Flowplussan uusien moottorien valikoima laajenee
Flowplussalta saatavilla jatkossa omalta varastolta Mecaline-moottorit ja Rotex-kytkimet teräksisillä poraamattomilla navoilla.
Mecaline-moottorit soveltuvat useampiin käyttökohteisiin ja niiden IE3-luokitus takaa kokonaisenergian kulutuksen säästöä ja pidemmän laitteen elinkaaren. Mecaline-moottoreilla on kahden vuoden takuu.
Varastovalikoimaa on uudistettu vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita ja kysyntää. Tämä nopeuttaa palvelua ja uudet moottorit saadaan toimitettua tarvittaessa lyhyellä ajalla, jopa päivässä ympäri Suomea. Uusien Mecaline-moottorien ja Rotex-kytkimien rinnalla pysyvät Flowplussan omassa varastossa myös laadukkaat Lönne-moottorit.
Flowplussan varastosta löytyvät kattavasti 2-, 4- ja 6-napaiset moottorit aina 315 kilowattiin saakka.
Lisätietoa saat lähimmältä toimipisteeltäsi tai myynnistämme!
LVI-ALA YHDESSÄ SYÖPÄÄ VASTAAN!
Watermark hyväntekeväisyyspyöräily 4.-7.8.2023
Ensi kesänä poljetaan jälleen hyvän asian puolesta Xylem Watermark-pyöräilyssä. Tapahtuma on LVI-alan yritysten yhteinen hyväntekeväisyystempaus, jossa pyöräillään noin 500 kilometrin matka hyvän asian puolesta. Vuonna 2023 tuotot lahjoitetaan syöpätyöhön Sylva ry:lle.
Suomessa syöpään sairastuu vuosittain noin 150–200 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta sekä keskimäärin 700 18–35-vuotiasta nuorta aikuista. Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perhe sairastuu. Lapsen sairastuminen on suuri kriisi koko perheelle ja perheyhteisölle. Sylva Ry tarjoaa ajantasaista tietoa ja tukea sairastuneille ja läheisille, että hyvä arki mahdollistuu syövästä huolimatta.
Lähde mukaan pyöräilemään tai tue lahjoituksella!
Pyöräilyyn ovat tervetulleita asiakkaat, työntekijät ja yhteistyökumppanit! Tapahtumassa on kolme vauhtiryhmää ja pyöräilyn matka tulee ryhmän mukaan olemaan noin 430–530 kilometriä. Maaliin pääsee asenteella, joten kokemattomammatkin voivat hyvillä mielin lähteä mukaan.
Tapahtuma järjestetään pe 4.8. klo 9.00 – ma 7.8.2023 noin klo 15.00.
Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä ilmoittautujaa, joten kannattaa siis olla ripeä! Ilmoittautuminen kuitenkin toukokuun alkuun mennessä!
Voit myös osoittaa tukesi taistelussa syöpää vastaan tekemällä lahjoituksen, ilman että osallistut pyöräilyyn:
Sylva.fi
#YhdessäSyöpääVastaan
KAIPAATKO TIETOA KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYISTÄ TAI LISÄTIETOA SYLVAN KERÄYKSESTÄ?
Kysy lisätietoja ja ilmoittaudu:
Risto Ramberg, Xylem
Puh. 050 543 2100
risto.ramberg(at)xylem.com
Miten välttyä turhilta huoltotoimenpiteiltä?
Flowplus Oy:n elinkaaripalvelut täydentyivät uudella palvelulla syksyllä 2022. Flowdicator Screen -värähtelymittaukseen perustuva pyörivien koneiden kunnonseulontapalvelu esiteltiin ensimmäisen kerran syksyn Energia 2022 -tapahtumassa.
Palvelun kehittäminen yhteistyökumppani Asensiotin kanssa, käyttöönotto ja henkilöstön kouluttaminen on teknologiapäällikkö Pekka Heinikaisen vastuulla. Pekka vastaa Flowplus Oy:n automaatio- ja elinkaarenhallinta palvelujen ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä.
Päämääränä mittaava, parantava kunnossapito
Flowplus on kehittänyt kunnonvalvontapalveluja vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Kunnonvalvonta- ja kunnonseulontapalveluiden avulla tarjotaan kokonaisvaltaisempaa elinkaarenhallintaa asiakkaille. Flowdicator Screen -kunnonseulontapalvelun avulla huoltotoimenpiteet voi suunnitella ennakoivammin ja huoltaa hallitusti niin, että vältytään kalliilta yllätyksiltä.
”Flowdicator Screen täydentää meidän palveluvalikoimaamme ja parhaassa tapauksessa ohjaa meidän ja asiakkaan toimintaa. Sen avulla huollamme niitä koneita, jotka vaativat huoltoa ja vältämme turhaa ylihuoltamista. Miksi esimerkiksi huoltaa sähkömoottori kerran vuodessa, jos ei sen kunto osoita mitään muutoksia”, Pekka herättelee.
Värähtely on paras tapa tunnistaa muutokset koneen kunnontilassa
”Reittimittaukset ovat joustava ja kustannustehokas tapa mitata pyörivien koneiden kunnontilaa. Mittausvälin tulee olla riittävän tiheä ja mittaukset tulee suorittaa aina samasta vakioidusta mittauskohdasta”, Pekka muistuttaa. Samalla mahdollistetaan vikojen havaitseminen jo niiden alkavassa vaiheessa, ennen vian kehittymistä vaurioksi.
Reittimittaamisen etu on, että mittaaja käy fyysisesti koneen luona ja siksi reittimittaamista
ei kannata rinnastaa suoraan kiinteästi tai langattomasti toteutettuihin anturiratkaisuihin. Reittimittaamisen etu on, että mittaaja käy fyysisesti koneen luona ja siksi reittimittaamista ei kannata rinnastaa suoraan kiinteästi tai langattomasti toteutettuihin anturiratkaisuihin. ”Aistinvaraiset havainnot ovat tärkeä osa mittauskierrosta. Havaintojen avulla saadaan tärkeää lisätietoa esimerkiksi pumpun tiivistevuodoista tai vaikkapa turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista”, Pekka kertoo hyödyistä.
Flowdicator Screen perustuu värähtelymittaukseen. Värähtelydatan avulla voidaan tunnistaa eri ilmiöitä ja rajata mikä koneessa on vikana. ”Tyypillisiä havaintoja ovat erimerkiksi alkavan vaiheen sekä pidemmälle edenneet laakerivauriot, riittämätön voitelu sekä kuormitusta lisäävät vikatyypit kuten epätasapaino, joka voi johtua vaikkapa siipipyörän likaantumisesta. Myös sähköisiä vikoja havaitaan yllättävän usein”, Pekka kertoo havainnoista. Yleisimpiä huoltotoimenpiteitä ovat jälkivoiteleminen, linjaukset, tasapainotukset sekä laakerin vaihtaminen.
Flowdicator Screen mittaaminen on perinteistä ketterämpää
Perinteinen reittimittaaminen on toimintatavaltaan lähtökohtaisesti vianselvittämistä myös kunnossa oleville koneille. Tämä toimintamalli rajoittuukin usein vain kriittisimpiin koneisiin tai laajemmassa kattavuudessa mittauskierrosten lukumääristä joudutaan karsimaan. Tämä taas heikentää seulaa merkittävästi.
Flowdicator Screen -palvelussa mittaaminen on vakioitua ja nopeaa. Koneista kerätään vain merkityksellinen tieto, jotta jatkotoimenpiteet voidaan vahvistaa tehokkaasti. Pyörivistä koneista yli 80 % ei pääsääntöisesti vaadi jatkotoimenpiteitä. ”Yhden konejonon esimerkiksi pumpun mittaaminen vie vain puoli minuuttia!” Pekka motivoi.
Palvelun käyttöönotto ja mittaus ovat asiakkaan kannalta tehty mahdollisimman vaivattomiksi. Käyttöönoton yhteydessä tulee tietää vain, mitä koneita mitataan. Jatkossa mittaajalle varmistetaan kulku kohteeseen sovitun mittauskäyntitiheyden mukaisesti. Kohteiden varmistamisessa voidaan hyödyntää RFID-teknologiaa.
Lähtökohtainen ja suositeltava mittauskierrosten tiheys on kerran kuukaudessa. ”Jos mittausväliä venytetään kahteen tai kolmeen kuukauteen, saattaa vian kehittyminen edetä pitkälle ja aiheuttaa koneen rikkoontumisen”, Pekka muistuttaa. Palvelun avulla voidaan keskittyä myös laajentamaan olemassa olevan kunnonvalvonnan kattavuutta.
Tehokkaan palvelun mahdollistaa Asensiotin seulonta-algoritmi
Asensiotin algoritmin toimivuus on referenssein todennettu. Algoritmi seuloo ja luokittelee mittapistekohtaiset tulokset: hyväksytty, hälytys, vauriovaara. Lisäksi algoritmi antaa välittömän ensiarvion mahdollisesta vikatyypistä tukemaan asiantuntijan vianselvitystyötä. Vian vakavuusaste määrittelee sen, miten nopeasti jatkotoimenpiteet tulisi aloittaa. Algoritmi mahdollistaa tehokkaan keskittymisen oleelliseen, vain niihin koneisiin, jotka vaativat jatkotoimenpiteitä. ”Me pystymme palvelemaan asiakkaitamme laajemmalla kattavuudella ja joustavammin, toimintaa ohjaavien tulosten ollessa huippulaatua”, Pekka summaa.
Selkokieliset kunnossapitotoimintaa ohjaavat tulokset
Flowdicator Screen -palvelussa yhdistetään fiksusti vaivatonta mittaustapaa, skaalautuvaa algoritmipohjaista seulontaa, automatisoituja kuvaajia sekä asiantuntijan suorittamaa seulottujen tulosten läpikäyntiä selkokielelle, toimintaa ohjaavaksi tiedoksi. Tulokset sisältävässä raportissa kerrotaan selkokielellä, mitä suositellaan toimenpiteeksi ja milloin toimenpide tulee suorittaa. Asiakasta ei jätetä yksin raportin jälkeen, sillä Flowplus tarjoaa kattavat huolto- ja korjauspalvelut ammattilaisten suorittamana.
”Meidän ydinpalvelumme asiakkaan tuotannon turvaamiseksi ei ole vain sitä, että toimitamme raportin värähtelymittauksista. Se alkaa siitä, kun teemme tuloksellisia toimenpiteitä eli meiltä saa myös kattavat jatkopalvelut. Palvelun toteuttamisen ideana on hyödyntää jo tuttuja Flowplus-ammattilaisia. Samat henkilöt, jotka huoltavat laitteet tekevät myös mittauskierroksia. Tämä lisää asiakassuhteen syvyyttä ja on oleellinen osa erikaariajattelua”, Pekka kiteyttää.
Hyödyttääkö palvelu omaa liiketoimintaani?
Paras tapa saada käsitys Flowdicator Screen -palvelumallista ja sen suorituskyvystä on sopia Flowplussan kanssa aika kenttäesittelylle. Se on suoraviivainen ja erittäin nopea keino saavuttaa yhteinen ymmärrys palvelun hyödyistä. Esittelyssä mitataan otanta asiakkaan pyörivistä koneista sekä näytetään, miten tekeminen käytännössä tapahtuu. Lopuksi käydään otannan tulokset yhdessä läpi. Aiempien kokemusten perusteella havaitaan aina jotain, josta syntyy konkreettista pohjaa jatkolle.
”Soittoa vaan meille, että tuletteko näyttämään – ja tulemmehan me”, Pekka lisää vielä loppuun.
Katso esite:
Teknologiapäällikkö
Pekka Heinikainen
040 176 2960
pekka.heinikainen@flowplus.fi
Flowplus Varkauden valtti on monipuolisuus
Varkauden toimipiste on ponnistanut pienestä. Kun Varkauden toimipiste on saanut alkunsa Flowplussan nimen alla, toimipisteellä oli vain kaksi työntekijää, joiden erityisosaamista olivat hitsaukset. Toimipiste laajeni ensimmäisen kerran, kun Vesa Hynönen tuli taloon keväällä 2019 ja yksikkö muutti myöhemmin saman vuoden syksyllä isompiin tiloihin. Nykyisellään Varkauden toimipisteellä työskentelee yhteensä 8 hengen joukko ammattilaisia.
Varkaudessa tehdään paljon voimalaitos- ja lämpökeskustenhuoltoja, sekä kaikkien pumppu-, sähkömoottori- ja venttiilivalmistajien laitteiden huoltoja, korjauksia ja asennuksia. Uusien laitteiden vaihtoehtona on asiakkaille tarjolla myös korjattuja vaihtolaitteita. Palvelut tarjotaan aina kokonaiskuva mielessä pitäen ja avaimet käteen -periaatteen helppoudella.
Erikoisosaamista ja lisäpätevöittämistä
Toimipisteellä hoidetaan kaikki Flowplussan painelaitehitsaukset, jotka vaativat hitsauksen erityisammattiosaamista. Varkauden toimipisteellä on sertifikaatti 1090-EXC3, jolla voidaan todentaa kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden vaatimustenmukaisuus. Työntekijöille voidaan myös tarpeen vaatiessa hankkia uusi hitsausohje ja tämän myötä pätevöitetty hitsaaja. Tällöin painelaitetarkastaja valvoo koehitsauksen ja hitsauksen kestävyyttä tarkastellaan erilaisissa olosuhteissa. Toimipisteeltä löytyy myös kolmelta työntekijältä VT1-pätevyys eli silmämääräisen tarkastuksen pätevyys, tällöin hitsauksen voi tarkastaa samalla kertaa.
Varkauden yksikön töitä on mm. kattilan päähöyrylinjan sulkujen lisääminen ja starttiventtiilin muutos laipalliseksi. Esivalmisteet tehdään aina Varkaudessa ja tarkastetaan valmiiksi (Dekra / Kiwa)
Varkauden yksikkö on kasvanut kolmessa vuodessa huimasti, niin henkilömäärältään kuin liikevaihdoltaankin. Kasvun salaisuudeksi Vesa kertoo vastauksen olevan toimipisteen ammattitaitoinen henkilöstö. ”Silloin tuli hyviä tekijöitä taloon, ei tätä yksin pysty tekemään”, Vesa kertoo viitateen oman Flowplus uran alkuaikoihin. Lokakuussa Varkauteen on saatu vielä lisäosaamista venttiilipuolelle, kun Pietarsaaren vahvan venttiiliosaamisen yksiköstä siirtyi Varkauden tueksi Sture Liljekvist. ”Meillä on ollut kovaa kasvua ja nyt tarvitaan lisäresurssia”, Vesa kertoo. Varkauteen haetaan parhaillaan työnjohtajaa varmistamaan hyvä kehitys ja kasvu jatkossakin.
”Monipuolisuus on myös meidän valtti”
Flowplus hoitaa yhdellä kertaa koko huollon avaimet käteen -periaatteella: ”Sehän on se juttu, yksi firma riittää hoitamaan hommat ja asiakkaalle jää aikaa omiin töihin, eikä vastuu esimerkiksi eri työvaiheiden aikataulutuksesta jää asiakkaalle”, Vesa kertoo kokonaisvaltaisesta huollosta.
Osaamista löytyy Vesan työ- ja koulutushistorian takia myös voimalaitospuolelle. Vesalla on pitkä voimalaitosalan työkokemus sekä pian myös voimalaitospuolen korkein mahdollinen koulutus: Ylikonemestari. Flowplussalla tehdään kunnossapitoa kokonaisvaltaisen elinkaarenhallinnan näkökulmasta. Kokemus sekä voimalaitospuolelta, että metsäteollisuudesta antaa lisäarvoa, kun ymmärretään, mitä huollettavan laitteen ympärillä tapahtuu ja mikä on niiden käyttötarkoitus. Flowplussalla on tietotaitoa siitä, mitä tulee huomioida ennen työn aloittamista, sen aikana ja jälkeen. Suunnitelman tarkastaa tarvittaessa painelaitetarkastaja, huolto suoritetaan takuunalaisesti ja asiakas saa lopuksi raportin, milloin seuraava huolto tulee tehdä. Näin ollen asiakas saa tarvittavat dokumentit ja voi suunnitella tarvittavat huollot seuraavaan seisakkiin tai varautua investoimaan uuteen laitteeseen.
”Meillä asiat hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Jos menemme esimerkiksi rikkoutuneen venttiilin huoltamaan, niin me voimme samalla käynnillä tarkastaa muutkin laitteet. Jos asiakas on kokonaan eri alalta itse, niin kaikkia vikoja ei pysty ennakoimaan itse, silloin on hyvä turvautua asiantuntijan apuun. Siinä kohtaa me pystytään tuomaan lisäarvoa kertomalla, että tuokin olisi nyt hyvä huoltaa, ennen kuin rikkoutuu. Annamme samalla kustannus- ja korjausaika-arvion”, Vesa kertoo siitä, kuinka Flowplussan huoltopalvelut säästävät sekä asiakkaan aikaa että rahaa.
Flowplus Varkaus
Henkilöesittelyssä – Vesa Pylväläinen
”Meillä on halu kuulua tähän joukkueeseen”
Flowplus Oy Lappeenrannan yksikkö on saanut alkunsa, kun vuonna 2019 Flowplus osti Lining Oy:n Lappeenrannan huolto- ja projektiliiketoiminnan. Nykyinen Flowplus Lappeenrannan tiimi sai lisäyksen 2020, kun Imatran venttiilihuoltoyksikkö yhdistyi Lappeenrannan yksikön kanssa toimimaan saman katon alle. Lappeenrannan toimipisteellä tehdään siis muun muassa vesilaitoksien saneerauksia sekä pumppu- ja venttiilihuoltoja.
Pumppuhuoltoon ja pumppaamo saneerauksiin löytyy Lappeenrannasta pitkän linjan ammattilainen Vesa Pylväläinen, joka tuli taloon yritysoston yhteydessä. Vesa toimii Lappeenrannassa huolto- ja projektipäällikön tehtävissä. Hänen työnkuvansa on kattava: puhdasvesikohteita, jätevesikohteita, sähköprojekteja, tarjouslaskentaa ja myyntityötä.
Ura vesitekniikan parissa on saanut alkunsa jo reilu 30 vuotta sitten Vesan aloittaessa suomalaisen pumppuyrityksen, Lappeenrannan
pumppuhuollon esimiehenä. Ammattitaitoa suunnitella, mitoittaa ja toteuttaa huoltoja sekä projekteja on kertynyt varsin kunnioitettavasti. Esimerkiksi saneerauskohteissa on otettava huomioon turvallisuus ja ennakoitava riskit: ”Kyllä tässä on hyvä tietää mitä tekee”, Vesa naurahtaa. Vesa toimii Lappeenrannan yksikön vetäjänä, mutta on lisäksi työskennellyt myyntitehtävissä ja nyt pidempään jo projektien johtotehtävissä. Toinen toimisto on käytännössä autossa, sillä paljon liikkuvaa työtä saa tehdä ja vaihtelevuus työssä miellyttääkin Vesaa. Erilaisia projektikohteita ja asiakastapaamisia on eri puolilla Suomea.
Vesa esittelee uutta saneerauskohdetta
Lappeenrannan tiimi on pitänyt yhtä pitkään ja koostuu tällä hetkellä 11 työntekijästä. Vesan lisäksi toimipisteellä työskentelee projektipäällikköinä Jani Sairanen ja Jarmo Talonpoika sekä joukko ammattitaitoisia asentajia. Tuttu työporukka ja täysi luottamus työntekijöiden välillä on Vesan mukaan avain onnistumisiin projektitehtävissä ja luo hyvän sekä turvallisen työilmapiirin.
”Jotkut sanovat, että hyvin toimiva tiimi on kuin perhe. Minä sanon, että se on joukkue. Meillä on halu kuulua tähän joukkueeseen ja se on se, millä tässä työssä menestytään”, Vesa kertoo.
Saneerauskohteen arkea (vas. projektipäällikkö Jani Sairanen, oik. Vesa-Matti Pulkkinen )
Kun työpäivät kuluvat projektien parissa ja tien päällä, tarkoittaa se väistämättä välillä pitkiä päiviä. Tasapainoksi vapaa-ajan harrastukset ja perhe pitävät Vesan kiinni myös arjessa. Hän toimii aktiivisesti Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnassa.
Pelastustehtävät ja osaamisen ylläpito ovat vahvasti mukana arjessa. Lisäksi harrastuksiin kuuluu metsästys ja syksy tuokin tullessaan aktiivisen harrastajalle kiireitä metsällä. Luonnossa kulkeminen ja kuvaaminen on muutenkin tärkeää vapaa-aikaa Vesalle.
Vastuullinen työnantaja etsii keinoja jokaisen työpäivän turvaamiseksi
Flowplus Oy suoritti työturvallisuuden kehittämisohjelman toukokuun teemana turvallisuuskävelyt, joiden tarkoituksena oli tehdä eritasoisia turvallisuushavaintoja toimipisteillä. Turvallisuuskävelyjä suoritettiin toukokuun aikana kymmenessä yksikössä ja kesäkuun aikana vielä kahdessa yksikössä.
”Turvallisuuskävelyn tarkoituksena on parantaa työn tekemisen turvallisuutta, nopeuttaa ja parantaa työn tehokkuutta sekä kehittää työympäristöjen toimivuutta ja siten parantaa kokonaisvaltaisesti toimintaamme”
– Ville Ropponen
Flowplus työsuojelupäällikkö
Työturvallisuuskävelyä varten on laadittuna vakiomuotoinen pohja Flowplussan turva applikaation sisään, jonka avulla kävelyt suoritettiin samanlaatuisena eri paikkakuntien välillä. Turvallisuuskävelyssä kiinnitettiin huomiota koko toimipisteen turvallisuuteen ja aihealueisiin lukeutui muun muassa toimipisteen ulkoalueet, kiinteistö, paloturvallisuus, työpisteet ja -laitteet sekä työtapaturmiin ja hätätilanteisiin varautuminen.
Kävelyjen tavoitteena ei ollut pelkästään löytää puutteita turvallisuudessa tai tehdä kehitysideoita, vaan tehdä myös positiivisia havaintoja. Positiivisten tai hyväksi havaittujen toimintatapojen kautta tietoa voidaan jakaa myös muille toimipaikoille, jolloin yrityksen työturvallisuus kokonaisuutena paranee. ”Haluamme kehittyä yhden näköisenä yrityksenä ja sen puolesta konseptit, mitkä ovat samanmuotoisia paikkakuntaan katsomatta palvelevat tätä tarkoitusta parhaalla mahdollisella tavalla,” Ville Ropponen summaa yhtenäisestä toimintatavasta.
Kaiken kaikkiaan kävelyissä kirjattiin eri tasoisia huomioita tai poikkeamia lähes 50 kappaletta. Osalla näistä kirjauksista pystytään mahdollisesti estämään tulevaisuudessa tapaturmariskejä. Kävely osoittautui menetelmänä toimivaksi työturvallisuustason parantamiseksi ja toimintatapaa aiotaan Flowplussalla ylläpitää suorittamalla kävelyjä säännöllisesti toimipisteillä. Flowplussan tavoitteena on taata mahdollisimman turvallinen työympäristö koko henkilöstölle.
Pointti: Flowplus huolehtii, että pumput imevät ja venttiilit pelaavat
Pointti -teemaliitteessä julkaistiin juttu Flowplus Oy:sta, jossa Tero Mietty ja Pasi Marjakoski kertovat toiminnasta Vaasan ja Seinäjoen yksikössä. Mukana myös ajankohtaista asiaa energiatehokkuudesta.
Henkilöesittelyssä – Hannu Koivumäki
Tampereen venttiilihuollon verstaalla töitä tekee Hannu Koivumäki, joka tunnetaan paremmin Hanskina. Hän on tullut Flowplussalle kesätöihin ja auttaa Tampereella isojen seisakkien aikaan verstaalla. ”Hanski, kolme kertaa 25 vuotta”, Hannu esittelee itsensä naurahtaen. Toisin sanoen, Hanski viettää siis jo eläkepäiviään, mutta joka kevät ja kesä hän on eläkkeelle jäämisen jälkeen ollut Flowplussalla töissä kiiresesonkeina.
Flowplus Tampereen venttiilitoiminta juontaa juurensa Armatek Oy:lle, jonka Flowplus osti 2017. Samaan aikaan kuin Armatekin emoyhtiö JS Pietarsaari ostettiin. Hanski on alun perin tullut taloon Armatekille venttiiliasentajan hommiin vuonna 2003. Silloinen yrityksen omistaja oli soittanut Hannulle, että hänen osaamistaan tarvittaisiin Armatekilla. Myöhemmin Hanski etenikin urallaan työnjohtajaksi ja jäi eläkkeelle Armatekilta noin yhdeksän vuotta sitten.
”Tässä sitä nyt ollaan”
Ennen yritysostoa, silloisena Armatekin työntekijänä, Hanski oli ollut Etelä-Karjalassa isommassa seisakissa töissä. Pihalla hän oli huomannut, kun jotkut pystyttivät telttaa. Teltassa luki ”Flowplus” ja Hanski oli miettinyt, että mikähän tuo tuollainen firma on, kun ei ole vielä ennen kuullut. Työntekijät tulivat suhteellisen läheltä, Kotkasta. ”Hyvinhän he hommansa hoitivat, mutta siinä yhdessä ihmeteltiin, että mikäs tämmöinen firma tosiaan on – ja tässä sitä nyt ollaan!”, Hanski naurahtaa muistellen aikaa ennen yritysostoa.
Ennen uraansa Flowplussalla Hanski on ehtinyt muun muassa työskennellä pitkään Ruotsissa, toimia yrittäjänä teollisuuskorjauksien parissa sekä olla Shell kauppiaana. Ruotsissa työskennellessä Hannu kertoo saaneensa mukaan ymmärryksen toimivasta tiimityöstä, jossa jokaisella on oma roolinsa tiimissä. Kauppiaana Hannu taas piti kovasti ihmisten kanssa toimimisesta. Kaikista aiemmista urakokemuksista hän on saanut matkaansa eväitä, joita on sittemmin pystynyt hyödyntämään työssään. Tiimityö ja vanhat sekä uudet työkaverit Flowplussalla ovat niitä asioita, jotka saavat Hanskin palaamaan aina kesätöihin. Tämän lisäksi työ on Hanskille pitkän kokemuksen ansiosta helppoa ja mukavaa. Uran ajalle Flowplussalla on mahtunut niin suruja kuin iloja.
”Tämä on vähän kuin toinen koti mulle, täällä on hyvä olla töissä”,
Hannu kertoo.
Vapaa-ajallakaan vauhti ei hidastu, vaan päinvastoin, moottoriurheilu on mukana elämässä vahvasti. Aiemmin Hanski on itse ajanut kilpaa, mutta sittemmin siirtynyt enemmän järjestelypuolelle. Hän on aktiivisesti mukana järjestämässä erilaisia ralli- ja ratakisoja sekä toiminut varikkopäällikkönä nyt kahdeksatta vuotta. ”Löytyy yksi Suomen mestaruus itseltäkin taskusta vuodelta -84 ”, Hannu summaa harrastuksestaan. Harrastus on tuonut mukanaan myös muuta: Hanski on harrastuksen parissa tavannut vaimonsa, ja he ovat myös kihlautuneet kisoissa. Edelleen parin yhteiseen harrastukseen kuuluu muun muassa edellä mainitut järjestelyt kisoissa.
Hanski on vielä reilu viikon ajan kesätöissä Flowplussalla, mutta lähtee sitten Ruotsiin tapaamaan perhettään. Koronan takia viime kerrasta on pitkä aika, mutta nyt he pääsevät viettämään muun muassa Hanskin syntymäpäiviä yhdessä. Ensi kesän suunnitelmista kysyessä, Hanski vastaa: ”Toiveena olisi olla täällä taas ensi kesänä töissä!”
Energian säästöä ja käyttöturvallisuutta saneerauksella
Saneeraus suunnitellaan, budjetoidaan ja aikataulutetaan aina yhdessä asiakkaan kanssa.
Jätevesipumppaamon käyttöikä on noin 25–50 vuotta. Tuona aikana pumppujen ja moottorien hyötysuhteet, taajuusmuuttajat ja ohjaustekniikka ovat kehittyneet. Päivittämällä pumppaamo saavutetaan energiatehokas pumppaamo, jossa otetaan huomioon energiankulutus, putkiston rasitus sekä nykyiset työturvallisuusstandardit.
Optimoitu pumppaamo
Maailman sähkönkulutuksesta arvioidaan kuluvan noin 10 % pumppaukseen (motiva.fi). Yleisesti pumput toimivat noin 40 % hyötysuhteella ja energian säästöpotentiaali on noin 30–50 %, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on suuri. Parantamalla pumppausta voitaisiin arviolta säästää jopa 4 % maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä pumppaamo maksaa itsensä takaisin noin 1–5 vuodessa (motiva.fi). ”Sanoimme aikanaan asiakkaalle, että tämä maksaa itsensä takaisin kahdessa vuodessa. Asiakkaamme seurasi pumppaamosaneerauksen jälkeen uuden tekniikan tuomaa energian säästöä suhteessa aikaisempaan sähkönkulutukseen ja kertoi myöhemmin, että saneeraus oli maksanut investoidun rahan takaisin alle kahdessa vuodessa ”, kertoo huolto- ja projektipäällikkö Vesa Pylväläinen.
Ammattitaitoa Itä-Suomesta
Vesa Pylväläinen on Flowplus Lappeenrannan toimipisteellä huolto- ja projektipäällikkönä. Hänen lisäkseen toimipisteellä on projektipäälliköt Jani Sairanen ja Jarmo Talonpoika sekä tietenkin ammattitaitoinen joukko asentajia. Lappeenrannan yksikkö on vuosien saatossa toteuttanut useita pumppaamosaneerauksia eri puolilla Suomea.
Flowplus tekee saneeraukset avaimet käteen -periaatteella. Käytännön suunnittelu alkaa, kun yhteistyö ja aikataulu on sovittu asiakkaan kanssa. Pääurakoitsijana Flowplus vastaa saneerauksessa työturvallisuuden ja toteutuksen suunnittelusta. ”Ihan kaikkea emme tee itse, vaan käytämme aliurakoitsijoita. Vastaamme kuitenkin töiden sekä laitetoimitusten suunnittelusta niin, että työmaa etenee sujuvasti aikataulussa”, kertoo Vesa.
Vasemmalla on hiljattain saneerattu pumppaamo, joka vaatii vielä viimeistelyä. Ero kuitenkin tällä hetkellä saneerauksen alla olevaan pumppaamoon on huomattava.
Saneerauksen toteutus ja jälkitoimenpiteet
Saneerauskohteessa pumppaamon tekniikka päivitetään nykypäivään. Pumput mitoitetaan virtaamiin ja putkistot, venttiilit sekä kansisto vaihdetaan uusiin. Lisäksi pinnansäätö ja ohjauskeskus vaihdetaan vastaamaan nykyisiä tarpeita. Pumppaamoon asennetaan myös kaukovalvontalaitteet, joka helpottaa jatkossa merkittävästi asiakkaan pumppausta. Samalla pumppaamo uusitaan nykyisten työturvallisuusstandardien mukaiseksi.
Jotta pumppaamo säilyy käyttöiältään mahdollisimman pitkään ennen seuraavaa saneerausta ja sen energia- sekä sitä kautta kustannustehokkuus ovat mahdollisimman hyvät, olisi tärkeää huollattaa laitteisto säännöllisesti. Flowplus Lappeenranta sekä muut toimipisteet suorittavat niin vuosihuoltoja kuin erikseen sovittuja huoltoja. Parhain tilanne saavutetaan sovituilla määräaikaishuolloilla, jolloin ammattilainen tarkastaa pumppaamon kunnon säännöllisesti ja toimenpide-ehdotukset voidaan toimittaa asiakkaalle.
Ota yhteyttä
Flowplus Oy: Toimitusjohtajan katsaus H1 2022
Puolivuotiskatsaus Flowplus Oy:n toiminnasta ensimmäiseltä vuosipuoliskolta 2022. Haastattelussa Flowplus Oy:n toimitusjohtaja Petteri Särkiniemi.
