Vastuullinen työnantaja etsii keinoja jokaisen työpäivän turvaamiseksi
Flowplus Oy suoritti työturvallisuuden kehittämisohjelman toukokuun teemana turvallisuuskävelyt, joiden tarkoituksena oli tehdä eritasoisia turvallisuushavaintoja toimipisteillä. Turvallisuuskävelyjä suoritettiin toukokuun aikana kymmenessä yksikössä ja kesäkuun aikana vielä kahdessa yksikössä.
”Turvallisuuskävelyn tarkoituksena on parantaa työn tekemisen turvallisuutta, nopeuttaa ja parantaa työn tehokkuutta sekä kehittää työympäristöjen toimivuutta ja siten parantaa kokonaisvaltaisesti toimintaamme”
– Ville Ropponen
Flowplus työsuojelupäällikkö
Työturvallisuuskävelyä varten on laadittuna vakiomuotoinen pohja Flowplussan turva applikaation sisään, jonka avulla kävelyt suoritettiin samanlaatuisena eri paikkakuntien välillä. Turvallisuuskävelyssä kiinnitettiin huomiota koko toimipisteen turvallisuuteen ja aihealueisiin lukeutui muun muassa toimipisteen ulkoalueet, kiinteistö, paloturvallisuus, työpisteet ja -laitteet sekä työtapaturmiin ja hätätilanteisiin varautuminen.
Kävelyjen tavoitteena ei ollut pelkästään löytää puutteita turvallisuudessa tai tehdä kehitysideoita, vaan tehdä myös positiivisia havaintoja. Positiivisten tai hyväksi havaittujen toimintatapojen kautta tietoa voidaan jakaa myös muille toimipaikoille, jolloin yrityksen työturvallisuus kokonaisuutena paranee. ”Haluamme kehittyä yhden näköisenä yrityksenä ja sen puolesta konseptit, mitkä ovat samanmuotoisia paikkakuntaan katsomatta palvelevat tätä tarkoitusta parhaalla mahdollisella tavalla,” Ville Ropponen summaa yhtenäisestä toimintatavasta.
Kaiken kaikkiaan kävelyissä kirjattiin eri tasoisia huomioita tai poikkeamia lähes 50 kappaletta. Osalla näistä kirjauksista pystytään mahdollisesti estämään tulevaisuudessa tapaturmariskejä. Kävely osoittautui menetelmänä toimivaksi työturvallisuustason parantamiseksi ja toimintatapaa aiotaan Flowplussalla ylläpitää suorittamalla kävelyjä säännöllisesti toimipisteillä. Flowplussan tavoitteena on taata mahdollisimman turvallinen työympäristö koko henkilöstölle.
Pointti: Flowplus huolehtii, että pumput imevät ja venttiilit pelaavat
Pointti -teemaliitteessä julkaistiin juttu Flowplus Oy:sta, jossa Tero Mietty ja Pasi Marjakoski kertovat toiminnasta Vaasan ja Seinäjoen yksikössä. Mukana myös ajankohtaista asiaa energiatehokkuudesta.
Henkilöesittelyssä – Hannu Koivumäki
Tampereen venttiilihuollon verstaalla töitä tekee Hannu Koivumäki, joka tunnetaan paremmin Hanskina. Hän on tullut Flowplussalle kesätöihin ja auttaa Tampereella isojen seisakkien aikaan verstaalla. ”Hanski, kolme kertaa 25 vuotta”, Hannu esittelee itsensä naurahtaen. Toisin sanoen, Hanski viettää siis jo eläkepäiviään, mutta joka kevät ja kesä hän on eläkkeelle jäämisen jälkeen ollut Flowplussalla töissä kiiresesonkeina.
Flowplus Tampereen venttiilitoiminta juontaa juurensa Armatek Oy:lle, jonka Flowplus osti 2017. Samaan aikaan kuin Armatekin emoyhtiö JS Pietarsaari ostettiin. Hanski on alun perin tullut taloon Armatekille venttiiliasentajan hommiin vuonna 2003. Silloinen yrityksen omistaja oli soittanut Hannulle, että hänen osaamistaan tarvittaisiin Armatekilla. Myöhemmin Hanski etenikin urallaan työnjohtajaksi ja jäi eläkkeelle Armatekilta noin yhdeksän vuotta sitten.
”Tässä sitä nyt ollaan”
Ennen yritysostoa, silloisena Armatekin työntekijänä, Hanski oli ollut Etelä-Karjalassa isommassa seisakissa töissä. Pihalla hän oli huomannut, kun jotkut pystyttivät telttaa. Teltassa luki ”Flowplus” ja Hanski oli miettinyt, että mikähän tuo tuollainen firma on, kun ei ole vielä ennen kuullut. Työntekijät tulivat suhteellisen läheltä, Kotkasta. ”Hyvinhän he hommansa hoitivat, mutta siinä yhdessä ihmeteltiin, että mikäs tämmöinen firma tosiaan on – ja tässä sitä nyt ollaan!”, Hanski naurahtaa muistellen aikaa ennen yritysostoa.
Ennen uraansa Flowplussalla Hanski on ehtinyt muun muassa työskennellä pitkään Ruotsissa, toimia yrittäjänä teollisuuskorjauksien parissa sekä olla Shell kauppiaana. Ruotsissa työskennellessä Hannu kertoo saaneensa mukaan ymmärryksen toimivasta tiimityöstä, jossa jokaisella on oma roolinsa tiimissä. Kauppiaana Hannu taas piti kovasti ihmisten kanssa toimimisesta. Kaikista aiemmista urakokemuksista hän on saanut matkaansa eväitä, joita on sittemmin pystynyt hyödyntämään työssään. Tiimityö ja vanhat sekä uudet työkaverit Flowplussalla ovat niitä asioita, jotka saavat Hanskin palaamaan aina kesätöihin. Tämän lisäksi työ on Hanskille pitkän kokemuksen ansiosta helppoa ja mukavaa. Uran ajalle Flowplussalla on mahtunut niin suruja kuin iloja.
”Tämä on vähän kuin toinen koti mulle, täällä on hyvä olla töissä”,
Hannu kertoo.
Vapaa-ajallakaan vauhti ei hidastu, vaan päinvastoin, moottoriurheilu on mukana elämässä vahvasti. Aiemmin Hanski on itse ajanut kilpaa, mutta sittemmin siirtynyt enemmän järjestelypuolelle. Hän on aktiivisesti mukana järjestämässä erilaisia ralli- ja ratakisoja sekä toiminut varikkopäällikkönä nyt kahdeksatta vuotta. ”Löytyy yksi Suomen mestaruus itseltäkin taskusta vuodelta -84 ”, Hannu summaa harrastuksestaan. Harrastus on tuonut mukanaan myös muuta: Hanski on harrastuksen parissa tavannut vaimonsa, ja he ovat myös kihlautuneet kisoissa. Edelleen parin yhteiseen harrastukseen kuuluu muun muassa edellä mainitut järjestelyt kisoissa.
Hanski on vielä reilu viikon ajan kesätöissä Flowplussalla, mutta lähtee sitten Ruotsiin tapaamaan perhettään. Koronan takia viime kerrasta on pitkä aika, mutta nyt he pääsevät viettämään muun muassa Hanskin syntymäpäiviä yhdessä. Ensi kesän suunnitelmista kysyessä, Hanski vastaa: ”Toiveena olisi olla täällä taas ensi kesänä töissä!”
Energian säästöä ja käyttöturvallisuutta saneerauksella
Saneeraus suunnitellaan, budjetoidaan ja aikataulutetaan aina yhdessä asiakkaan kanssa.
Jätevesipumppaamon käyttöikä on noin 25–50 vuotta. Tuona aikana pumppujen ja moottorien hyötysuhteet, taajuusmuuttajat ja ohjaustekniikka ovat kehittyneet. Päivittämällä pumppaamo saavutetaan energiatehokas pumppaamo, jossa otetaan huomioon energiankulutus, putkiston rasitus sekä nykyiset työturvallisuusstandardit.
Optimoitu pumppaamo
Maailman sähkönkulutuksesta arvioidaan kuluvan noin 10 % pumppaukseen (motiva.fi). Yleisesti pumput toimivat noin 40 % hyötysuhteella ja energian säästöpotentiaali on noin 30–50 %, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on suuri. Parantamalla pumppausta voitaisiin arviolta säästää jopa 4 % maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä pumppaamo maksaa itsensä takaisin noin 1–5 vuodessa (motiva.fi). ”Sanoimme aikanaan asiakkaalle, että tämä maksaa itsensä takaisin kahdessa vuodessa. Asiakkaamme seurasi pumppaamosaneerauksen jälkeen uuden tekniikan tuomaa energian säästöä suhteessa aikaisempaan sähkönkulutukseen ja kertoi myöhemmin, että saneeraus oli maksanut investoidun rahan takaisin alle kahdessa vuodessa ”, kertoo huolto- ja projektipäällikkö Vesa Pylväläinen.
Ammattitaitoa Itä-Suomesta
Vesa Pylväläinen on Flowplus Lappeenrannan toimipisteellä huolto- ja projektipäällikkönä. Hänen lisäkseen toimipisteellä on projektipäälliköt Jani Sairanen ja Jarmo Talonpoika sekä tietenkin ammattitaitoinen joukko asentajia. Lappeenrannan yksikkö on vuosien saatossa toteuttanut useita pumppaamosaneerauksia eri puolilla Suomea.
Flowplus tekee saneeraukset avaimet käteen -periaatteella. Käytännön suunnittelu alkaa, kun yhteistyö ja aikataulu on sovittu asiakkaan kanssa. Pääurakoitsijana Flowplus vastaa saneerauksessa työturvallisuuden ja toteutuksen suunnittelusta. ”Ihan kaikkea emme tee itse, vaan käytämme aliurakoitsijoita. Vastaamme kuitenkin töiden sekä laitetoimitusten suunnittelusta niin, että työmaa etenee sujuvasti aikataulussa”, kertoo Vesa.
Vasemmalla on hiljattain saneerattu pumppaamo, joka vaatii vielä viimeistelyä. Ero kuitenkin tällä hetkellä saneerauksen alla olevaan pumppaamoon on huomattava.
Saneerauksen toteutus ja jälkitoimenpiteet
Saneerauskohteessa pumppaamon tekniikka päivitetään nykypäivään. Pumput mitoitetaan virtaamiin ja putkistot, venttiilit sekä kansisto vaihdetaan uusiin. Lisäksi pinnansäätö ja ohjauskeskus vaihdetaan vastaamaan nykyisiä tarpeita. Pumppaamoon asennetaan myös kaukovalvontalaitteet, joka helpottaa jatkossa merkittävästi asiakkaan pumppausta. Samalla pumppaamo uusitaan nykyisten työturvallisuusstandardien mukaiseksi.
Jotta pumppaamo säilyy käyttöiältään mahdollisimman pitkään ennen seuraavaa saneerausta ja sen energia- sekä sitä kautta kustannustehokkuus ovat mahdollisimman hyvät, olisi tärkeää huollattaa laitteisto säännöllisesti. Flowplus Lappeenranta sekä muut toimipisteet suorittavat niin vuosihuoltoja kuin erikseen sovittuja huoltoja. Parhain tilanne saavutetaan sovituilla määräaikaishuolloilla, jolloin ammattilainen tarkastaa pumppaamon kunnon säännöllisesti ja toimenpide-ehdotukset voidaan toimittaa asiakkaalle.
Ota yhteyttä
Flowplus Oy: Toimitusjohtajan katsaus H1 2022
Puolivuotiskatsaus Flowplus Oy:n toiminnasta ensimmäiseltä vuosipuoliskolta 2022. Haastattelussa Flowplus Oy:n toimitusjohtaja Petteri Särkiniemi.
Flowplus henkilöesittelyssä – Markku Tervonen
Monen matkan kautta tässä
Flowplussan Vantaan toimipisteellä tehdään pumppuhuoltoja, -saneerauksia ja lisäksi toimipisteeltä löytyy pumppujen vuokrakalustoa. Vantaan toimipiste perustettiin, kun Flowplus osti Xylemin pumppuhuolto- ja vuokrausliiketoiminnan vuonna 2021. Samalla vaihtui Markun työpaitaan Flowplus -logo.
Vuokrapumppuja Vantaalla
Markku Tervonen toimii Vantaan yksikössä huoltoasentajana tai tarkemmin ottaen huoltoteknikkona. Tie Flowplussalle on käynyt osittain sattumalta. Yli 7 vuotta sitten, Markun toimiessa saneerausyrityksessä putkiasentajana, hän teki töitä nykyiselle Flowplussalle alihankintana. Silloin työt alkoivat laajeta myös isoihin saneerauskohteisiin, jolloin ammattitaitoiselle ja kokopäiväiselle putkiasentajalle oli tarvetta. ”Mut ostettiin sitten tänne, kun katsottiin, että oon kehityskelpoinen”, Markku kertoo naurahtaen uransa etenemisestä.
Alkuun Markun työn kuvaan kuului työparin kanssa toimiminen kentällä. Pumppaamojen saneerauksissa Markku kävi mitoittamassa, suunnittelemassa sekä lopulta esivalmisteli ja asensi putket. Nyt lähempänä eläkeikää hän on siirtynyt toimipisteen verstaspuolelle tekemään pumppuhuoltoja. ”Korjaan pumput uuteen uskoon”, Markku kertoo työnkuvastaan.
Markulla on putkiasentajan koulutus ja ala on kiinnostanut jo nuoruusvuosista lähtien. Aiempaa kokemusta putkiasennustyöstä Markulta löytyy erilaisista työpaikoista vuosien ajalta, joten ammattitaitoa on karttunut. Töitä on tehty meijereissä, telakalla ja jopa Norjassa saakka hetken aikaa.
Markku on Kajaanissa syntynyt ja lapsuutensa hän on viettänyt Torniossa. Työt veivät mennessään kuitenkin pääkaupunkiseudulle ja sieltä Norjaan. Pysyvämpi päätös jäädä pääkaupunkiseudulle asumaan tuli, kun Markku tapasi nykyisen vaimonsa. ”Käytiin täällä (Helsingissä) hiukan virkistäytymässä, kun työskentelin Norjassa. Silloin löytyikin sitten vaimo kandidaatti”, Markku kertoo elämänsä vaiheista. Vapaa-aika kuluukin yhdessä Kymenlaaksossa mökkeillessä kesäisin. ”Sitten kun aurinko alkaa lämmittää, niin herätään horroksesta ja lähdetään mökille hommiin”, Markku naurahtaa.
Työ pumppuhuollossa on itsenäistä ja omasta työstä saa olla itse vastuussa. Tämä on Markun mukaan työn parhaimpia puolia. Lisäksi paikalta löytyy työkavereita, joiden ansiosta työpäivät kuluvat sutjakkaasti. Haastattelun loppuun Markku summaa vielä: ”Tämä on ollut hyvä työpaikka.”
Lisätietoa pumppuhuolloista saat täältä !
Flowplus henkilöesittelyssä – Toni Karvonen
Lisää puhtia Kokkolan toimipisteelle
Viime vuonna 2021, perustettiin Flowplus Oy:n Kokkolan toimipiste vastaamaan huoltotarpeisiin muun muassa suurteollisuusalue Kokkola Industrial Park:n (https://www.kip.fi/) yrityksille. Kokkolan toimipiste sijaitsee alueen ytimessä eli KIP:n alueen sisällä ja näin ollen lähellä asiakkaita. Huoltotoimet onnistuvat siis lyhyelläkin varoitusajalla, kun palvelu löytyy lyhyen matkan päästä. Flowplus Oy palvelee kuitenkin myös koko Suomen kattavasti ja lähin toimipiste auttaa aina löytämään avun.
Toni Karvonen aloitti huoltovastaavana Kokkolan toimipisteellä toukokuussa 2022. Kokemusta on kuitenkin Tonille karttunut jo pidemmän tovin, hänen toimiessaan Pietarsaaren yksikössä aina 2011 alkaen.
Flowplus Pietarsaarella eli aiemmin JS Pietarsaari nimellä tunnetulla yrityksellä, on pitkä kokemus erilaisista venttiilihuoltotöistä sekä koneistuspalveluista.
Toni on aloittanut JS Pietarsaarella uransa 2011 kesätöiden kautta ja jatkaa isänsä jalan jäljissä uraa venttiilien ja koneistuksen parissa. Tuohon aikaan vielä kone- ja metallialaa opiskellut Toni kiinnostui alasta, koska työ oli tullut tutuksi isän työtä seuratessa ja erityisesti koneistus eli metallista asioiden tekeminen on ollut suuri mielenkiinnon kohde. Tämä näkyy myös Tonin vapaa-ajalla, sillä työn ulkopuolella hän viettää aikaansa muun muassa projekti auton – Ford Cortinan parissa.
Työpäivät Tonilla kuluu huolto- ja koneistustöiden parissa. Huoltovastaavan rooli on kuitenkin tuonut osakseen mukana myös myyntityötä. Tulevaisuuden näkymiä kysyttäessä Toni kertoo, että tarkoituksena olisi päästä kasvattamaan Kokkolan toimipisteen toimintaa laajemmaksi. ”Tavoitteena on, että saisi yksikön toimimaan laajemmalla alueella, samalla omaa urakehitystä silmällä pitäen”, Toni summaa.
Kahta samanlaista työpäivää ei Tonilla ole. Yhtenä päivänä työt pitävät sisällään enemmän koneistustöitä, kun taas toisena päivänä lähdetään tekemään asennustöitä. Lisäksi asennustyöt vaihtelevat erilaisten venttiilien, niiden vikojen ja korjaamisen osalta. Kesän aikana Toni myös tuuraa työnjohtajaa Pietarsaaren yksikössä eli työtehtävät vaihtelevat päivästä riippuen. ”Sehän se mielenkiintoinen homma tässä on”, Toni tiivistää kysyttäessä siitä, minkä hän kokee olevan parasta kyseissä työssä.
Vapaa-aikaa Toni viettää enimmäkseen lasten kanssa. Myös metsästys kuuluu harrastuksiin ja on aikaa vievää, kun kausi alkaa. Aiemmin mainittu projektiauto on myös tärkeä harrastus Tonille.
Tonilla on taustalla pitkä kokemus ja sen kautta kerrytetty ammattitaito ratkoa erilaisia huoltoihin ja varaosiin liittyviä pulmia. ”Huoltovastaavana saadaan Tonin pitkä kokemus, osaaminen ja aika KIP:n alueen käyttöön”, Pietarsaaren ja Kokkolan alueen liiketoimintapäällikkö Antti Peltola kertoo.
Flowplus panostaa varalaitepoolien rakentamiseen
Flowplus haluaa osaltaan olla tukemassa kiertotaloutta ja kehittää ratkaisuja muun muassa teollisuuteen ympäristö- ja kustannussäästöjen edistämiseksi.
Teollisuuden kriittisillä laitteilla on usein vaihtolaite varastolla. Laitteen kriittisyyden takia ei ole varaa sen rikkoutumiseen ja uuden hankinnan toimitusaikaan. Tällaisessa tilanteessa tuotanto pahimmillaan pysähtyy kokonaan ja aiheuttaa suuria liiketaloudellisia menetyksiä.
Vaihtolaite voi puolestaan olla asiakkaan omalla varastolla tai uusi laite tilataan valmistajan varastolta. Varastointi kuitenkin aiheuttaa kustannuksia ja uuden laitteen hankinta on aina suuri investointi. Flowplus tarjoaa ratkaisun kustannus- ja ympäristösäästöjen edistämiseksi. Kyseessä on yhteinen varalaitepooli, jossa kaikki laitteet ovat tarkastettuja, huollettuja ja raportoituja.
Toimitusketjunhallinta helpottuu, kun vaihtolaitteiden ja niiden varaosien toimittamisesta tai valmistamisesta vastaa Flowplus.
Flowplussan yhteinen varalaitepooli koostuu asiakkaiden huolletuista vaihtolaitteista sekä valmistajien kaupintavarastoista. Vioittunut laite voidaan korvata uudella laitteella, mikäli käytettyä vaihtolaitetta ei enää kannata huoltaa. Tällainen toiminta takaa muun muassa laitteiden kiertonopeuden, jolloin vaihtolaite ei seiso varastossa käyttämättömänä pitkiä aikoja. Pitkään seisovat käyttämättömät laitteet vaativat uuden tarkastuksen ja mahdollisesti huollon ennen käyttöönottoa.
Kun vaihtolaitteina hyödynnetään varalaitepoolin asiakkaiden huollettuja laitteita, pystytään laitteen elinkaarta hyödyntämään kokonaisvaltaisesti ja näin ollen saavuttamaan sekä taloudellisia että ympäristön kannalta merkittäviä säästöjä. Tarvittaessa Flowplus pystyy valmistamaan varaosia laitteille, myös sellaisille, joille laitevalmistaja ei enää tarjoa varaosia. Yhteisen varalaitepoolin avulla tuotantolaitos voi lisäksi tehostaa pääomien- ja toimitusketjun hallintaa.
Flowplus tekee myös vaihtolaitteiden huoltoja, jolloin seuraavan huollon tai rikkoutumisen varalle on aina kunnostettu ja toimintavarma laite.
Vaihtolaite palveluista lisätietoa löydät verkkosivuiltamme:
KIP SERVIS: ”Kiertotalous Flowplussan tähtäimessä”
Lue KIP Servis -lehdessä (01/2022) julkaistu artikkeli, jossa Flowplussan Petteri Särkiniemi kertoo yrityksen kiertotaloutta edistävistä ajatuksista teollisuuden kunnossapidossa.
Flowplus henkilöesittelyssä – Kari Himanka
”Veri vetää reissuhommiin”
Kari Himanka on aloittanut maaliskuussa Flowplussan Tampereen toimipisteessä. Hänen vastuualueisiin kuuluu toimilaitehuolto ja sen kehittäminen Flowplussalla, lisäksi Kari toimii Tampereella työnjohtajana. Kari on Pohjois-Pohjanmaalta, tarkemmin ottaen Kalajoelta lähtöisin, mutta asunut monella eri paikkakunnalla tämän jälkeen.
Ura on alkanut vauhdikkaissa merkeissä Flowplussalla, nimittäin Tampereen uusi toimipiste on maaliskuussa yhä työn alla. Useimmat tavarat, laitteet ja tilat ovat jo löytäneet paikkansa, mutta Karin hommat alkoivat oman työpöydän kasaamisella. Luvassa on menoa myös jatkossa, kun ensimmäiset seisakit alkavat muutaman viikon sisällä ja niihin on Karinkin tarkoitus mennä.
Vankka kokemus löytyy jo 12 vuoden ajalta toimilaite puolelta. Kokemusta on karttunut voima-, energia-, jäte- ja vesilaitoksissa työskennellessä. Odotukset alkavasta työtehtävästä on kovat, sillä lisääntyvä vastuu oli yksi syy hakeutua töihin Flowplussalle. Yritys on kasvava ja kehittyvä ja roolissa on mahdollisuuksia kehittää niin itseään kuin Flowplussaa. ”Lisäksi sitten melkein kaikkien Flowplussan Tampereen työntekijöiden kanssa on tullut tehtyä yhteistyötä kentällä, ja ihmiset täällä ovat tulleet siten tutuiksi. Toki silloin ollaan oltu eri yritysten kirjoilla, mutta kun yhteistyö sujuu niin, niin sujuu varmasti myös näinkin”, Kari summaa.
”Ala tuntui heti tosi omalta
ja tässä sitä ollaan edelleen”
Alalle Kari on päätynyt osittain sattuman kautta. Hän on alun perin opiskellut sähköasentajaksi, mutta alan töitä ei ole tullut siitä huolimatta tehtyä. ”Kiertelin aikanaan Suomessa elektroniikan alihankinta yrityksissä jonkinlaisena nokkamiehenä ja tuli sitä Puolassakin käytyä. Sitten silloin noin 12 vuotta sitten, kun näytti siltä, ettei töitä ole pohjoisessa juurikaan tarjolla, hain pääkaupunkiseudulta töitä. Ala tuntui heti tosi omalta jutulta ja tässä sitä ollaan edelleen” Kari kertoo uransa alusta. Ennen tätä Kari on asunut kuudella tai seitsemällä eri paikkakunnalla, mutta paikasta riippumatta on reissuhommat aina olleet mielekkäitä.
Perheestä löytyy vaimo sekä 3-vuotias lapsi. Vapaa-aika kuluukin perheen parissa ja perheen pikkuinen pitää vapaa-ajan kiireisenä. ”Työ kun on sellaista, että auton kun starttaa kohti työmaata, niin siellä tovi vierähtää. Sitten kun kotiin pääsee, niin keskitytään perhe-elämään”, Kari toteaa. Keilaaminen kuuluu Karin harrastuksiin ja siitä onkin tullut yhteinen harrastus vaimon kanssa. ”Tai minä harrastelen ja rouva osaa oikeasti keilata”, Kari naurahtaa lisäyksenä kysyttäessä harrastuksista.
