolaitteita sekä valmistaa tarvittaessa laitteita ja varaosia omissa konepajoissaan. Uusia laitteita ja osia on luonnollisesti myös tarjolla.
– Myymme, toimitamme ja asennamme vaihtolaitteiden lisäksi myös paljon uusia moottoreita, pumppuja ja venttiileitä. Olemme merkkiriippumaton yritys, joten meiltä löytyvät siksi kaikki virtaustekniikan eri merkkiset laitteet ja varaosat myös uudenkarheina.
Laitevarastoa ei kannata itse omistaa
Laitevarasto on tehokkaassa käytössä silloin, kun asiakas saa laitteensa nopeasti, helposti ja kustannustehokkaasti käyttöönsä. Flowplussan varastonhallinta- ja varasto-optimointipalvelut varmistavat tämän.
Yritysten tuotannon on toimittava jatkuvasti tehokkaasti. Suunniteltuja huoltoseisokkeja on tehtävä aika-ajoin, mutta suunnittelemattomiin tuotannon pysähdyksiin ei ole kenelläkään varaa. Missä tuotannon kannalta tärkeitä virtauslaitteita kannattaa sitten varastoida?
– Flowplussan varastolla laitteet ovat lähes yhtä lähellä ja yhtä nopeasti saatavissa ja asennettavissa, kuin jos ne olisivat tuotantolaitoksen omassa varastossa. Meillä laitteet ovat varmasti huollettuja ja kunnossa. Ammattilaisemme saapuvat myös todella nopeasti paikan päälle tuotantolaitokseen ja vaihtavat laitteen viipymättä uuteen tai takuukorjattuun vaihtolaitteeseen. Asiakkaalla on näin yksi huoli vähemmän mietittävänä, tiivistää Flowplus Oy:n Kotkan toimipisteen varastovastaava Jukka-Pekka Nuutinen varastonhallinnan hyötyjä asiakkaille.
Varaston ulkoistaminen tarkoittaa samalla asiakkaalle varasto-optimointia: kustannussäästöjä syntyy, kun omaa varastotilaa ei tarvita eikä oman varaston hyllyillä seiso laitteita varmuuden vuoksi pölyä keräämässä.
Ennakkohuolto + varasto-optimointi = Mielenrauha asiakkaalle
Flowplussan Kotkan varastolla pääosa tuotteista on erilaisia venttiileitä. Näitä ovat muun muassa läppä-, pallo- ja segmenttiventtiilit. Lisäksi varastossa on myös esimerkiksi pumppuja ja sähkömoottoreita. Jos laitetta tai varaosaa ei ole Kotkan varastohyllyssä, saadaan se nopeasti paikalle Flowplussan muilta varastoilta. Tarvittaessa harvinaisempi varaosa tai laite voidaan valmistaa Flowplussan omilla konepajoilla hyvin nopeasti.
– Laitteiden ennakkohuolto on tärkeää, sillä sen ansiosta ei äkkinäisiin laiterikkoihin jouduta juuri koskaan. Ennalta suunnitellun huoltoseisokin yhteydessä varasto-optimointi tarkoittaa sitä, että me varaamme omaan varastoomme jo ennakolta oikean määrän juuri oikeita laitteita ja varaosia. Niitä ei tarvitse sitten kesken mahdollisimman lyhyeksi suunnitellun huoltoseisokin lähteä etsimään eri puolilta maata tai maailmaa. Jokainen kallis lisätunti kun on seisokissa liikaa, muistuttaa Nuutinen.
Eniten varastonhallintapalveluita hyödyntävät Kotkan seudulla metsä- ja energiateollisuuden yritykset. Suuryritysten lisäksi myös pienemmät yritykset voivat hyötyä varasto-optimoinnista, sillä pienemmän yrityksen usein rajallisia tuotanto- tai toimitiloja ei kannata täyttää suurilla varastoilla.
Varastossa on aina tarvittava määrä laitteita
Virtauslaitteiden varasto-optimoinnissa on olennaista pitää varastossa juuri oikea määrä oikeita laitteita ja varaosia. Kuinka tämä onnistuu edes alan ammattilaiselta? Eikö ole vaarana, että jotain laitetta tai varaosaa ei sitten kuitenkaan ole kriittisellä hetkellä saatavana?
– Siinä näkyy meidän ammattitaitomme. Laitteita ja varaosia on oltava varalla aina vähintään minimimäärä. Joidenkin nimikkeiden kohdalla se tarkoittaa vain yhtä laitetta, joidenkin kohdalla nimikkeitä on oltava hyllyssä vähintään kymmenen kappaletta. Flowplussalla on useita varastoja eri puolilla Suomea. Jostain näistä varastoista laite tai varaosa löytyy kyllä aina tarvittaessa nopeasti, rauhoittelee Nuutinen.
Länsi-Suomi: ”Ennakoivalla kunnossapidolla säästää rahaa”
Lue Länsi-Suomi -lehdessä julkaistu artikkeli, jossa Fowplussan Asko Heinonen kertoo näkemyksiään optimoivasta elinkaarenhallinnasta. Mistä siinä oikein on kysymys?
Asko Heinonen / Flowplus Oy Rauma
Jos pumppu pettää, niin korvaako vakuutus?
Jos pumppu pettää, niin vakuutus ei välttämättä korvaa vesivahinkoa pumpunomistajalle. Siksi pumpun kuntoa on syytä seurata ja huollosta kannattaa huolehtia ajoissa.
Työnjohtaja Toni Mäki-Latikan puhelin soi aamulla Flowplussan Seinäjoen yksikössä. Toisessa päässä soitteli asunto-osakeyhtiön vastuuhenkilö, joka kertoi, että heidän taloyhtiönsä perusvesipumppaamo ei enää toimi normaalisti. Mäki-Latikka hyppäsi autoonsa ja lähti tarkistamaan pumppaamon kuntoa. Ammattimies sai kuin saikin toisen pumppaamon vanhoista, huoltamattomista ja paljon elämää nähneistä pumpuista vielä jollain lailla toimimaan. Toinen pumpuista oli ehtinyt jo kärähtämään korjaamiskelvottomaan kuntoon. Tämä hätäkorjaus oli kuitenkin vain laastari avomurtuman päällä. Oli aivan selvää, että pumppaamo vaati perusteellisen saneerauksen.
– Pumppaamon uusimisen kustannusarvio oli noin 7000 – 8000 euroa. Iso summa, joka ihan ymmärrettävästi kuulosti asunto-osakeyhtiön mielestä suurelta. Kun kerroin heille, että mahdollinen vesivahinko maksaa monia kymmeniä tuhansia euroja eikä vakuutus luultavasti korvaa tällaisen perusvesipumppaamon aiheuttamia vahinkoja, muuttui suhtautuminen asiaan nopeasti. Uusimme lopulta kohteessa pumput, putkistot ja sähkökeskuksen. Asensimme sinne myös mobiilisti toimivan hälyttimen, jonka avulla saamme tiedon mahdollisista ongelmista nopeasti, kertoo Mäki-Latikka.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt kyseisen asunto-osakeyhtiön pumppaamolla on Flowplussan kanssa vuosihuoltosopimus. Pumput huolletaan säännöllisesti ja niiden toiminta on jatkuvassa seurannassa.
Toni Mäki-Latikka:
”Tuulivoimalan koneiston paineenkorotuspumppujen huoltaminen on ollut varmasti yksi kaikkein jännittävimmistä työkokemuksistani. Vaihdoimme pitkän kiipeämisen jälkeen muutaman Sisu-askin kokoisen tiivisteen pumppuihin, joiden toiminta on kriittistä koko voimalan kannalta. Sieltä 86 metrin korkeudesta oli komeat näkymät. Paljon on peltoa ja metsää Suomessa!”
Tarkista, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei
Vakuutusyhtiöt ja niiden korvauskäytännöt ovat erilaisia, mutta tyypillisesti jätevesipumppaamoiden vauriot kuuluvat vakuutuskorvausten piiriin. Yksinkertaisemmat peruvesipumppaamot eivät sen sijaan välttämättä kuulu. Jokaisen pumpun omistajan on tämän vuoksi syytä käydä läpi omien vakuutustensa korvausehdot hyvissä ajoin. Siis ennen kuin jotain tapahtuu.
– Asunto-osakeyhtiöiden lisäksi meidän asiakkaitamme ovat muun muassa kiinteistöyhtiöt, kunnat ja kaupungit sekä niiden jäte- ja perusvesipumppaamot. Huollamme paljon erilaisia sadevesipumppaamoita, jotka sijaitsevat tyypillisesti esimerkiksi ratojen ja teiden alikulkutunneleissa. Toimimme lähinnä Seinäjoella ja lähikunnissa, mutta tarvittaessa myös ympäri Suomea, sanoo Mäki-Latikka.
Seinäjoella Flowplus huoltaa, korjaa ja asentaa etenkin pumppuja ja sähkömoottoreita.
– Myymme myös sekä vaihtolaitteita että uusia laitteita. Olemme merkkiriippumaton yritys, joten huollamme kaikenmerkkiset laitteet, muistuttaa Mäki-Latikka.
Pumpun hyvä kunto varmistuu vain määräaikaishuollolla
… ja tältä kovia kokenut pumppu näyttää ylösnostettuna.
Pumppujen ja pumppaamoiden kohdalla ongelmia aiheuttavat useimmiten pinnanohjausanturien rikkoutuminen. Myös varsinaisissa pumpuissa ja pumppaamon sähköosissa on usein vikoja. Kosteus ja sähkö eivät oikein sovi yhteen, vaikka laitteet ja laitteistot onkin mahdollisimman hyvin eristettyjä.
– Pumpusta näkee helposti jo päältä, onko se huollon tarpeessa. Ongelma on vain yleensä se, että pumput ovat jossain syvällä maan sisässä ja pahimmillaan jäteveden peittäminä. Myös pumppaamoiden yleinen siisteys kertoo ammattilaiselle paljon. Vähintään parin vuoden välein olisi kaikki pumput ja pumppaamot joka tapauksessa tarkastettava ja huollettava. Mieluiten kerran vuodessa, jos haluaa nukkua yönsä hyvin, sanoo Mäki-Latikka.
Huonosti vetävä viemäri on vaaran merkki
Mistä pumpun omistaja voi itse päätellä, että jotain on vialla? Mitkä ovat selvät vaaran merkit, joihin on syytä reagoida?
– Jos pumppaamo on hyvin syrjässä eikä käytössä ole mitään jatkuvaa seuranjärjestelmää, voivat ongelmat päästä pahoiksi ennen kuin asiat huomataan. Selkeä merkki on esimerkiksi viemäri joka ei enää vedä entiseen malliin. Syy voi olla monessa muussakin asiassa, mutta myös pumpun kunto on syytä tarkistaa. Jos pumpusta tai pumppaamosta alkaa kuulua mitään erikoisia ääniä, on se luonnollisesti myös huono merkki. Oikein toimiva laite ei juurikaan ääntele, jatkaa Mäki-Latikka.
Näin syntyi ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen
Ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen valmistettiin Flowplussan Pietarsaaren konepajalla syksyllä 2020. Nämä venttiilimaailman ”cadillacit” ovat nyt jo kovassa käytössä tyytyväisillä asiakkailla.
Fennovalve Oy:n omistaja Jukka Vasamo jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten myyntijohtajan palkkatöistään. Veri veti kuitenkin takaisin voimalaitosten pariin. Vanha asiakas otti Vasamoon yhteyttä ja hän alkoi selvittää, voisiko korkeapainetta kestävien voimalaitosventtiilien valmistaminen olla mahdollista Suomessa. Olihan se.
– Olemme nyt valmistaneet alusta loppuun saakka kolme voimalaitosventtiiliä suomalaisille asiakkaillemme Flowplussan Pietarsaaren konepajalla. Niistä suurin on kokoa DN350. Valmistusaine on luja takoteräs, tarkemmin 10CrMo911-materiaali. Sen hankkiminen ja työstäminen eivät ole aivan yksinkertaisia asioita, vaan vaativat sekä erityisosaamista että erikoislaitteita, huomauttaa Vasamo.
Nämä kolme venttiilimaailman ”cadillacia” on varustettu ohitusventtiileillä ja sähköisillä säätölaitteilla. Venttiilien säätö tapahtuu ohjaamosta, josta käsin ohjataan venttiilejä säätäviä sähkömoottoreita.
Venttiilipesä ilman saumoja
Suomessa ei ole vuosikymmeniin valmistettu suuria voimalaitosventtiilejä. Silloin, kun niitä vielä valmistettiin, oli valmistajana J.S. Pietarsaari Oy, eli Flowplussan Pietarsaaren toimipisteen edeltäjä. Vasamo oli työuransa alkuaikoina ollut jonkin aikaa samassa työpaikassa Flowplussan perustajan Jarmo Piipon kanssa. Niinpä Vasamo tuli sitten kysäisseeksi Piipolta, onnistuisiko venttiilien valmistaminen Flowplussalta. Näin suomalainen konepajateollisuus palasi joltain osin takaisin juurilleen.
Venttiilit perustuvat saksalaiseen tekniikkaan, joiden eräs kiinnostava piirre löytyy niiden valmistustekniikasta. Näissä venttiileissä ei ole ollenkaan painetta kantavia hitsisaumoja, kuten useimmissa tämän kokoluokan venttiileissä on.
– Koko venttiilipesä on yhtä solidia kappaletta ilman saumoja. Sekä venttiilin ylä- että alapesä ovat siis samaa yhtenäistä ainetta. Meidän kehittämällämme metodilla tällainen venttiilien valmistus on taloudellisesti kannattavaa ja myös käytännössä mahdollista Pietarsaaressa, toteaa Vasamo.
– Voimalaitosventtiilien käyttöikä on hyvin pitkä, jopa 40 vuotta. Venttiilit kestävät siis yhtä pitkään kuin itse voimalaitoskin, muistuttaa Vasamo.
Yksittäistenkin venttiilien valmistus onnistuu
Suuret venttiilienvalmistajat haluavat yleensä tehdä samanlaisia venttiilejä useita kappaleita. Kappalemäärien on lähes poikkeuksetta oltava suuria, jotta tuotanto on kannattavaa. Pieni ja ketterä yritys voi toimia toisin.
– Me valmistamme asiakkaillemme vaikka vain yhden yksittäisen venttiilin juuri heidän tarpeidensa mukaan. Oikeiden materiaalien hankkiminen ei ole ollut koronapandemian keskellä kovin helppoa, kun rajat ovat olleet osittain suljettuja. Tässä kuitenkin onnistuttiin ja ensimmäiset venttiilit ovat jo tuotantokäytössä. Tarkoitus on jatkaa yhteistyötä Flowplussan kanssa myös tulevaisuudessa, sanoo Vasamo.
Vuoden 2020 lopulla Fennovalvelle aukeni mahdollisuus valmistaa nimelliskooltaan suuria DN 300-1200 -kokoisia matalapainekiilaluistiventtiileitä sekä PN 10-40 -takaiskuventtiileitä. Yrityksellä on mahdollisuus valmistaa myös välipainehöyrylle PN 63 DN 800 asti olevia venttiileitä materiaalista 13CrMo45.
– Tällainen vaihtoehto on nykyisin käytettäville venttiileille hyvin kilpailukykyinen. Ensimmäiset DN 500 PN 25 -kiilaluistiventtiilit toimitamme lähiaikoina saksalaiselle asiakkaallemme. Kaikki ovat tyytyväisiä meidän ja Flowplussan pätevyyteen sekä tuottamaamme laatuun, painottaa Vasamo.
Flowplus-Varkaus: Sertifikaatit tekevät laadun näkyväksi
Sertifikaatit ovat monille tuttuja, mutta aika monille meistä myös hiukan outoja ja kummallisia asioita. Lyhyesti sanoen sertifikaattien avulla yritys – kuten Flowplus – voi todistaa asiakkailleen, että sen toiminta on laadukasta ja systemaattista. (lisää…)
Voimalaitoksen kriittinen säätöpalloventtiili kuntoon nopeasti
Voimalaitoksen kriittinen säätöpalloventtiili rikkoontui Koskisen Oy:n Hirvensalmen tuotantolaitoksella ja uuden hankkiminen olisi kestänyt viikkoja. Tuotantopäällikkö Aki Maaranen keksi soittaa Flowplussalle, joka korjasi venttiilin uuden veroiseksi. (lisää…)
Flowplus: Koko pumppaamo kerralla kuntoon
Pumppuja huolletaan yleensä ennakkosuunnitelmien mukaan. Tai niin niitä ainakin kannattaisi huoltaa. Samaa tehdään suuremmassa mittakaavassa myös kokonaisille pumppaamoille. Flowplussan Lappeenrannan tiimi toteuttaa pumppaamosaneerauksia eri puolilla Suomea. (lisää…)
Flowdicator: Värähtely viestii laitteen kunnon
Värähtely kertoo paljon pyörivän laitteen toiminnasta. Flowdicator on laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuus, joka mittaa värähtelyä ja kertoo, jos jokin asia laitteessa vaatii huomiota. Teemu Voutilainen on värähtelymittausten tuore asiantuntija Flowplussalla.
Voutilainen aloitti kesällä 2020 Flowplussan venttiiliasentajana Tampereella. Hän on ollut myös Porvoon yksikön apuna esimerkiksi puhaltimien linjauksessa, öljynvaihdossa ja särötarkastuksissa.
Tammikuussa 2021 oli Voutilaisen ensimmäinen työpäivä Flowplussan värähtelymittausasiantuntijana. Koronan vuoksi suurin osa Voutilaisen työpäivistä on kulunut kotitoimistolla Vantaalla, mutta osittain myös Tampereen toimipisteellä. Tammikuussa 2021 Flowplussan toiminta laajeni Vantaalle, joten jatkossa Voutilaisen työpiste löytyy sieltä.
– Olen tehnyt värähtelymittauksia ja analysoinut mittausten tuloksia jo aikaisemmissa työpaikoissani. Flowplussassa analyysi on kuitenkin viety seuraavalle tasolle digitaalisuuden ja tekoälyn ansiosta. Nyt värähtelyanturien tulokset kerätään pilvipalveluun, jolloin saadusta datasta voidaan tehdä syvempiä analyyseja, kertoo Voutilainen kotitoimistoltaan.
Flowdicator asiakkaan tarpeen mukaan
Flowdicator on laite- ja ohjelmistokokonaisuus, jonka avulla tietoa laitteen kunnosta kerätään.
– Analyysista osan tekee järjestelmä suoraan, mutta ei suinkaan kaikkea. Ihmistä tarvitaan analyysissa edelleen, muistuttaa Voutilainen.
Flowplus edustaa, myy ja asentaa Flowdicator versioita D sekä H ja H+. Versiot eroavat toisistaan sekä mittauksen että analysointimahdollisuuksien suhteen. Asiakkaan tarpeet määrittävät, minkälainen Flowdicator juuri heidän laitteistoilleen kannattaa hankkia.
Ongelmien tehokasta ennakointia ympäri Suomen
Flowdicator kerää tietoa laitteen sähkönkäytön perusteella (versiot H ja H+) tai erilaisten värähtelyanturien kautta (versio D). Tietoa kerätään esimerkiksi minuutin, viiden minuutin tai tunnin välein. Saatu data välittyy mobiiliyhteydellä pilvipalveluun, jonka kautta sitä voidaan analysoida yksityiskohtaisemmin.
– Digitaalisuus mahdollistaa tiedon prosessoinnin jo anturissa, jolloin eteenpäin siirretään vain se tieto, jolla on merkitystä. Uutena mittalaitteena olemme hankkineet Vibscanner 2 -värähtelynreittikeräimen. Laite toimii tehokkaasti, kun se yhdistetään tekoälypohjaiseen ensivasteraporttiin. Lähin Flowplussan toimipiste käy suorittamassa käytännön mittauksen, jonka tuloksia voidaan analysoida pilven kautta muualla, kuvailee Voutilainen prosessia.
”Värähtelyä se on äänikin”
Voutilaisen ensimmäiset kuukaudet värähtelyasiantuntijana ovat sujuneet uuden oppimisessa. Sisäisiä palavereita ja myös tapaamisia asiakkaiden kanssa on ollut jonkin verran. Koronan vuoksi fyysisten tapaamisten määrä on kuitenkin pidetty mahdollisimman vähäisenä. Muutama laitteiden asennuskeikkakin on jo toteutunut esimerkiksi Tampereelle ja Harjavaltaan.
– Olen päässyt hiomaan Flowdicator D:n käyttöliittymää sekä viimeistelemään sen käyttöohjekirjaa. Oikein sopiva työmäärä on ollut näin aluksi. Ei liikaa eikä onneksi liian vähänkään. Uutta kun oppii, niin pääsee tekemään aina vaan kiinnostavampia hommia, kertoo Voutilainen.
Myös äänen mittausta harkitaan analyysityökaluna tulevaisuudessa. Käyttökohteita voisivat olla esimerkiksi mäntäkoneet ja venttiilien vuodot.
– Värähtelyä se on äänikin, muistuttaa Voutilainen lopuksi.
Kuopion Veden perusteellisen pumppaamosaneerauksen toteutti Flowplus
Kuopion Veden Särkiniemen jätevesipumppaamo oli täyssaneerauksen tarpeessa. Pääurakoitsijaksi valikoitui Flowplus, joka toteutti saneerauksen juuri kuten tilaaja halusikin.
Kuopion Vesi Oy:n toiminta-alue kattaa Kuopion kaupungin keskusta-alueen lisäksi myös Karttulan, Vehmersalmen, Riistaveden, Nilsiän, Maaningan, Juankosken ja Siilinjärven. Juomaveden jakelun lisäksi yritys huolehtii alueen jätevesihuollosta.
– Särkiniemen jätevesipumppaamo on yksi hiukan pienemmistä pääpumppaamoistamme. Se on saneerattu edellisen kerran perinpohjaisesti 1990-luvulla, joten nyt oli syytä tehdä samanlainen suuri saneeraustyö. Kilpailutuksen jälkeen pääurakoitsijaksi valikoitui Flowplus Oy, joka toteutti urakan sovitusti sekä budjetissa että aikataulussa, kertoo rakennuttajainsinööri Pekka Sairanen Kuopion Vedestä.
Ohituspumppaamo tarvittiin saneerauksen ajaksi
Urakka alkoi vanhan pumppaamon purkutöillä ja ohituspumppaamon rakentamisella. Urakan aikana uusittiin pumppaamon kattomateriaalit, pumppaamon ympärys avattiin ja sinne asennettiin uudet patolevyt sekä eristeet.
– Ohituspumppaamon rakentaminen oli välttämätöntä, sillä puhdistamolle oli Särkiniemen pumppaamon saneerauksenkin aikana pumpattava joka tunti 320 – 500 m3 jätevettä, huomauttaa Sairanen.
Urakan lopuksi Särkiniemeen asennettiin uudet pumput, putkistot, venttiilit, kansistoluukustot, sähkö- ja automaatiokeskus sekä ilmanvaihto-, hajunpoisto- ja lämmitysjärjestelmät.
Pitkäaikainen investointi
Särkiniemen tapaisen pumppaamon elinkaari on tyypillisesti 30 – 50 vuotta. Kyse on siis pitkäaikaisesta investoinnista, joten se on syytä tehdä alusta loppuun saakka kunnolla. Hyvin määräaikaishuolletut pumput, venttiilit ja putkistot toimivat pitkään, mutta Sairasen mukaan pumppaamoiden sähköjärjestelmät tulevat yleensä ensimmäisinä vaihtoikään.
– Näin iso projekti ei koskaan mene ilman yllätyksiä. Ja yleensä rakennusprojektien yllätykset eivät tuppaa olemaan iloisia yllätyksiä. Särkiniemen kohdallakin pieniä ongelmia paljastui saneerauksen kuluessa, mutta ne saatiin hoidettua aikataulun puitteissa kuntoon, kiittelee Sairanen.
Rakennuttajainsinöörillä on takanaan pitkä työkokemus sekä rakentamisesta että vesijohtolaitoksista. Kuopion Vedessä Sairanen on ehtinyt työskennellä neljä vuotta.
Pääurakoitsijalla on suuri vastuu
Kuopion Vedellä ei ollut ennen Särkiniemen saneerausurakkaa kovin paljoa kokemuksia Flowplussasta. Joitain pumppuhuoltoja olivat Flowplussan Varkauden toimipisteen ihmiset käyneet Kuopion Vedelle tekemässä.
– Tällaisessa urakassa pääurakoitsijalla on suuri vastuu. Flowplus hoiti sen roolinsa hyvin. Myös alihankkijat pysyivät aikatauluissaan ja urakka eteni siksi suunnitellusti. En näe mitään syytä siihen, ettemmekö voisi tehdä yhteistyötä Flowplussan kanssa myös tulevaisuudessa, kertoo Sairanen.
Avaimet käteen
Särkiniemen urakka aloitettiin 28.9.2020 ja se luovutettiin Kuopion Vedelle 13.11.2020. Taustalla oli Kuopion Veden järjestämä kilpailutus, jossa oli mukana useita palveluntarjoajia. Alusta lähtien haettiin ”avaimet-käteen”-urakoitsijaa, joka huolehtisi koko urakasta alusta loppuun saakka.
– Teimme alustavat selvitykset ja suunnitelmat tulevaisuuden tarpeistamme. Sen jälkeen järjestimme kilpailutuksen, jonka voitti Flowplus.
– Laatukriteereillä oli kilpailutuksessa oma merkityksensä, mutta niin myös hinnalla. Luonnollisesti halusimme pitää omat kustannuksemme mahdollisimman pieninä, huomauttaa Sairanen.
Kuopion Vesi Oy on Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan omistama vesihuoltoyhtiö, joka vastaa vesihuollosta toiminta-alueillaan omistajakunnissa. Yhtiön vesihuollon piirissä on noin 120 000 asukasta. Yhtiön liikevaihto on 32 milj€ ja vakituisen henkilöstön määrä on 92.
