Sähkömoottorien hyötysuhdevaatimusten muutos astuu voimaan heinäkuussa

Hyötysuhdevaatimuksilla pyritään ohjaamaan ja rajoittamaan sähkömoottoreista aiheutuvan energian kulutuksen määrää sekä siitä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen määrää. EU on asettanut ilmastotavoitteekseen vähentää energiankulutusta kokonaisuudessaan 27 % ja vähentää jopa 40 % kasvihuonepäästöjä vuoteen 2030 mennessä. 2019 voimaan astunutta Ekosuunnitteludirektiiviä varten tehty selvitys osoitti, että sähkömoottorikäyttöiset järjestelmät kuluttavat noin 50 % Euroopan unionissa tuotetusta sähköstä.

EU on sopinut pienjännitteisten < 1000V sähkömoottoreiden minimihyötysuhdevaatimusten tiukentamisesta vuosien 2021 ja 2023 aikana. Aiemmin heinäkuussa 2021 voimaan astuneet muutokset koskivat tehoalueen laajenemista IE3- (75-1000kW) ja IE2-luokan (0,12–0,75kW) moottoreissa. Lisäksi 8-napaiset ja EX-tilan moottorit kuuluvat säätelyn piiriin.

”Muutoksen tuomat hyödyt kannattaa pitää mielessä. Energiatehokkaat sähkömoottorit auttavat osaltaan alentamaan hiilidioksidipäästöjä ja säästävät huomattavasti sähkönkulutuksessa. Korkean hyötysuhteen moottorit tarjoavat alhaisimmat elinkaarikustannukset. Onkin siis hyvä muistaa, että sähkömoottorin hankintahinta on vain pieni osa koko elinkaaren mittaisista käyttökuluista.”

Sakari Uusitalo, TEKNOLOGIAPÄÄLLIKKÖ

Nyt heinäkuun alusta 2023 astuvat voimaan saman direktiivin jälkimmäisen vaiheen määräykset. Hyötysuhdevaatimukset koskevat pienjännitteisiä < 1000 V moottoreita, taajuudet 50 ja 60 Hz sekä taajuusmuuttajia.

Muutokset 1.7.2023 alkaen:

  • Vaatimuksena vähintään hyötysuhdeluokka IE4
    • tehoalue 75-200kW
    • 2-, 4- ja 6-napaiset moottorit (pl. Ex-tilan moottorit)
  • Vaatimuksena vähintään hyötysuhdeluokka IE3
    • 2-, 4- ja 6-napaiset moottorit tehoalue 0,75-75 + 200-1000kW
    • 8-napaiset moottorit teholue 0,75-1000kW
  • Vaatimuksena vähintään hyötysuhdeluokka IE2
    • vaatimus koskee jatkossa myös EX eb -moottoreita
    • tehoalue 0,12-0,75kW
    • 2-, 4-, 6- ja 8-napaiset moottorit
    • taajuusmuuttajat 0,12-1000kW
Flowplus asiakkaan tukena muutoksessa

”Me tarjoamme ja varastoimme uusia energiatehokkaita IE4 sähkömoottoreita ja tarvittaessa voimme myös auttaa sopivan moottorin valinnassa”

SAKARI UUSITALO

Asiakkaat saavat Flowplussan kautta vanhojen moottorien irrotukset ja uusien asennukset. Moottorien asennuksien yhteydessä suoritetaan aina myös linjaus. Lisäksi Flowplussan omalta varastolta on saatavilla uusia moottoreja eri kokoluokissa sekä yhteistyökumppanien kautta voidaan tilata asiakkaan tarvetta vastaava moottori, mikäli sellaista ei suoraan varastolta löydy. Flowplussalla autetaan myös sopivan moottorin valinnassa.

Ota yhteyttä »

Jos pumppu pettää, niin korvaako vakuutus?

Jos pumppu pettää, niin vakuutus ei välttämättä korvaa vesivahinkoa pumpunomistajalle. Siksi pumpun kuntoa on syytä seurata ja huollosta kannattaa huolehtia ajoissa.

Työnjohtaja Toni Mäki-Latikan puhelin soi aamulla Flowplussan Seinäjoen yksikössä. Toisessa päässä soitteli asunto-osakeyhtiön vastuuhenkilö, joka kertoi, että heidän taloyhtiönsä perusvesipumppaamo ei enää toimi normaalisti. Mäki-Latikka hyppäsi autoonsa ja lähti tarkistamaan pumppaamon kuntoa. Ammattimies sai kuin saikin toisen pumppaamon vanhoista, huoltamattomista ja paljon elämää nähneistä pumpuista vielä jollain lailla toimimaan. Toinen pumpuista oli ehtinyt jo kärähtämään korjaamiskelvottomaan kuntoon. Tämä hätäkorjaus oli kuitenkin vain laastari avomurtuman päällä. Oli aivan selvää, että pumppaamo vaati perusteellisen saneerauksen.
– Pumppaamon uusimisen kustannusarvio oli noin 7000 – 8000 euroa. Iso summa, joka ihan ymmärrettävästi kuulosti asunto-osakeyhtiön mielestä suurelta. Kun kerroin heille, että mahdollinen vesivahinko maksaa monia kymmeniä tuhansia euroja eikä vakuutus luultavasti korvaa tällaisen perusvesipumppaamon aiheuttamia vahinkoja, muuttui suhtautuminen asiaan nopeasti. Uusimme lopulta kohteessa pumput, putkistot ja sähkökeskuksen. Asensimme sinne myös mobiilisti toimivan hälyttimen, jonka avulla saamme tiedon mahdollisista ongelmista nopeasti, kertoo Mäki-Latikka.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt kyseisen asunto-osakeyhtiön pumppaamolla on Flowplussan kanssa vuosihuoltosopimus. Pumput huolletaan säännöllisesti ja niiden toiminta on jatkuvassa seurannassa.
Toni Mäki-Latikka:

”Tuulivoimalan koneiston paineenkorotuspumppujen huoltaminen on ollut varmasti yksi kaikkein jännittävimmistä työkokemuksistani. Vaihdoimme pitkän kiipeämisen jälkeen muutaman Sisu-askin kokoisen tiivisteen pumppuihin, joiden toiminta on kriittistä koko voimalan kannalta. Sieltä 86 metrin korkeudesta oli komeat näkymät. Paljon on peltoa ja metsää Suomessa!”

Tarkista, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei

Vakuutusyhtiöt ja niiden korvauskäytännöt ovat erilaisia, mutta tyypillisesti jätevesipumppaamoiden vauriot kuuluvat vakuutuskorvausten piiriin. Yksinkertaisemmat peruvesipumppaamot eivät sen sijaan välttämättä kuulu. Jokaisen pumpun omistajan on tämän vuoksi syytä käydä läpi omien vakuutustensa korvausehdot hyvissä ajoin. Siis ennen kuin jotain tapahtuu.
– Asunto-osakeyhtiöiden lisäksi meidän asiakkaitamme ovat muun muassa kiinteistöyhtiöt, kunnat ja kaupungit sekä niiden jäte- ja perusvesipumppaamot. Huollamme paljon erilaisia sadevesipumppaamoita, jotka sijaitsevat tyypillisesti esimerkiksi ratojen ja teiden alikulkutunneleissa. Toimimme lähinnä Seinäjoella ja lähikunnissa, mutta tarvittaessa myös ympäri Suomea, sanoo Mäki-Latikka.
Seinäjoella Flowplus huoltaa, korjaa ja asentaa etenkin pumppuja ja sähkömoottoreita.
– Myymme myös sekä vaihtolaitteita että uusia laitteita. Olemme merkkiriippumaton yritys, joten huollamme kaikenmerkkiset laitteet, muistuttaa Mäki-Latikka.

Pumpun hyvä kunto varmistuu vain määräaikaishuollolla

… ja tältä kovia kokenut pumppu näyttää ylösnostettuna.

Pumppujen ja pumppaamoiden kohdalla ongelmia aiheuttavat useimmiten pinnanohjausanturien rikkoutuminen. Myös varsinaisissa pumpuissa ja pumppaamon sähköosissa on usein vikoja. Kosteus ja sähkö eivät oikein sovi yhteen, vaikka laitteet ja laitteistot onkin mahdollisimman hyvin eristettyjä.

– Pumpusta näkee helposti jo päältä, onko se huollon tarpeessa. Ongelma on vain yleensä se, että pumput ovat jossain syvällä maan sisässä ja pahimmillaan jäteveden peittäminä. Myös pumppaamoiden yleinen siisteys kertoo ammattilaiselle paljon. Vähintään parin vuoden välein olisi kaikki pumput ja pumppaamot joka tapauksessa tarkastettava ja huollettava. Mieluiten kerran vuodessa, jos haluaa nukkua yönsä hyvin, sanoo Mäki-Latikka.

Huonosti vetävä viemäri on vaaran merkki

Mistä pumpun omistaja voi itse päätellä, että jotain on vialla? Mitkä ovat selvät vaaran merkit, joihin on syytä reagoida?
– Jos pumppaamo on hyvin syrjässä eikä käytössä ole mitään jatkuvaa seuranjärjestelmää, voivat ongelmat päästä pahoiksi ennen kuin asiat huomataan. Selkeä merkki on esimerkiksi viemäri joka ei enää vedä entiseen malliin. Syy voi olla monessa muussakin asiassa, mutta myös pumpun kunto on syytä tarkistaa. Jos pumpusta tai pumppaamosta alkaa kuulua mitään erikoisia ääniä, on se luonnollisesti myös huono merkki. Oikein toimiva laite ei juurikaan ääntele, jatkaa Mäki-Latikka.

Näin syntyi ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen

Ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen valmistettiin Flowplussan Pietarsaaren konepajalla syksyllä 2020. Nämä venttiilimaailman ”cadillacit” ovat nyt jo kovassa käytössä tyytyväisillä asiakkailla.

Fennovalve Oy:n omistaja Jukka Vasamo jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten myyntijohtajan palkkatöistään. Veri veti kuitenkin takaisin voimalaitosten pariin. Vanha asiakas otti Vasamoon yhteyttä ja hän alkoi selvittää, voisiko korkeapainetta kestävien voimalaitosventtiilien valmistaminen olla mahdollista Suomessa. Olihan se.

– Olemme nyt valmistaneet alusta loppuun saakka kolme voimalaitosventtiiliä suomalaisille asiakkaillemme Flowplussan Pietarsaaren konepajalla. Niistä suurin on kokoa DN350. Valmistusaine on luja takoteräs, tarkemmin 10CrMo911-materiaali. Sen hankkiminen ja työstäminen eivät ole aivan yksinkertaisia asioita, vaan vaativat sekä erityisosaamista että erikoislaitteita, huomauttaa Vasamo.

Nämä kolme venttiilimaailman ”cadillacia” on varustettu ohitusventtiileillä ja sähköisillä säätölaitteilla. Venttiilien säätö tapahtuu ohjaamosta, josta käsin ohjataan venttiilejä säätäviä sähkömoottoreita.

Venttiilipesä ilman saumoja

Suomessa ei ole vuosikymmeniin valmistettu suuria voimalaitosventtiilejä. Silloin, kun niitä vielä valmistettiin, oli valmistajana J.S. Pietarsaari Oy, eli Flowplussan Pietarsaaren toimipisteen edeltäjä. Vasamo oli työuransa alkuaikoina ollut jonkin aikaa samassa työpaikassa Flowplussan perustajan Jarmo Piipon kanssa. Niinpä Vasamo tuli sitten kysäisseeksi Piipolta, onnistuisiko venttiilien valmistaminen Flowplussalta. Näin suomalainen konepajateollisuus palasi joltain osin takaisin juurilleen.

Venttiilit perustuvat saksalaiseen tekniikkaan, joiden eräs kiinnostava piirre löytyy niiden valmistustekniikasta. Näissä venttiileissä ei ole ollenkaan painetta kantavia hitsisaumoja, kuten useimmissa tämän kokoluokan venttiileissä on.

– Koko venttiilipesä on yhtä solidia kappaletta ilman saumoja. Sekä venttiilin ylä- että alapesä ovat siis samaa yhtenäistä ainetta. Meidän kehittämällämme metodilla tällainen venttiilien valmistus on taloudellisesti kannattavaa ja myös käytännössä mahdollista Pietarsaaressa, toteaa Vasamo.

– Voimalaitosventtiilien käyttöikä on hyvin pitkä, jopa 40 vuotta. Venttiilit kestävät siis yhtä pitkään kuin itse voimalaitoskin, muistuttaa Vasamo.

Yksittäistenkin venttiilien valmistus onnistuu

Suuret venttiilienvalmistajat haluavat yleensä tehdä samanlaisia venttiilejä useita kappaleita. Kappalemäärien on lähes poikkeuksetta oltava suuria, jotta tuotanto on kannattavaa. Pieni ja ketterä yritys voi toimia toisin.

– Me valmistamme asiakkaillemme vaikka vain yhden yksittäisen venttiilin juuri heidän tarpeidensa mukaan. Oikeiden materiaalien hankkiminen ei ole ollut koronapandemian keskellä kovin helppoa, kun rajat ovat olleet osittain suljettuja. Tässä kuitenkin onnistuttiin ja ensimmäiset venttiilit ovat jo tuotantokäytössä. Tarkoitus on jatkaa yhteistyötä Flowplussan kanssa myös tulevaisuudessa, sanoo Vasamo.

Vuoden 2020 lopulla Fennovalvelle aukeni mahdollisuus valmistaa nimelliskooltaan suuria DN 300-1200 -kokoisia matalapainekiilaluistiventtiileitä sekä PN 10-40 -takaiskuventtiileitä. Yrityksellä on mahdollisuus valmistaa myös välipainehöyrylle PN 63 DN 800 asti olevia venttiileitä materiaalista 13CrMo45.

– Tällainen vaihtoehto on nykyisin käytettäville venttiileille hyvin kilpailukykyinen. Ensimmäiset DN 500 PN 25 -kiilaluistiventtiilit toimitamme lähiaikoina saksalaiselle asiakkaallemme. Kaikki ovat tyytyväisiä meidän ja Flowplussan pätevyyteen sekä tuottamaamme laatuun, painottaa Vasamo.

Flowplus Rauma: Jatkuva kehitystyö takaa laadun

Flowplus Rauma aloitti toimintansa syksyllä 2020. Teollisuuden sähkömoottorien huoltoyksikkö pysyy jatkuvalla kehitystyöllä kilpailukykyisenä ja tuottaa asiakkailleen juuri sitä, mitä he haluavat.

Rauman ympäristössä on paljon suurta prosessiteollisuutta. Varsinkin metsäteollisuutta on merkittävästi, mutta myös monien muiden toimialojen suuria tuotantolaitoksia. Suurille yrityksille kelpaavat alihankkijoiksi vain ne, jotka täyttävät tiukimmat laatukriteerit.

– Sähkömoottorihuollossa toiminnan kehittämisen on oltava jatkuvaa. Kun yrityksen omat tietojärjestelmät ja toimintaprosessit ovat kunnossa, näkyy se myös asiakkaille laadukkaana työnä ja tekemisenä. Flowplussan Rauman toimipiste pystyy huoltamaan kaikenlaiset sähkömoottorit ja on samalla osa Flowplussan valtakunnallista huoltoverkostoa, kertoo Rauman yksikön liiketoimintapäällikkö Asko Heinonen.

Flowplus Oy:n Rauman yksikkö syntyi syyskuussa 2020, kun Flowplus osti Quant Finland Oy:ltä sen Raumalla sijainneen sähkömoottorien huoltokeskuksen. Toimipisteessä työskentelee tällä hetkellä seitsemän henkilöä.

Asiakas tietää, mitä saa

Uudella yksiköllä oli valmiina vanhoja asiakkaita, mutta myös uusia asiakkuuksia on ehditty solmia. Kiinnostusta sähkömoottorihuoltoa kohtaan on ollut paljon. Heinosen mukaan sille on luonnollinen selitys.

– Meidän viestintämme asiakkaidemme suuntaan on kilpailijoita parempaa. Asiakas saa laitteensa kuntoon ja tietää myös tarkasti, mitä sille on tehty. Työnohjausjärjestelmät ovat meillä huippuluokkaa, mutta niin on kyllä porukan asennekin. Jos meiltä ei Raumalta jostain syystä löydy riittävästi osaamista johonkin erikoislaitteeseen tai huoltokalenterimme ovat aivan täynnä, saamme tarvittaessa tukea muilta Flowplussan yksiköiltä, Heinonen kiittelee.

Kun mies kuolee Raumalla, niin perinteisesti ensimmäiseksi kysytään omaisilta, että minkälainen paatti siltä jäi? Meri ja veneily ovat tärkeitä myös minulle sekä koko perheellemme.”

”Talvella veneily on hiukan hankalampaa, joten silloin keskitytään enemmän hyötyliikuntaan omakotitalon parissa.”
”Myös penkkiurheilu kiinnostaa. Raumalla kun ollaan, niin Lukko on se ainoa oikea joukkue.”

Sähkömoottorien merkitys kasvaa tulevaisuudessa

Sähkömoottorit ovat tärkeitä laitteita liiketoiminnan ja yhteiskunnan toiminnan kannalta jo nyt, mutta niiden merkitys vain korostuu tulevaisuudessa. Kun liikenne sähköistyy vielä nykyistä enemmän, tapahtuu se nimenomaan sähkömoottoreiden avulla. Sähkömoottorien valmistaminen on vuosi vuodelta edullisempaa. Siksi ne myös korvaavat esimerkiksi hydrauliikkaan ja paineilmaan perustuvia laitteita.

– Koronapandemia on vaikuttanut kaikkeen liiketoimintaan Suomessa, mutta meillä tilanne on tällä hetkellä aika rauhallinen. Asiakkaiden tuotantolaitokset pyörivät normaalisti ja niissä olevat laitteet tarvitsevat säännöllisesti huoltoa. Kun määräaikaishuolloista pitää huolen, ei tuotantoon synny suunnittelemattomia katkoksia, muistuttaa Heinonen.
– Uskon, että sähkömoottorihuolto on myös tulevaisuuden ala ja Flowplus on niillä markkinoilla vahva toimija.

Uusia ideoita kuunnellaan ja niistä palkitaan

Vasta reilun kuukauden Flowplussassa työskennellyt Heinonen kertoo oman työvireytensä kasvaneen uudessa työyhteisössä selvästi. Yrittäjähenkisyys, omistajan kiinnostus koko henkilöstöstä ja yrityksen eettiset periaatteet ovat tehneet häneen vaikutuksen. Uusia ideoita saa aina ehdottaa. Niitä kuunnellaan ja niistä myös palkitaan. Vastuuta on tarjolla, jos siitä on kiinnostunut.

– Yhtenäkään aamuna ei ole töihin tulo harmittanut. Ensimmäiset kahvikupit nautitaan yleensä yhdessä koko porukan kesken ennen päivän varsinaisten töiden alkua, kertoo Heinonen.

– Vähän latteaa ehkä sanoa, mutta kun se on aivan totta: meillä on täällä oikeasti tosi hyvä flow!

Imatran Lämpö: Kaukolämpökattilan vesi on pidettävä liikkeessä ja lämpimänä

Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpökattilan pumpusta rikkoontui kesällä 2020 laakeri. Vaihto-osa vaihtui pumppuun omin voimin, mutta pumpun sähkömoottorin linjaus vaati erityisosaamista. Flowplus tuli onneksi apuun nopeasti.

Imatran Lämpö Oy tuottaa ja toimittaa kaukolämpöä sekä jakelee myös maa- ja biokaasua Imatran kaupungin alueella. Kaukolämpöasiakkaita yrityksellä on 750 ja maakaasuasiakkaita 200. Taloyhtiöiden lisäksi asiakkaina on myös yrityksiä, yhteisöjä ja teollisuutta.

– Suurimmassa lämpökeskuksessamme on kaksi kaukolämpökattilaa, joista toinen oli jo heinäkuun alkupuolella poissa käytöstä huollon vuoksi. Käytössä olleen toisen kattilan pumppu alkoi yllättäen pitämään pahaa ääntä. Jouduimme irrottamaan pumpun sähkömoottorin ja vaihtamaan siihen laakerin. Moottorin linjaus ei kuitenkaan meiltä omin voimin onnistunut, joten soitimme Flowplussaan. Sieltä karautti Vesa Hynönen nopeasti paikalle ja linjasi pumpun, kertoo Imatran Lämmön käyttöpäällikkö Turo Valkama.

Jos kattilaa ei olisi saatu nopeasti käyttökuntoon, olisi kaukolämmöntuotanto tarvinnut tehdä maakaasulla normaalin puulla tapahtuvan lämmöntuotannon sijaan. Kaasu on huomattavasti puuta kalliimpaa kaukolämmön tuotannossa.

– Maakaasun käyttö lämmöntuotannossa maksaa meille 200-300 euroa enemmän tunnilta, joten nopean toiminnan ansiosta säästimme useita tuhansia euroja, kiittelee Valkama.

Lupaus nopeasta palvelusta lunastettiin

Sähkömoottori on linjattava huolellisesti, jotta se toimii moitteetta. Väärä linjaus voi synnyttää värinöitä, jotka rikkovat moottorin ennenaikaisesti. Linjaaminen vaatii asentajan erikoisosaamisen lisäksi myös erikoistyökaluja, joita moottorin omistajan ei yleensä kannata itselleen hankkia.

– Flowplussan kaverit olivat lupailleet minulle, että he toimivat ja palvelevat asiakkaitaan nopeasti. Nyt otettiin niistä puheista mittaa aivan todellisessa tilanteessa. Pitivät kyllä lupauksensa ja toimivat nopeasti. Jos arvosteluasteikko saamastani palvelusta on 1-5 välillä, niin täyden vitosen heille annan, jatkaa Valkama.

”Nyt” on usein NYT!

Flowplus on ollut Imatran Lämmön yhteistyökumppani varoventtiilien kanssa jo aikaisemmin. Myös joitain sähkömoottorihuoltoja Flowplus on tehnyt yritykselle ennen viime kesän kaukolämpökattilaan liittyvää tapausta.

– Heitä voi kiittää siitä, että he ymmärtävät nopeasti, kuinka tärkeästä ja kriittisestä asiasta voi olla kysymys. Kun tarvitsemme jotain juuri nyt, on tärkeää, että toisessa päässä ymmärretään, että ”nyt” on tosiaankin NYT, painottaa Valkama.


Imatran Lämpö Oy tuottaa ja toimittaa kaukolämpöä sekä jakelee maa- ja biokaasua Imatran kaupungin alueella. Vuoden 2016 alusta lähtien kaukolämpö on tuotettu kotimaisella ja lähiseudulta kerätyllä metsähakkeella sekä metsäteollisuuden sivutuotteilla. Imatran kaukolämpöverkostoa on myös uudistettu, jotta uusien biolämpökeskusten hyötyä saadaan jaettua optimaalisesti. Bioenergiaan siirtymisen ansiosta Imatran kaukolämpö on tänä päivänä käytännössä hiilineutraalia.

Flowplussan Kirsi Nyström: ”Jokaisella sähkömoottorilla on sielu”

Sähkömoottori on perusperiaatteeltaan aivan samanlainen laite vuonna 2020 kuin se oli Kirsi Nyströmin aloittaessa niiden parissa työskentelyn vuonna 1988. – Joka aamu on kiva tulla töihin. Meillä on mukava ja monipuolinen työyhteisö Flowplussassa.
Kirsi Nyström on korjannut sähkölaitteita jo yli 30 vuoden ajan. Alkuvaiheessa häntä työllistivät eniten sähkömoottorien käämitykset. Niitä tehtiin paljon, jolloin yksittäisen laitteen elinkaari piteni huomattavasti. Moottorin sydän siis vaihdettiin tai korjattiin uuteen uskoon.
– Nyt uusien sähkömoottoreiden hinnat ovat tippuneet jo niin alas, että käämityksiä tehdään yleensä vain erikoismoottoreille. Suurin osa työpäivästäni kuluu erikokoisten sähkömoottorien huoltojen parissa. Yleisimmät huoltotoimenpiteet ovat laitteiden puhdistukset, laakerien vaihdot sekä joskus myös akselien korjaukset. Jos laite on korjattavissa, niin me osaamme sen kyllä korjata, vakuuttaa Flowplussan Kotkan työpajalla työskentelevä Nyström.

Laaja ikäjakauma tuo rikkautta työyhteisöön

Nyström kuuluu toimipisteensä kokeneeseen kaartiin. Ikäjakauma on laaja parikymppisistä aina eläkeikää lähestyviin saakka. Nyströmin mielestä suuri ikähaarukka on työpaikalla vain etu, ei haitta.
– Nuoremmat ja vanhemmat auttavat ja tukevat toisiaan. Minä en esimerkiksi jaksa nostella kaikkia painavia moottoreita, mutta nuoremmille kavereille se ei ole ongelma. Vastaavasti minä pystyn kokemuksellani auttamaan heitä erilaisissa moottorien teknisissä ongelmissa. Olen työpajan ainoa naispuolinen työntekijä, mutta pidän sitä itselleni vain etuna, kertoo jo opiskeluajastaan lähtien miesvaltaisissa yhteisöissä ollut Nyström.
Parhaita hetkiä työssä ovat huollettujen, korjattujen tai käämitettyjen laitteiden koekäytöt.
– Varsinkin kun jonkun hankalamman moottorin koekäyttö osoittaa, että laite toimii huoltokorjauksen jälkeen kuin unelma, niin siinä kyllä tuntee aitoa työniloa.

Yritysasiakkaita sekä pieniä ja suurempia sähkömoottoreita

Kirsi Nyström ajelee aamuisin Pyhtäältä maaseudun rauhasta työpaikalleen Kotkan puolelle parikymmentä minuuttia. Hän ei tee keikkahommia asiakkaiden luona vaan työskentelee säännöllisesti konepajan puolella.

Asiakaspalvelukin Nyströmiltä kyllä sujuu, sillä aina silloin tällöin asiakkaat tuovat huollon tai korjauksen tarpeessa olevat laitteet itse konepajalle. Lähes kaikki Kotkan konepajan asiakkaista ovat yritysasiakkaita, mutta joitakin yksityisasiakkaitakin pajalla käy.

– Pienempien sähkömoottorien kohdalla mittaamme aina aluksi moottorin kunnon. Jos moottori on rikki, niin useimmiten se päätyy kierrätykseen ja asiakkaalle on taloudellisesti kannattavampaa hankkia tilalle uusi moottori. Pienempien moottorien huollossa menee tyypillisesti pari-kolme tuntia moottoria kohti. Suurempien moottoreiden kohdalla ei yksi päivä edes välttämättä riitä, sanoo Nyström.

Sähkömoottoritehtaat tuottavat markkinoille moottoreita liukuhihnalta. Nyströmin mukaan jokainen Flowplusssaan päätyvä moottori on kuitenkin oma yksilönsä, jolla on oma sielunsa.
– Moottoreiden käyttötarkoitukset ja käyttömäärät vaihtelevat todella paljon, joten edes pitkällä kokemuksella ei voi aina päällisin puolin ennakoida, missä kunnossa moottori ja sen osat ovat.

Flowplussassa pääsee oppimaan uutta

Nyström on käynyt sähköpuolen ammattikoulun Kotkassa, mutta oppinut suurimman osan taidoistaan käytännössä työn ääressä. Työnantajan kautta on muun muassa sähkötyön ja turvallisuustyön koulutuksia ollut saatavissa.
– Tekniikka kehittyy jatkuvasti, mutta sähkömoottori on loppujen lopuksi aika lailla samanlainen laite kuin 30 vuotta sitten. Uudempia tai tekniikaltaan erikoisempia laitteita ei ole vielä toistaiseksi tullut juurikaan meille huoltoon. Jossain vaiheessa uusillekin laitteille tulee huolto- ja korjaustarpeita, joten niitä tulee silloin meillekin. Olemme valmiina ja huollamme sekä korjaamme nekin kuntoon, toteaa Nyström.
– Meillä on Flowplussassa paljon erikoisosaamista eri puolilla Suomea olevissa toimipisteissämme. Niinpä täällä pääsee tekemään monenlaisia hommia monien erikoisosaajien kanssa. Heiltä voi oppia aina jotain uutta ja pitää näin omaa ammattitaitoaan ajantasalla.

Generaattorin huollossa tärkeintä on etukäteissuunnittelu

Generaattorin huollossa ei ole varaa hötkyillä. Laitteet ovat usein suuria ja poikkeuksetta arvokkaita. Niiden huoltokatkokset on pidettävä mahdollisimman lyhyinä, jotta asiakas saa laiteinvestoinneilleen maksimituoton.

Jos generaattoreita ja moottoreita ei huolleta suunnitelmien mukaisesti, rikkoontuvat ne ennen aikojaan. Tämä pätee sekä pienempiin että suurempiin laitteisiin. Flowplussan huoltamista laitteista suurimpiin kuuluvat vesivoimaloista löytyvät jopa 100 000 kiloa painavat generaattorit.

– Generaattorit ovat suuria ja kalliita laitteita, joiden tehtävä on tuottaa sähköenergiaa teollisuudelle ja kuluttajille. Generaattorin omistaja haluaa huolloilla varmistaa, että laitos tuottaa energiaa ja tuloja vuosikymmenten ajan. Hyvällä etukäteissuunnittelulla laitteistojen huoltokatkokset saadaan mahdollisimman lyhyiksi. Generaattorien huoltohommissa on oltava erityisen huolellinen, sillä virheet voisivat tulla todella kalliiksi, pohtii Flowplus Oy:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Sakari Uusitalo.

Uusitalolle on kertynyt työkokemusta sekä sähkölaitteiden että muiden pyörivien moottoreiden huolloista jo yli 20 vuoden ajan. Monet erilaiset moottorit ja generaattorit ovat tulleet tutuiksi sekä työntekijän, yrittäjän kuin nyt esimiehenkin näkökulmista.

Suuret laitteet mutta mahdollisimman pienet huoltokatkot

Flowplus Oy on vuosittain mukana noin kymmenen generaattorin huollossa, eli ”revisiossa”. Vaikka katkokset yritetään pitää mahdollisimman lyhyinä, voi revisio viedä siitä huolimatta aikaa useamman viikon. Usein voimalaitoksissa huolletaan generaattorin lisäksi myös muita asioita, joita voidaan tehdä vain tuotannon ollessa katkaistuna.
– Huollettavat laitteet ovat tyypillisesti useita megawatteja tuottavissa laitoksissa. Olemme suurten laitevalmistajien tukena mukana näissä usein vuosittain toteutettavissa revisioissa. Alan suuria toimijoita ovat muun muassa General Electric (GE) ja Voith Hydro. Turbiinigeneraattoreissa Fortum on iso päämies ja yhteistyökumppani, kertoo Uusitalo.
Suomen lisäksi suomalaisilla generaattorien huoltajilla on kysyntää myös Ruotsin ja Norjan puolella. Joskus ovat suomalaiset generaattorihuoltajat päätyneet työkeikalle jopa Japaniin saakka.

Huollolla parempi toimintavarmuus

Tyypillisiä generaattorin huoltokohteita ovat pienempien määräaikaistarkastuksien lisäksi staattorien käämityksien uusimiset sekä roottorinapojen uudelleen eristykset. Suuri osa huolloista tehdään paikan päällä generaattorin luona, mutta osa tehdään myös Flowplussan omissa toimitiloissa.
– Generaattorin roottorin napojen uudelleeneristykset tehdään yleensä omalla korjaamolla, mutta käämitykset puolestaan voimalaitoksella, tarkentaa Uusitalo.
Suurin osa huolloista on määräaikaishuoltoja, jotka tehdään joko vuosittain tai muutaman vuoden välein. Laitevalmistaja tai käynninaikaiset tarkastusmittaukset määräävät toteutettavan huoltoaikataulun. Generaattori avataan suurempaa revisiota varten tyypillisesti viiden vuoden välein, mutta laitteiden välillä on vaihtelua.
– Näillä revisioilla saadaan laitteille hyvä toimintavarmuus ja parhaimmillaan monien vuosien katkeamattomat käyttöjaksot.

Huollon lykkäämisessä on riskinsä

Poikkeusaikoina osalla asiakkaista on halua siirtää myös generaattorien huoltoja tuonnemmaksi. Jos mitään hälyttävää ei ole tiedossa, niin Uusitalon mukaan pienet lykkäykset ovat yleensä mahdollisia. Laiterikkojen riski alkaa kuitenkin kasvaa nopeasti.
– Asiakkaat kartoittavat luonnollisesti itsekin jatkuvasti laitteidensa kuntoa. Laitevauriot ovat aina kalliita tapahtumia, joten ne on syytä välttää kaikissa tilanteissa. Myös vakuutusyhtiöillä on varmaankin omia vaatimuksiaan siitä, kuinka usein laitteet on huollettava, jos haluaa pitää vakuutukset voimassa, muistuttaa Uusitalo.

Öljyanalyysi ennustaa laitteen eliniän

Öljyanalyysi ennustaa laitteen eliniän ja kunnon hyvin. Analyysi kannattaa tehdä erityisesti sellaisille laitteille, joiden öljymäärät ovat suuria. Öljyanalyysi tuottaa asiakkaalle suurta taloudellista hyötyä vähentämällä laitteen rikkoutumisriskiä.

Öljyanalyysi on mahdollista tehdä kaikille laitteille, joissa käytetään öljyä. Useimmiten analyysissa selvitetään moottorilaakeri- ja/tai vaihteistoöljyn kunto, mutta analyysi voidaan tehdä myös esimerkiksi laivojen potkurilaakeriöljyille ja muille kiertovoiteluöljyille.
– Öljyanalyysin suurin hyöty asiakkaalle on laitteen kunnon ja eliniän paljastuminen. Jos öljy on analyysin perusteella puhdasta tai on vanhentunut ajan ja käytön kuluessa normaalisti, on laitteen tilanne hyvä. Mikäli öljystä löytyy kemiallisia epäpuhtauksia tai esimerkiksi metallikontaminaattia, on syytä selvittää laitteen kunto perusteellisemmin, kertoo Flowplussan moottoripuolen myyntipäällikkö Jani Nieminen Kotkasta.
Tyypillisiä Flowplussan asiakkailleen tarjomia öljyanalyysikohteita ovat erilaisten moottorien, vaihdemoottorien ja turbiinien voiteluöljyt. Näitä laitteita löytyy muun muassa teollisuudesta, voimalaitoksista ja laivoista. Analyysi teetetään usein ennakoivasti ennen normaalia laitehuoltoa tai sen yhteydessä. Joskus analyysille on tarvetta myös öljynhuoltovälin puolivälissä.

30 000 litran öljynvaihto – vai sittenkin analyysi?

Myös pienemmille moottoreille, joiden öljytilavuuskin on pieni, voidaan tehdä öljyanalyysi. Huollon yhteydessä tällaisen laitteen öljyt lähes aina samalla vaihdetaan. Suurissa laitteissa, joissa on usein myös kalliita erikoisöljyjä, on tilanne toinen. Suurten laitteistojen öljytilavuus voi olla jopa 10 000 – 30 000 litraa.
– Tällaisten laitteiden öljyjä ei noin vaan vaihdeta uuteen vaan ajatuksena on, että samat öljyt voitelevat laakerointeja, moottoreita ja vaihteistoja vuosien ajan. Säännöllisillä öljyanalyyseilla voidaan varmistaa, että laite toimii kunnolla ja erikoisöljyn voiteluominaisuudet säilyvät normien mukaisina, jatkaa Nieminen.
– Säännöllisten ihmisvoimin tehtävien pistokokeiden lisäksi öljyanalyysi voi olla myös jatkuvaa: laitteiston öljystä otetaan näyte automaattisesti ja välitetään joko langallisesti tai langattomasti eteenpäin etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Näin öljyn kunto voidaan selvittää toimittamallamme järjestelmällä milloin vain, esimerkiksi päivittäin tai viikoittain.

Vältä moottoririkot ja tuotantokatkokset

Työnjohtaja Ilkka Lappalainen suorittamassa öljyanalyysia asiakkaan luona / Flowplus Oy


Laitteen jatkuva ja moitteeton toiminta on yleensä asiakkaan liiketoiminnan ja tuotannon kannalta kriittisen tärkeä asia. Siksi öljyanalyysin avulla saatava tieto esimerkiksi vaihdemoottorin kunnosta ja eliniästä ovat asiakkaalle ensiarvoisen tärkeitä asioita. Esimerkkilaitteina Nieminen mainitsee turbiinit, paperikoneiden vaihdelaatikot, laivojen moottorit ja generaattorit sekä kaasulaitteistojen kompressorit. Tutkimuskohteina ovat öljyn yleiset ominaisuudet, öljyyn sekoittuvat kemikaalit, kaasut ja metallit sekä niiden pitoisuudet.
– Jos mikä tahansa edellä mainituista suurista laitteista rikkoutuu, on seurauksena mittavat taloudelliset menetykset. Uusi laite tai vanhan korjaus maksavat paljon, mutta katkos tuotannossa maksaa usein vielä enemmän, muistuttaa Nieminen.
– Mikäli näytteestä löytyy esimerkiksi vettä tai muuta öljyyn kuulumatonta ainetta, voi laite olla huoltokorjauksen tarpeessa. Esimerkiksi öljystä löytyvä huomattava tinamäärä kertoo lähes poikkeuksetta laitteen laakerointiviasta.

Tulokset viikossa

Yksittäinen öljynäyte maksaa asiakkaalle noin 200 euroa. Tämän hinnan päälle tulevat vielä näytteenottokulut, jotka riippuvat kohteena olevasta moottorista ja laitteen sijainnista. Näyte analysoidaan tilanteesta riippuen joko Suomessa tai Hollannissa.
– Itse analyysiin menee laboratoriossa yleensä aikaa vain pari-kolme päivää, mutta näytteen kuljetuksen vuoksi aikaa näytteenotosta tuloksen saantiin menee tyypillisesti viikon verran, kertoo Nieminen.

Näin syntyy varaosa virtaustekniseen laitteeseen

Virtausteknisessä laitteessa on monia kuluvia osia. Erilaisia laitteita on paljon ja ne ovat pitkäikäisiä, joten varastossa ei kannata makuuttaa suuria määriä varaosia pitkiä aikoja. Flowplus valmistaa suuren osan tarvitsemistaan varaosista itse.

Valmistusprosessi lähtee usein liikkeelle siitä, että asiakas ottaa suoraan yhteyttä Flowplussaan tai yrityksen asentaja huomaa, että venttiili, pumppu, sähkömoottori tai kompressori tarvitsee uuden osan. Flowplussan konepaja Pietarsaaressa, Tampereella tai Lappeenrannassa saa asiasta tiedon ja alkaa samantien selvittelemään osan teknisiä ominaisuuksia, eli sen mittoja ja materiaaleja.

– Kun osan tekniset vaatimukset ovat selvillä, valmistamme osan käytännössä joko käsityönä tai CAD-ohjelmiston ja työstökoneiden avulla. Tarvittaessa varaosa vielä käsitellään esimerkiksi karkaisemalla ennen sen toimittamista asiakkaalle ja asennusta. Usein me tuotamme tämän koko prosessin alusta saakka asiakkaalle ”avaimet käteen”-periaatteella, kertoo Flowplussan Pietarsaaren konepajasta vastaava liiketoimintapäällikkö Jari Mattila.

– Varaosa syntyy usein vanhan osan pohjalta, mutta yhä useammin meillä on myös omassa tietojärjestelmässämme varaosan tekniset vaatimukset ja piirustukset valmiina. Nopeimmillaan uusi varaosa syntyy jopa muutamassa tunnissa.

Käsityötä ja 3D-mallinnusta

Kun varaosan materiaalivaatimukset on selvitetty, hakee Flowplussan asiantuntija varastosta varaosan vaatiman määrän raaka-ainetta. Useimmiten virtausteknisten varaosien materiaali on painelaiteterästä. Flowplussalla on erittäin laaja varasto erilaisia erikoisteräksiä. Vaikka tällaisen varaston ylläpito on kallista, mahdollistaa se Mattilan mukaan nopean reagoinnin erilaisiin tilanteisiin. Yleisimpiä Flowplussan valmistamia varaosia ovat venttiilien osat. Näitä ovat esimerkiksi karat, istukat ja venttiililautaset.

– Yksittäisen varaosan valmistus voi edelleen olla lähes puhdasta käsityötä, mutta CAD-ohjelmiston avulla myös 3D-mallinnus ja automaatio ovat astuneet entistä enemmän mukaan valmistukseen. Varsinkin silloin automaatiota hyödynnetään, kun samaa osaa on syytä valmistaa useampi kappale. Meidän valmistamamme varaosa tulee asiakkaalle lähes poikkeuksetta edullisemmaksi kuin alkuperäinen varaosa, mutta lisäksi asiakas saa meiltä kriittisen tärkeän osan myös nopeammin. Laadullisesti meidän valmistamamme osat vastaavat täysin alkuperäisiä osia, painottaa Mattila.

Joissain tapauksissa alkuperäisen varaosan saaminen ja asentaminen olisi voinut ilman Flowplussaa kestää asiakkaalle jopa yhdeksän kuukautta.
– Yksikään yritys ei voi millään jäädä noin pitkäksi ajaksi uutta osaa odottamaan.

Uusi varaosa vai korjattu vanha osa?

Aina asiakkaalle ei tarvitse valmistaa kokonaan uutta varaosaa, vaan vioittuneita osia voidaan konepajalla myös korjata. Tämä on kannattavaa kaikille, sillä kulut ovat silloin asiakkaalle pienemmät ja myös ympäristö kiittää. Rikkoutuneet osat, joita ei voida suoraan hyödyntää, kierrätetään aina asianmukaisesti.

– Jos kyse on sellaisen laitteen osasta, jonka toimintaan ei kerta kaikkiaan saisi tulla edes lyhyitä katkoksia, voimme tarvittaessa tehdä asiakkaalle nopean hätäkorjauksen. Tällaisen hätäkorjauksen avulla tuotanto pääsee jatkumaan ilman pitkiä katkoksia. Aloitamme samalla myös näiden ”hätäosien” korvaajiksi tulevien normien mukaisten osien valmistuksen. Uudet osat vaihdetaan laitteeseen ensi tilassa tai viimeistään seuraavan määräaikaishuollon aikana, kertoo Mattila.

Huoltokontissa varaosa valmistuu vaikka asiakkaan pihalla

Flowplus voi tarvittaessa valmistaa varaosia asiakkaille myös heidän omissa toimipisteissään. Flowplussalla on hyvin varusteltu huoltokontti, joka voidaan laitteineen ja materiaaleineen nostaa kuorma-auton kyytiin ja kuljettaa asiakkaan tuotantolaitoksen pihalle. Kontissa olevan sorvin ja muiden työkalujen avulla on mahdollista valmistaa yksinkertaisempia osia todella nopeasti.

– Kontti viedään asiakkaan luokse usein silloin, kun tuotantotiloissa tehdään suunnitelmien mukainen laajempi huoltoseisokki. Kontti ei vaadi asiakkaan puolelta oikeastaan muuta kuin sähköliitännän, josta saadaan pienoiskonepajan moniin laitteisiin riittävästi virtaa, toteaa Mattila.

Tekninen varaosa syntyy jopa tunneissa

Tekninen varaosa, voiko sellaisen valmistaa asiakkaan odottaessa nyky-Suomessa? Kyllä voi. Varaosa syntyy tarvittaessa vaikka asiakkaan pihalla vain muutamassa tunnissa. Flowplussan konepajaosaaminen tuottaa tarvittavat virtaustekniikkaan liittyvät varaosat nopeasti ja tuotetakuulla.

Virtaustekniikkaan liittyvät laitteet ovat muun muassa pumppuja, sähkömoottoreita, kompressoreja ja venttiilejä. Laitteita on paljon, joten myös varaosia on oltava tarjolla suuri valikoima. Aina valmiita varaosia ei kuitenkaan ole saatavissa.

– Kun tuotantokäytössä oleva laite menee syystä tai toisesta rikki, on korjauksen tapahduttava nopeasti. Harvinaisempiin virtausteknisiin laitteisiin voi valmiin varaosan saaminen kestää pahimmillaan jopa kahdeksan kuukautta. Eihän kukaan voi yhtä osaa niin pitkään odottaa. Sen vuoksi Flowplussan konepaja-ammattilaiset voivat tulla apuun ja valmistaa varastoista puuttuvan osan parhaimmillaan jopa muutamassa tunnissa, kertoo Flowplus Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Piippo.

48 uutta osaa sorviin

Useimmin nämä itse valmistettavat varaosat liittyvät venttiileihin, mutta varaosia voidaan tuottaa myös muihin virtausteknisiin laitteisiin.

– Esimerkiksi erään asiakkaamme suhteellisen iäkkäästä sorvista meni erikoinen sähkömoottori rikki yllättäen, jolloin tarvittiin nopeaa toimintaa. Valmistimme tähän moottoriin lopulta 48 erilaista osaa, jonka jälkeen sorvi pyöri taas täysillä ja asiakas oli tyytyväinen. Ilman meitä hän olisi joutunut hankkimaan uuden kalliin laitteen ja ehkä myös raahaamaan 40 tonnia sorvattavaksi tarkoitettua terästä johonkin toiseen tuotantotilaan, jatkaa Piippo.

Oikeat materiaalit takaavat laadukkaan varaosan

Flowplussan merkittävämät konepajat sijaitsevat fyysisesti Pietarsaaressa ja Tampereella. Näissä valmistetaan asiakkaiden tarvitsemista varaosista suurin osa. Pienempiä paikallisia konepajayksiköitä on myös Kotkassa ja Lappeenrannassa. Osa varaosista löytyy luonnollisesti myös valmiina Flowplussan varastojen hyllyistä eri puolilta Suomea.

– Valmistus aloitetaan aina selvittämällä varaosan oikeat materiaalit ja käyttöolosuhteet. Varsinainen osan valmistus tapahtuu käytössä olleen kappaleen mukaan laaditun tai alkuperäisen piirustuksen tarkalla mitoituksella. Kaikki uudet osat piirretään CAD-muodossa, jotta ne on helposti siirrettävissä CNC-koneille työstettäväksi. Piirustukset tallennetaan ERP-järjestelmässämme odottamaan mahdollista myöhempää käyttöä ja linkitetään kaikkiin muihin vastaaviin laitteisiin. Osien kulutuskestävyyttä parannetaan sopivalla kovapinnoituksella tai karkaisulla, muistuttaa Piippo.

Tekninen varaosa melkein joka lähtöön

Flowplussan varastoista löytyvät kaikki yleisimmät erilaisten varaosien valmistuksiin tarvittavat materiaalit. Kaikki käytetyt materiaalit ovat leimauksin, tunnusvärein ja sulatustodistuksin merkittyjä.

– Myös venttiileihin ja pumppuihin tarvittavat tiivisteet löytyvät pääosin omista varastoistamme. Konepajoillamme tapahtuva varaosavalmistus käsittää kuitenkin lähes kaikki mahdolliset virtaustekniikkaan liittyvät varaosat. Laitteen ominaisuuksilla tai alkuperällä ei ole valmistuksen kannalta merkitystä, toteaa Piippo.