Flowplus henkilöesittelyssä – Toni Karvonen
Lisää puhtia Kokkolan toimipisteelle
Viime vuonna 2021, perustettiin Flowplus Oy:n Kokkolan toimipiste vastaamaan huoltotarpeisiin muun muassa suurteollisuusalue Kokkola Industrial Park:n (https://www.kip.fi/) yrityksille. Kokkolan toimipiste sijaitsee alueen ytimessä eli KIP:n alueen sisällä ja näin ollen lähellä asiakkaita. Huoltotoimet onnistuvat siis lyhyelläkin varoitusajalla, kun palvelu löytyy lyhyen matkan päästä. Flowplus Oy palvelee kuitenkin myös koko Suomen kattavasti ja lähin toimipiste auttaa aina löytämään avun.
Toni Karvonen aloitti huoltovastaavana Kokkolan toimipisteellä toukokuussa 2022. Kokemusta on kuitenkin Tonille karttunut jo pidemmän tovin, hänen toimiessaan Pietarsaaren yksikössä aina 2011 alkaen.
Flowplus Pietarsaarella eli aiemmin JS Pietarsaari nimellä tunnetulla yrityksellä, on pitkä kokemus erilaisista venttiilihuoltotöistä sekä koneistuspalveluista.
Toni on aloittanut JS Pietarsaarella uransa 2011 kesätöiden kautta ja jatkaa isänsä jalan jäljissä uraa venttiilien ja koneistuksen parissa. Tuohon aikaan vielä kone- ja metallialaa opiskellut Toni kiinnostui alasta, koska työ oli tullut tutuksi isän työtä seuratessa ja erityisesti koneistus eli metallista asioiden tekeminen on ollut suuri mielenkiinnon kohde. Tämä näkyy myös Tonin vapaa-ajalla, sillä työn ulkopuolella hän viettää aikaansa muun muassa projekti auton – Ford Cortinan parissa.
Työpäivät Tonilla kuluu huolto- ja koneistustöiden parissa. Huoltovastaavan rooli on kuitenkin tuonut osakseen mukana myös myyntityötä. Tulevaisuuden näkymiä kysyttäessä Toni kertoo, että tarkoituksena olisi päästä kasvattamaan Kokkolan toimipisteen toimintaa laajemmaksi. ”Tavoitteena on, että saisi yksikön toimimaan laajemmalla alueella, samalla omaa urakehitystä silmällä pitäen”, Toni summaa.
Kahta samanlaista työpäivää ei Tonilla ole. Yhtenä päivänä työt pitävät sisällään enemmän koneistustöitä, kun taas toisena päivänä lähdetään tekemään asennustöitä. Lisäksi asennustyöt vaihtelevat erilaisten venttiilien, niiden vikojen ja korjaamisen osalta. Kesän aikana Toni myös tuuraa työnjohtajaa Pietarsaaren yksikössä eli työtehtävät vaihtelevat päivästä riippuen. ”Sehän se mielenkiintoinen homma tässä on”, Toni tiivistää kysyttäessä siitä, minkä hän kokee olevan parasta kyseissä työssä.
Vapaa-aikaa Toni viettää enimmäkseen lasten kanssa. Myös metsästys kuuluu harrastuksiin ja on aikaa vievää, kun kausi alkaa. Aiemmin mainittu projektiauto on myös tärkeä harrastus Tonille.
Tonilla on taustalla pitkä kokemus ja sen kautta kerrytetty ammattitaito ratkoa erilaisia huoltoihin ja varaosiin liittyviä pulmia. ”Huoltovastaavana saadaan Tonin pitkä kokemus, osaaminen ja aika KIP:n alueen käyttöön”, Pietarsaaren ja Kokkolan alueen liiketoimintapäällikkö Antti Peltola kertoo.
Ennakoiva venttiilihuolto säästää: ”Älä höyrytä harakoita”
Ennakoiva venttiilihuolto säästää rahaa, tuo käyttöturvaa ja pidentää laitteistojen ikää. Kovassa paineessa liikkuva kuuma höyry on syytä pitää aina putkien ja venttiilien sisällä, eli poissa harakoilta.
Ennakoivalla venttiilihuollolla estetään tehokkaasti yllättävät ja ennakoimattomat tuotantokatkokset. Säännöllisten ennakkohuoltojen määrä on lisääntymään päin, mutta edelleen venttiilejä huolletaan ja korjataan turhaan usein liian myöhään, eli vasta niiden rikkouduttua.
– Me olemme kyllä nopeita huolloissa, korjauksissa ja asennuksissa, mutta usein laiterikko aiheuttaa selvää haittaa asiakkaan tuotannolle. Muutaman tunnin katkos voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja, vuorokauden katkoksen hinnasta nyt puhumattakaan. Varsinkin tuotannon kannalta kriittisimmät venttiilit olisi syytä huoltaa ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Aika monen venttiilin kohdalla huoltovälin kuuluisi olla maksimissaan neljä vuotta, kertoo Flowplus Oy:n pitkäaikainen venttiiliasiantuntija ja työnjohtaja Arto Rajahalme.
Yli 40 vuotta venttiileiden valmistuksen, huollon ja asennuksen parissa työskennellyt Rajahalme on erityisesti korkeapaineventtiilien asiantuntija. Hänen asiantuntemustaan on tarvittu Suomen lisäksi vuosien varrella Kanadassa, Espanjassa, Ranskassa, Saksassa ja Puolassa. Myös Viro ja Latvia ovat tulleet viime vuosina tutuksi. Viimeisin pidempi huoltoreissu vei Rajahalmeen Viron Pärnuun marraskuussa 2021.
Arto Rajahalmeen neljään venttiilien täyteiseen vuosikymmeneen mahtuu monta kiinnostavaa työkeikkaa. Mieleenpainuvin niistä on Rajahalmeelle ollut keikka Kanadaan, Montrealin lähistölle. Siellä oli nesteytetyllä maakaasulla (LNG) kulkeva laiva, jonka venttiilit vaativat huoltoa. Venttiilien erikoisosaaja tarvittiin paikalle ja Rajahalmeen maine oli kiirinyt moottorivalmistajan korviin.
– Laivan venttiilien huoltokeikka oli kiinnostava jo sellaisenaan, mutta vielä mieleenpainuvampi oli matka Montrealista laivan luokse. Sää oli kurja, joten vietin ensin kolmatta vuorokautta Montrealin lentokentällä odottaen lentoni lähtöä. Kun sitten pääsin vihdoin perille, totesin ettei työkalupakkini ollutkaan saapunut perille. Onneksi olin jo tähän hieman varautunut ja ottanut huollon kannalta kriittisimmät työkalut matkalaukkuuni. Paikallisesta supermarketista sain sitten loput. Kun paluumatkani ensimmäinen lento oli peruttu, alkoi mielessäni kyteä pieni huoli siitä, että koska ja milläköhän ilveellä mahdan päästä takaisin Montrealiin ja sitä kautta koti-Suomeen. No, pääasia oli, että laivan venttiilit saatiin kuntoon ja minäkin pääsin palaamaan vihdoin takaisin kotiin, muistelee Rajahalme.
Varaosat omilta konepajoilta nopeasti
Monesta muusta venttiilialan yrityksestä poiketen Flowplus korjaa venttiilit ja valmistaa niiden varaosat tarvittaessa omissa konepajoissaan. Pietarsaaressa sijaitsee yrityksen suurin konepaja, mutta Tampereen paja ei sille paljoa koossa kalpene. Usein asiakkaalla on kova kiire, joten myös konepajat on trimmattu toimimaan nopeasti.
-Ennakkohuollossa voimme varmistaa hyvissä ajoin, että meillä on asiakkaan luokse mennessämme juuri oikeat osat ja tiivisteet mukanamme. Kiiretilanteessa on toimittava toisin. Jos meillä on venttiilin kaikki tekniset tiedot tietokannassamme, voimme valmistaa tarvittavan osan hyvinkin nopeasti. Joskus asentajamme mittaa ja mallintaa tarvittavat osat asiakkaan luona, lähettää tiedot meille mobiilisti ja pääsemme saman tien valmistamaan varaosaa joko Tampereella tai Pietarsaaressa, kuvailee Rajahalme varaosien valmistusprosessia.
Valmis osa toimitetaan joko Flowplussan omien ihmisten tai kuriiripalvelujen kautta asiakkaalle mahdollisimman nopeasti. Laite korjataan kuntoon ja tuotanto pääsee taas jatkumaan.
Venttilihuoltoa avaimet käteen
Useimmiten ennakkohuollon piiriin kuuluvia ovat varoventtiilit ja reduktioventtiilit. Ennakkohuolto-ohjelmaan kannattaisi Rajahalmeen mielestä lisätä myös muita laitoksen toimintaan kriittisesti vaikuttavia venttiileitä, kuten esimerkiksi startti- ja päähöyryventtiilit. Tällä hetkellä huollettavien venttileiden koot vaihtelevat DN6 – DN1800 välillä ja paineluokat PN10-PN500 välillä. Tyypillinen vaihdettava osa on jokin venttiilin tiivisteistä.
– Yhä useammin toimitamme asiakkaalle kaiken venttiilihuoltoon liittyvän palvelun ”avaimet käteen” -periaatteen mukaisesti. Asiakkaan ei silloin tarvitse kantaa huolta venttiiliensä kunnosta, vaan kaikki niihin liittyvät asiat ovat meidän vastuullamme. Asiakas pääsee keskittymään omaan ydintoimintaansa ja me omaamme, huomauttaa Rajahalme.
Näin syntyi ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen
Ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen valmistettiin Flowplussan Pietarsaaren konepajalla syksyllä 2020. Nämä venttiilimaailman ”cadillacit” ovat nyt jo kovassa käytössä tyytyväisillä asiakkailla.
Fennovalve Oy:n omistaja Jukka Vasamo jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten myyntijohtajan palkkatöistään. Veri veti kuitenkin takaisin voimalaitosten pariin. Vanha asiakas otti Vasamoon yhteyttä ja hän alkoi selvittää, voisiko korkeapainetta kestävien voimalaitosventtiilien valmistaminen olla mahdollista Suomessa. Olihan se.
– Olemme nyt valmistaneet alusta loppuun saakka kolme voimalaitosventtiiliä suomalaisille asiakkaillemme Flowplussan Pietarsaaren konepajalla. Niistä suurin on kokoa DN350. Valmistusaine on luja takoteräs, tarkemmin 10CrMo911-materiaali. Sen hankkiminen ja työstäminen eivät ole aivan yksinkertaisia asioita, vaan vaativat sekä erityisosaamista että erikoislaitteita, huomauttaa Vasamo.
Nämä kolme venttiilimaailman ”cadillacia” on varustettu ohitusventtiileillä ja sähköisillä säätölaitteilla. Venttiilien säätö tapahtuu ohjaamosta, josta käsin ohjataan venttiilejä säätäviä sähkömoottoreita.
Venttiilipesä ilman saumoja
Suomessa ei ole vuosikymmeniin valmistettu suuria voimalaitosventtiilejä. Silloin, kun niitä vielä valmistettiin, oli valmistajana J.S. Pietarsaari Oy, eli Flowplussan Pietarsaaren toimipisteen edeltäjä. Vasamo oli työuransa alkuaikoina ollut jonkin aikaa samassa työpaikassa Flowplussan perustajan Jarmo Piipon kanssa. Niinpä Vasamo tuli sitten kysäisseeksi Piipolta, onnistuisiko venttiilien valmistaminen Flowplussalta. Näin suomalainen konepajateollisuus palasi joltain osin takaisin juurilleen.
Venttiilit perustuvat saksalaiseen tekniikkaan, joiden eräs kiinnostava piirre löytyy niiden valmistustekniikasta. Näissä venttiileissä ei ole ollenkaan painetta kantavia hitsisaumoja, kuten useimmissa tämän kokoluokan venttiileissä on.
– Koko venttiilipesä on yhtä solidia kappaletta ilman saumoja. Sekä venttiilin ylä- että alapesä ovat siis samaa yhtenäistä ainetta. Meidän kehittämällämme metodilla tällainen venttiilien valmistus on taloudellisesti kannattavaa ja myös käytännössä mahdollista Pietarsaaressa, toteaa Vasamo.
– Voimalaitosventtiilien käyttöikä on hyvin pitkä, jopa 40 vuotta. Venttiilit kestävät siis yhtä pitkään kuin itse voimalaitoskin, muistuttaa Vasamo.
Yksittäistenkin venttiilien valmistus onnistuu
Suuret venttiilienvalmistajat haluavat yleensä tehdä samanlaisia venttiilejä useita kappaleita. Kappalemäärien on lähes poikkeuksetta oltava suuria, jotta tuotanto on kannattavaa. Pieni ja ketterä yritys voi toimia toisin.
– Me valmistamme asiakkaillemme vaikka vain yhden yksittäisen venttiilin juuri heidän tarpeidensa mukaan. Oikeiden materiaalien hankkiminen ei ole ollut koronapandemian keskellä kovin helppoa, kun rajat ovat olleet osittain suljettuja. Tässä kuitenkin onnistuttiin ja ensimmäiset venttiilit ovat jo tuotantokäytössä. Tarkoitus on jatkaa yhteistyötä Flowplussan kanssa myös tulevaisuudessa, sanoo Vasamo.
Vuoden 2020 lopulla Fennovalvelle aukeni mahdollisuus valmistaa nimelliskooltaan suuria DN 300-1200 -kokoisia matalapainekiilaluistiventtiileitä sekä PN 10-40 -takaiskuventtiileitä. Yrityksellä on mahdollisuus valmistaa myös välipainehöyrylle PN 63 DN 800 asti olevia venttiileitä materiaalista 13CrMo45.
– Tällainen vaihtoehto on nykyisin käytettäville venttiileille hyvin kilpailukykyinen. Ensimmäiset DN 500 PN 25 -kiilaluistiventtiilit toimitamme lähiaikoina saksalaiselle asiakkaallemme. Kaikki ovat tyytyväisiä meidän ja Flowplussan pätevyyteen sekä tuottamaamme laatuun, painottaa Vasamo.
Voimalaitoksen kriittinen säätöpalloventtiili kuntoon nopeasti
Voimalaitoksen kriittinen säätöpalloventtiili rikkoontui Koskisen Oy:n Hirvensalmen tuotantolaitoksella ja uuden hankkiminen olisi kestänyt viikkoja. Tuotantopäällikkö Aki Maaranen keksi soittaa Flowplussalle, joka korjasi venttiilin uuden veroiseksi. (lisää…)
Vesa Hynönen / Flowplus: ”Asiakasta auttamaan vaikka keskiyöllä”
Asiakaspalvelu ei aina katso kelloa. Flowplussan Varkauden yksikönvetäjä Vesa Hynönen lähtee tarvittaessa korjaamaan asiakkaan laitteita aikaan kuin aikaan.
Varkauden Puurtajankatu 2:ssa on reilu 600 neliöinen halli, jossa puurtaa kahdeksan Flowplussan virtaustekniikan osaajaa. Kaikki ovat harvoin paikalla samaan aikaan, sillä Varkauden ympäristössä on paljon teollisuutta ja useita voimalaitoksia, joiden huolloista, korjauksista ja asennuksista vastaa Flowplus. Osa töistä tehdään asiakkaan luona, osa taas omissa toimitiloissa omilla erikoistyökaluilla. Varkautelaisten osaamista tarvitaan myös muualla maassa.
– Valtakunnallisesti teemme kaikki Flowplussan painelaitehitsaukset Varkaudessa. Niitä koskevat monet viranomaismääräykset, joten myös hitsauksia tekevien ihmisten on oltava koulutettuja ammattilaisia. Meillä on ISO 9001:2015 laatusertifikaatti ja ISO 3834-2:2005 hitsauksen laatu sertifikaatti. Asiakkaat myös vaativat, että meillä on kaikki tarvittavat sertifikaatit, ja se on aivan ymmärrettävää. Väärin valmistettu voimalaitoskattilan osa, voi pahimmillaan aiheuttaa merkittävän vaurion asiakkaan laitteille, varoittaa Hynönen.
Varkaudessa tehdään paljon myös voimalaitos- ja lämpökeskustenhuoltoja, sekä kaikkien pumppu-, sähkömoottori- ja venttiilivalmistajien laitteiden huoltoja, korjauksia ja asennuksia. Uusien laitteiden vaihtoehtona on asiakkaille tarjolla myös korjattuja vaihtolaitteita.
– Jos valmista varaosaa ei ole helposti saatavissa, teemme sen tarvittaessa konepajallamme itse. Laatu on sama kuin alkuperäisessäkin varaosassa, lupaa Hynönen.
”Kun me tiedämme ja osaamme, ei asiakkaan tarvitse huolehtia”
Flowplussan henkilöstö on moniosaajia täynnä, sillä työtehtävien kirjo on laaja. Periaate on, että asiakkaan ei tarvitse tietää laitteistaan ja niiden huolloista kovinkaan paljoa. Flowplussan henkilökunta ja dokumentointijärjestelmä tietävät, mitä mikäkin pumppu, venttiili, puhallin, kompressori tai sähkömoottori tarvitsee. Erityisesti laajemmissa huoltoseisokeissa tämä säästää, sekä aikaa että rahaa.
– Yksikään päivä ei ole samanlainen. Ei minulla yksikönvetäjänä, mutta ei muullakaan meidän henkilöstöllämme. Erilaisia laitteita on paljon ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Siksi myös osaamisen ylläpito on välttämätöntä. Uutta pääsee oppimaan lähes joka päivä, kertoo Hynönen.
Diesel-pumppu 1950-luvulta
Hynönen muistuttaa, että asiakkaiden kannattaa aina huoltaa vanhoja laitteita, jos ne ovat kuitenkin perusrakenteiltaan kunnossa. Lähes laitteeseen kuin laitteeseen löytyy varaosia edelleen. Tarvittaessa osat valmistetaan Varkauden toimipisteessä, jos vain varaosan strategiset mitat ovat tiedossa.
– Meillä kävi hiljattain huollossa vuonna 1955 valmistunut pumppu. Se on ollut varmuusvaraston dieselpumppuna, joten käyttötunteja ei ole pumpulle paljoa kertynyt. Sen ajan laitteet on valmistettu niin paksuista runkomateriaaleista, että niiden elinkaarelle ei näy loppua. Ennakoivalla ja kokonaisvaltaisella kunnossapidolla tuokin pumppu on kunnossa vielä seuraavat 50 vuotta, arvelee Hynönen.
Uuden oppimista joka päivä
Työnimu on kova, mutta vapaa-aikaakin Hynösellä sentään on. Se kuluu etenkin maasto- ja moottoripyöräilyn, veneilyn ja metsästämisen parissa. Itsensä kehittäminen ja kouluttautuminen ovat Hynösen mukaan myös jo välttämättömyys.
– Minulla on ollut jo vuosia Alikonemestarin-tutkinto suoritettuna ja nyt suoritan parhaillani erityisesti voimalaitospuoleen liittyvää Ylikonemestarin-tutkintoa Savon Aikuiskoulutuskeskuksessa. Valmista tulee ensi vuoden aikana. Aina on kiinnostavaa oppia uusia asioita, toteaa Hynönen.
Flowplussan Kirsi Nyström: ”Jokaisella sähkömoottorilla on sielu”
Sähkömoottori on perusperiaatteeltaan aivan samanlainen laite vuonna 2020 kuin se oli Kirsi Nyströmin aloittaessa niiden parissa työskentelyn vuonna 1988. – Joka aamu on kiva tulla töihin. Meillä on mukava ja monipuolinen työyhteisö Flowplussassa.
Kirsi Nyström on korjannut sähkölaitteita jo yli 30 vuoden ajan. Alkuvaiheessa häntä työllistivät eniten sähkömoottorien käämitykset. Niitä tehtiin paljon, jolloin yksittäisen laitteen elinkaari piteni huomattavasti. Moottorin sydän siis vaihdettiin tai korjattiin uuteen uskoon.
– Nyt uusien sähkömoottoreiden hinnat ovat tippuneet jo niin alas, että käämityksiä tehdään yleensä vain erikoismoottoreille. Suurin osa työpäivästäni kuluu erikokoisten sähkömoottorien huoltojen parissa. Yleisimmät huoltotoimenpiteet ovat laitteiden puhdistukset, laakerien vaihdot sekä joskus myös akselien korjaukset. Jos laite on korjattavissa, niin me osaamme sen kyllä korjata, vakuuttaa Flowplussan Kotkan työpajalla työskentelevä Nyström.
Laaja ikäjakauma tuo rikkautta työyhteisöön
Nyström kuuluu toimipisteensä kokeneeseen kaartiin. Ikäjakauma on laaja parikymppisistä aina eläkeikää lähestyviin saakka. Nyströmin mielestä suuri ikähaarukka on työpaikalla vain etu, ei haitta.
– Nuoremmat ja vanhemmat auttavat ja tukevat toisiaan. Minä en esimerkiksi jaksa nostella kaikkia painavia moottoreita, mutta nuoremmille kavereille se ei ole ongelma. Vastaavasti minä pystyn kokemuksellani auttamaan heitä erilaisissa moottorien teknisissä ongelmissa. Olen työpajan ainoa naispuolinen työntekijä, mutta pidän sitä itselleni vain etuna, kertoo jo opiskeluajastaan lähtien miesvaltaisissa yhteisöissä ollut Nyström.
Parhaita hetkiä työssä ovat huollettujen, korjattujen tai käämitettyjen laitteiden koekäytöt.
– Varsinkin kun jonkun hankalamman moottorin koekäyttö osoittaa, että laite toimii huoltokorjauksen jälkeen kuin unelma, niin siinä kyllä tuntee aitoa työniloa.
Yritysasiakkaita sekä pieniä ja suurempia sähkömoottoreita
Kirsi Nyström ajelee aamuisin Pyhtäältä maaseudun rauhasta työpaikalleen Kotkan puolelle parikymmentä minuuttia. Hän ei tee keikkahommia asiakkaiden luona vaan työskentelee säännöllisesti konepajan puolella.
Asiakaspalvelukin Nyströmiltä kyllä sujuu, sillä aina silloin tällöin asiakkaat tuovat huollon tai korjauksen tarpeessa olevat laitteet itse konepajalle. Lähes kaikki Kotkan konepajan asiakkaista ovat yritysasiakkaita, mutta joitakin yksityisasiakkaitakin pajalla käy.
– Pienempien sähkömoottorien kohdalla mittaamme aina aluksi moottorin kunnon. Jos moottori on rikki, niin useimmiten se päätyy kierrätykseen ja asiakkaalle on taloudellisesti kannattavampaa hankkia tilalle uusi moottori. Pienempien moottorien huollossa menee tyypillisesti pari-kolme tuntia moottoria kohti. Suurempien moottoreiden kohdalla ei yksi päivä edes välttämättä riitä, sanoo Nyström.
Sähkömoottoritehtaat tuottavat markkinoille moottoreita liukuhihnalta. Nyströmin mukaan jokainen Flowplusssaan päätyvä moottori on kuitenkin oma yksilönsä, jolla on oma sielunsa.
– Moottoreiden käyttötarkoitukset ja käyttömäärät vaihtelevat todella paljon, joten edes pitkällä kokemuksella ei voi aina päällisin puolin ennakoida, missä kunnossa moottori ja sen osat ovat.
Flowplussassa pääsee oppimaan uutta
Nyström on käynyt sähköpuolen ammattikoulun Kotkassa, mutta oppinut suurimman osan taidoistaan käytännössä työn ääressä. Työnantajan kautta on muun muassa sähkötyön ja turvallisuustyön koulutuksia ollut saatavissa.
– Tekniikka kehittyy jatkuvasti, mutta sähkömoottori on loppujen lopuksi aika lailla samanlainen laite kuin 30 vuotta sitten. Uudempia tai tekniikaltaan erikoisempia laitteita ei ole vielä toistaiseksi tullut juurikaan meille huoltoon. Jossain vaiheessa uusillekin laitteille tulee huolto- ja korjaustarpeita, joten niitä tulee silloin meillekin. Olemme valmiina ja huollamme sekä korjaamme nekin kuntoon, toteaa Nyström.
– Meillä on Flowplussassa paljon erikoisosaamista eri puolilla Suomea olevissa toimipisteissämme. Niinpä täällä pääsee tekemään monenlaisia hommia monien erikoisosaajien kanssa. Heiltä voi oppia aina jotain uutta ja pitää näin omaa ammattitaitoaan ajantasalla.
Näin syntyy varaosa virtaustekniseen laitteeseen
Virtausteknisessä laitteessa on monia kuluvia osia. Erilaisia laitteita on paljon ja ne ovat pitkäikäisiä, joten varastossa ei kannata makuuttaa suuria määriä varaosia pitkiä aikoja. Flowplus valmistaa suuren osan tarvitsemistaan varaosista itse.
Valmistusprosessi lähtee usein liikkeelle siitä, että asiakas ottaa suoraan yhteyttä Flowplussaan tai yrityksen asentaja huomaa, että venttiili, pumppu, sähkömoottori tai kompressori tarvitsee uuden osan. Flowplussan konepaja Pietarsaaressa, Tampereella tai Lappeenrannassa saa asiasta tiedon ja alkaa samantien selvittelemään osan teknisiä ominaisuuksia, eli sen mittoja ja materiaaleja.
– Kun osan tekniset vaatimukset ovat selvillä, valmistamme osan käytännössä joko käsityönä tai CAD-ohjelmiston ja työstökoneiden avulla. Tarvittaessa varaosa vielä käsitellään esimerkiksi karkaisemalla ennen sen toimittamista asiakkaalle ja asennusta. Usein me tuotamme tämän koko prosessin alusta saakka asiakkaalle ”avaimet käteen”-periaatteella, kertoo Flowplussan Pietarsaaren konepajasta vastaava liiketoimintapäällikkö Jari Mattila.
– Varaosa syntyy usein vanhan osan pohjalta, mutta yhä useammin meillä on myös omassa tietojärjestelmässämme varaosan tekniset vaatimukset ja piirustukset valmiina. Nopeimmillaan uusi varaosa syntyy jopa muutamassa tunnissa.
Käsityötä ja 3D-mallinnusta
Kun varaosan materiaalivaatimukset on selvitetty, hakee Flowplussan asiantuntija varastosta varaosan vaatiman määrän raaka-ainetta. Useimmiten virtausteknisten varaosien materiaali on painelaiteterästä. Flowplussalla on erittäin laaja varasto erilaisia erikoisteräksiä. Vaikka tällaisen varaston ylläpito on kallista, mahdollistaa se Mattilan mukaan nopean reagoinnin erilaisiin tilanteisiin. Yleisimpiä Flowplussan valmistamia varaosia ovat venttiilien osat. Näitä ovat esimerkiksi karat, istukat ja venttiililautaset.
– Yksittäisen varaosan valmistus voi edelleen olla lähes puhdasta käsityötä, mutta CAD-ohjelmiston avulla myös 3D-mallinnus ja automaatio ovat astuneet entistä enemmän mukaan valmistukseen. Varsinkin silloin automaatiota hyödynnetään, kun samaa osaa on syytä valmistaa useampi kappale. Meidän valmistamamme varaosa tulee asiakkaalle lähes poikkeuksetta edullisemmaksi kuin alkuperäinen varaosa, mutta lisäksi asiakas saa meiltä kriittisen tärkeän osan myös nopeammin. Laadullisesti meidän valmistamamme osat vastaavat täysin alkuperäisiä osia, painottaa Mattila.
Joissain tapauksissa alkuperäisen varaosan saaminen ja asentaminen olisi voinut ilman Flowplussaa kestää asiakkaalle jopa yhdeksän kuukautta.
– Yksikään yritys ei voi millään jäädä noin pitkäksi ajaksi uutta osaa odottamaan.
Uusi varaosa vai korjattu vanha osa?
Aina asiakkaalle ei tarvitse valmistaa kokonaan uutta varaosaa, vaan vioittuneita osia voidaan konepajalla myös korjata. Tämä on kannattavaa kaikille, sillä kulut ovat silloin asiakkaalle pienemmät ja myös ympäristö kiittää. Rikkoutuneet osat, joita ei voida suoraan hyödyntää, kierrätetään aina asianmukaisesti.
– Jos kyse on sellaisen laitteen osasta, jonka toimintaan ei kerta kaikkiaan saisi tulla edes lyhyitä katkoksia, voimme tarvittaessa tehdä asiakkaalle nopean hätäkorjauksen. Tällaisen hätäkorjauksen avulla tuotanto pääsee jatkumaan ilman pitkiä katkoksia. Aloitamme samalla myös näiden ”hätäosien” korvaajiksi tulevien normien mukaisten osien valmistuksen. Uudet osat vaihdetaan laitteeseen ensi tilassa tai viimeistään seuraavan määräaikaishuollon aikana, kertoo Mattila.
Huoltokontissa varaosa valmistuu vaikka asiakkaan pihalla
Flowplus voi tarvittaessa valmistaa varaosia asiakkaille myös heidän omissa toimipisteissään. Flowplussalla on hyvin varusteltu huoltokontti, joka voidaan laitteineen ja materiaaleineen nostaa kuorma-auton kyytiin ja kuljettaa asiakkaan tuotantolaitoksen pihalle. Kontissa olevan sorvin ja muiden työkalujen avulla on mahdollista valmistaa yksinkertaisempia osia todella nopeasti.
– Kontti viedään asiakkaan luokse usein silloin, kun tuotantotiloissa tehdään suunnitelmien mukainen laajempi huoltoseisokki. Kontti ei vaadi asiakkaan puolelta oikeastaan muuta kuin sähköliitännän, josta saadaan pienoiskonepajan moniin laitteisiin riittävästi virtaa, toteaa Mattila.
Tekninen varaosa syntyy jopa tunneissa
Tekninen varaosa, voiko sellaisen valmistaa asiakkaan odottaessa nyky-Suomessa? Kyllä voi. Varaosa syntyy tarvittaessa vaikka asiakkaan pihalla vain muutamassa tunnissa. Flowplussan konepajaosaaminen tuottaa tarvittavat virtaustekniikkaan liittyvät varaosat nopeasti ja tuotetakuulla.
Virtaustekniikkaan liittyvät laitteet ovat muun muassa pumppuja, sähkömoottoreita, kompressoreja ja venttiilejä. Laitteita on paljon, joten myös varaosia on oltava tarjolla suuri valikoima. Aina valmiita varaosia ei kuitenkaan ole saatavissa.
– Kun tuotantokäytössä oleva laite menee syystä tai toisesta rikki, on korjauksen tapahduttava nopeasti. Harvinaisempiin virtausteknisiin laitteisiin voi valmiin varaosan saaminen kestää pahimmillaan jopa kahdeksan kuukautta. Eihän kukaan voi yhtä osaa niin pitkään odottaa. Sen vuoksi Flowplussan konepaja-ammattilaiset voivat tulla apuun ja valmistaa varastoista puuttuvan osan parhaimmillaan jopa muutamassa tunnissa, kertoo Flowplus Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Piippo.
48 uutta osaa sorviin
Useimmin nämä itse valmistettavat varaosat liittyvät venttiileihin, mutta varaosia voidaan tuottaa myös muihin virtausteknisiin laitteisiin.
– Esimerkiksi erään asiakkaamme suhteellisen iäkkäästä sorvista meni erikoinen sähkömoottori rikki yllättäen, jolloin tarvittiin nopeaa toimintaa. Valmistimme tähän moottoriin lopulta 48 erilaista osaa, jonka jälkeen sorvi pyöri taas täysillä ja asiakas oli tyytyväinen. Ilman meitä hän olisi joutunut hankkimaan uuden kalliin laitteen ja ehkä myös raahaamaan 40 tonnia sorvattavaksi tarkoitettua terästä johonkin toiseen tuotantotilaan, jatkaa Piippo.
Oikeat materiaalit takaavat laadukkaan varaosan
Flowplussan merkittävämät konepajat sijaitsevat fyysisesti Pietarsaaressa ja Tampereella. Näissä valmistetaan asiakkaiden tarvitsemista varaosista suurin osa. Pienempiä paikallisia konepajayksiköitä on myös Kotkassa ja Lappeenrannassa. Osa varaosista löytyy luonnollisesti myös valmiina Flowplussan varastojen hyllyistä eri puolilta Suomea.
– Valmistus aloitetaan aina selvittämällä varaosan oikeat materiaalit ja käyttöolosuhteet. Varsinainen osan valmistus tapahtuu käytössä olleen kappaleen mukaan laaditun tai alkuperäisen piirustuksen tarkalla mitoituksella. Kaikki uudet osat piirretään CAD-muodossa, jotta ne on helposti siirrettävissä CNC-koneille työstettäväksi. Piirustukset tallennetaan ERP-järjestelmässämme odottamaan mahdollista myöhempää käyttöä ja linkitetään kaikkiin muihin vastaaviin laitteisiin. Osien kulutuskestävyyttä parannetaan sopivalla kovapinnoituksella tai karkaisulla, muistuttaa Piippo.
Tekninen varaosa melkein joka lähtöön
Flowplussan varastoista löytyvät kaikki yleisimmät erilaisten varaosien valmistuksiin tarvittavat materiaalit. Kaikki käytetyt materiaalit ovat leimauksin, tunnusvärein ja sulatustodistuksin merkittyjä.
– Myös venttiileihin ja pumppuihin tarvittavat tiivisteet löytyvät pääosin omista varastoistamme. Konepajoillamme tapahtuva varaosavalmistus käsittää kuitenkin lähes kaikki mahdolliset virtaustekniikkaan liittyvät varaosat. Laitteen ominaisuuksilla tai alkuperällä ei ole valmistuksen kannalta merkitystä, toteaa Piippo.
Perustarpeista ei tarvitse tinkiä
Vesi ja lämpö ovat välttämättömiä ihmisen perustarpeita myös kriisitilanteissa. Flowplussan huoltohenkilöstö työskentelee myös poikkeustilanteissa ja varmistaa omalta osaltaan, että yhteiskunnan perustarpeista ei tarvitse tinkiä.
Suomalaiset ovat joutuneet yllättävään tilanteeseen koronaviruksen vuoksi. Kodeissa ei kuitenkaan tarvitse tinkiä sellaisista perustarpeista kuin puhtaasta vedestä ja lämmöstä. Järjestelmät toimivat ja niiden kunnosta pidetään huolta myös kriisitilanteessa.
– Ihmisten liikkuminen valtiorajojen yli on vaikeutunut ja aina ei tiedä, kuinka hyvin tavaratkaan lähitulevaisuudessa liikkuvat rajojen yli. Flowplussalla on valmiina erittäin kattava varaosavalikoima, joten veteen, lämpöön ja höyryyn liittyvien laitteiden huolto onnistuu nyt ja tulevaisuudessa, painottaa Flowplus Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Piippo.
– Jos valmista varaosaa ei jostain syystä löydy hyllystämme, osaavat meidän asiantuntijamme valmistaa melkein osan kuin osan omissa konepajoissamme. Syytä huoleen ei siis tämän vuoksi ole.
Huoltoseisokit siirtyvät – mutta huolto pelaa
Useat yritykset ovat jo joutuneet ja tulevat siirtämään kevään huoltoseisokkejaan. Tämä on täysin ymmärrettävää ja vastuullista toimintaa, jotta koronavirus ei pääse leviämään eri puolilta Suomea saapuvien huoltohenkilöiden keskuuteen.
– Hyvin huolletut laitteet kestävät kyllä yleensä muutaman kuukauden viivästyksen määräaikaishuolloissa. Loputtomiin huoltoja ei voida kuitenkaan lykätä. Tarvittaessa meiltä voi kutsua asiantuntijoita apuun, jos laitteistojen kunto herättää kysymyksiä, jatkaa Piippo.
– Haluamme omalta osaltamme hidastaa koronaviruksen leviämistä, joten ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat aina etusijalla toiminnassamme. Noudatamme viruksen leviämisen estämiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä muiden viranomaisten ohjeistuksia.
Tavoitat Flowplussan asiantuntijat valtakunnallisesti numerosta 020 741 4720
Venttiilihuolto ja korjauspalvelu oikealla asenteella
Venttiilihuolto ja korjauspalvelu ovat elintärkeitä, kun yhteiskunnan pyörät halutaan pitää pyörimässä. Energiaa, lämpöä, höyryä, kuumaa ja kylmää tarvitaan 24/7. Niitä tarjoaa eri puolilla Suomea Adven Oy, jonka yhteistyökumppanina toimii Flowplus Oy.
Adven tuottaa ja tarjoaa erilaisia energia- ja vesiratkaisuja Pohjolassa ja Baltian maissa. Teollisuudelle Adven tarjoaa höyryä, lämpöä ja kylmää sekä toteuttaa monipuolisia energia-, vesi- ja materiaalitehokkuuden ratkaisuja. Kiinteistöille Adven tarjoaa lämmitystä ja viilennystä kaukolämmöllä sekä kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla.
– Venttiilihuolto ja korjauspalvelumme ovat toimineet hyvin, joten yhteistyömme Flowplussan kanssa on jatkunut jo vuosien ajan. Kriittisissä tilanteissa on aina saatu joku nopeasti paikalle korjaushommiin. Myös monipuolisen ja kirjavan venttiilikantamme ennakkohuoltoa on alettu kehittää aktiivisesti, kertoo Advenin käyttöpäällikkö Matias Lipsanen.
Hänen vastuullaan ovat Advenin Kaakkois-Suomen tuotantolaitokset. Mikkelissä asuvan Lipsasen virallinen työpiste löytyy Heinolasta. Oikeasti hänen työpisteensä on kuitenkin eri puolilla Kaakkois-Suomea.
– Aina tarpeen mukaan.
Flowplus on Advenin varaventtiili
Adven keskittyy toiminnassaan omaan ydinosaamiseensa, energiapalveluihin, johon venttiilihuolto ei kuulu. Advenin ylläpitämistä verkostoista löytyykin monen näköisiä, ikäisiä ja kokoisia venttiilejä. Niiden huolto, korjaus tai vaihtaminen Kaakkois-Suomen alueella hoituvat Flowplussan kautta.
– Tarvittaessa Flowplus valmistaa tarvittavat varaosat itse omissa konepajoissaan tai jopa huoltokontissa työmaalla. Se on mielestäni aika vaikuttavaa toimintaa nykyajan Suomessa, toteaa Lipsanen.
Flowplussalla on myös tiedossaan verkossa olevien venttiilien tekniset tiedot ja huoltohistoria. Sen ansiosta voidaan venttiileille laatia ennakkohuoltosuunnitelma.
– Tämä on huomattava lisäarvo, joka syventää yhteistyötä Flowplussan kanssa.
Nopea venttiilihuolto ja asiakaspalvelu
Advenin tuottamat energia- ja vesiratkaisut ovat suomalaisen yhteiskunnan kannalta kriittisiä. Jos lämpö tai vesi eivät liiku putkien ja venttiilien verkostoissa, ovat yhteiskunnan perusrakenteet nopeasti uhattuina.
– Nopean huoltotoiminnan lisäksi on mainittava vielä erikseen Flowplussan asiakaspalvelu. Se on nopeaa ja ystävällistä. Asiakas ei joudu roikkumaan puhelimessa ja odottelemaan turhaan vaan asiat lähtevät nopeasti rullaamaan, sanoo Lipsanen.
Lisäarvon tuottaminen on yhteistyön avain
– Meidän tehtävämme on tuottaa omille asiakkaillemme lisäarvoa. Vastaavasti Flowplussan tehtävä on tuottaa meille lisäarvoa. Kun tämä yhtälö toimii – kuten se meidän välillämme toimii – ovat kaikki tyytyväisiä, tiivistää Lipsanen.
Lipsanen arvostaa yhteistyökumppaneissaan jo mainittujen nopeuden ja hyvän asiakaspalvelun lisäksi myös luotettavuutta ja uskottavuutta. Hinnallakin on merkitystä, mutta se ei ole kaikki kaikessa.
– Jos jokin asia ei yhteistyössä toimi, se laitetaan kuntoon. Oli sitten kyse venttiilistä tai toimintaprosessista. Tärkeintä on, että energia virtaa asiakkaillemme ja paine pysyy putkien sisällä 24/7.
Energiakonserni Adven
Adven on Suomessa, Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva energiakonserni, jonka liikevaihto vuonna 2018 oli 200 meur ja taseen loppusumma 800 meur. Yrityksellä on lähes 40 vuoden historia ja sen palveluksessa on yli 400 ammattilaista. Adven operoi yli 300 energialaitosta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 1900 MW.
Suomessa Advenilla on operoitavana 20 lämpöverkkoa ja 125 käytössä olevaa energialaitosta. Yrityksen palveluksessa on lähes 200 energia-alan ammattilaista eri puolilla Suomea.
