Flowplus henkilöesittelyssä – Toni Karvonen
Lisää puhtia Kokkolan toimipisteelle
Viime vuonna 2021, perustettiin Flowplus Oy:n Kokkolan toimipiste vastaamaan huoltotarpeisiin muun muassa suurteollisuusalue Kokkola Industrial Park:n (https://www.kip.fi/) yrityksille. Kokkolan toimipiste sijaitsee alueen ytimessä eli KIP:n alueen sisällä ja näin ollen lähellä asiakkaita. Huoltotoimet onnistuvat siis lyhyelläkin varoitusajalla, kun palvelu löytyy lyhyen matkan päästä. Flowplus Oy palvelee kuitenkin myös koko Suomen kattavasti ja lähin toimipiste auttaa aina löytämään avun.
Toni Karvonen aloitti huoltovastaavana Kokkolan toimipisteellä toukokuussa 2022. Kokemusta on kuitenkin Tonille karttunut jo pidemmän tovin, hänen toimiessaan Pietarsaaren yksikössä aina 2011 alkaen.
Flowplus Pietarsaarella eli aiemmin JS Pietarsaari nimellä tunnetulla yrityksellä, on pitkä kokemus erilaisista venttiilihuoltotöistä sekä koneistuspalveluista.
Toni on aloittanut JS Pietarsaarella uransa 2011 kesätöiden kautta ja jatkaa isänsä jalan jäljissä uraa venttiilien ja koneistuksen parissa. Tuohon aikaan vielä kone- ja metallialaa opiskellut Toni kiinnostui alasta, koska työ oli tullut tutuksi isän työtä seuratessa ja erityisesti koneistus eli metallista asioiden tekeminen on ollut suuri mielenkiinnon kohde. Tämä näkyy myös Tonin vapaa-ajalla, sillä työn ulkopuolella hän viettää aikaansa muun muassa projekti auton – Ford Cortinan parissa.
Työpäivät Tonilla kuluu huolto- ja koneistustöiden parissa. Huoltovastaavan rooli on kuitenkin tuonut osakseen mukana myös myyntityötä. Tulevaisuuden näkymiä kysyttäessä Toni kertoo, että tarkoituksena olisi päästä kasvattamaan Kokkolan toimipisteen toimintaa laajemmaksi. ”Tavoitteena on, että saisi yksikön toimimaan laajemmalla alueella, samalla omaa urakehitystä silmällä pitäen”, Toni summaa.
Kahta samanlaista työpäivää ei Tonilla ole. Yhtenä päivänä työt pitävät sisällään enemmän koneistustöitä, kun taas toisena päivänä lähdetään tekemään asennustöitä. Lisäksi asennustyöt vaihtelevat erilaisten venttiilien, niiden vikojen ja korjaamisen osalta. Kesän aikana Toni myös tuuraa työnjohtajaa Pietarsaaren yksikössä eli työtehtävät vaihtelevat päivästä riippuen. ”Sehän se mielenkiintoinen homma tässä on”, Toni tiivistää kysyttäessä siitä, minkä hän kokee olevan parasta kyseissä työssä.
Vapaa-aikaa Toni viettää enimmäkseen lasten kanssa. Myös metsästys kuuluu harrastuksiin ja on aikaa vievää, kun kausi alkaa. Aiemmin mainittu projektiauto on myös tärkeä harrastus Tonille.
Tonilla on taustalla pitkä kokemus ja sen kautta kerrytetty ammattitaito ratkoa erilaisia huoltoihin ja varaosiin liittyviä pulmia. ”Huoltovastaavana saadaan Tonin pitkä kokemus, osaaminen ja aika KIP:n alueen käyttöön”, Pietarsaaren ja Kokkolan alueen liiketoimintapäällikkö Antti Peltola kertoo.
Ennakoiva venttiilihuolto säästää: ”Älä höyrytä harakoita”
Ennakoiva venttiilihuolto säästää rahaa, tuo käyttöturvaa ja pidentää laitteistojen ikää. Kovassa paineessa liikkuva kuuma höyry on syytä pitää aina putkien ja venttiilien sisällä, eli poissa harakoilta.
Ennakoivalla venttiilihuollolla estetään tehokkaasti yllättävät ja ennakoimattomat tuotantokatkokset. Säännöllisten ennakkohuoltojen määrä on lisääntymään päin, mutta edelleen venttiilejä huolletaan ja korjataan turhaan usein liian myöhään, eli vasta niiden rikkouduttua.
– Me olemme kyllä nopeita huolloissa, korjauksissa ja asennuksissa, mutta usein laiterikko aiheuttaa selvää haittaa asiakkaan tuotannolle. Muutaman tunnin katkos voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja, vuorokauden katkoksen hinnasta nyt puhumattakaan. Varsinkin tuotannon kannalta kriittisimmät venttiilit olisi syytä huoltaa ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Aika monen venttiilin kohdalla huoltovälin kuuluisi olla maksimissaan neljä vuotta, kertoo Flowplus Oy:n pitkäaikainen venttiiliasiantuntija ja työnjohtaja Arto Rajahalme.
Yli 40 vuotta venttiileiden valmistuksen, huollon ja asennuksen parissa työskennellyt Rajahalme on erityisesti korkeapaineventtiilien asiantuntija. Hänen asiantuntemustaan on tarvittu Suomen lisäksi vuosien varrella Kanadassa, Espanjassa, Ranskassa, Saksassa ja Puolassa. Myös Viro ja Latvia ovat tulleet viime vuosina tutuksi. Viimeisin pidempi huoltoreissu vei Rajahalmeen Viron Pärnuun marraskuussa 2021.
Arto Rajahalmeen neljään venttiilien täyteiseen vuosikymmeneen mahtuu monta kiinnostavaa työkeikkaa. Mieleenpainuvin niistä on Rajahalmeelle ollut keikka Kanadaan, Montrealin lähistölle. Siellä oli nesteytetyllä maakaasulla (LNG) kulkeva laiva, jonka venttiilit vaativat huoltoa. Venttiilien erikoisosaaja tarvittiin paikalle ja Rajahalmeen maine oli kiirinyt moottorivalmistajan korviin.
– Laivan venttiilien huoltokeikka oli kiinnostava jo sellaisenaan, mutta vielä mieleenpainuvampi oli matka Montrealista laivan luokse. Sää oli kurja, joten vietin ensin kolmatta vuorokautta Montrealin lentokentällä odottaen lentoni lähtöä. Kun sitten pääsin vihdoin perille, totesin ettei työkalupakkini ollutkaan saapunut perille. Onneksi olin jo tähän hieman varautunut ja ottanut huollon kannalta kriittisimmät työkalut matkalaukkuuni. Paikallisesta supermarketista sain sitten loput. Kun paluumatkani ensimmäinen lento oli peruttu, alkoi mielessäni kyteä pieni huoli siitä, että koska ja milläköhän ilveellä mahdan päästä takaisin Montrealiin ja sitä kautta koti-Suomeen. No, pääasia oli, että laivan venttiilit saatiin kuntoon ja minäkin pääsin palaamaan vihdoin takaisin kotiin, muistelee Rajahalme.
Varaosat omilta konepajoilta nopeasti
Monesta muusta venttiilialan yrityksestä poiketen Flowplus korjaa venttiilit ja valmistaa niiden varaosat tarvittaessa omissa konepajoissaan. Pietarsaaressa sijaitsee yrityksen suurin konepaja, mutta Tampereen paja ei sille paljoa koossa kalpene. Usein asiakkaalla on kova kiire, joten myös konepajat on trimmattu toimimaan nopeasti.
-Ennakkohuollossa voimme varmistaa hyvissä ajoin, että meillä on asiakkaan luokse mennessämme juuri oikeat osat ja tiivisteet mukanamme. Kiiretilanteessa on toimittava toisin. Jos meillä on venttiilin kaikki tekniset tiedot tietokannassamme, voimme valmistaa tarvittavan osan hyvinkin nopeasti. Joskus asentajamme mittaa ja mallintaa tarvittavat osat asiakkaan luona, lähettää tiedot meille mobiilisti ja pääsemme saman tien valmistamaan varaosaa joko Tampereella tai Pietarsaaressa, kuvailee Rajahalme varaosien valmistusprosessia.
Valmis osa toimitetaan joko Flowplussan omien ihmisten tai kuriiripalvelujen kautta asiakkaalle mahdollisimman nopeasti. Laite korjataan kuntoon ja tuotanto pääsee taas jatkumaan.
Venttilihuoltoa avaimet käteen
Useimmiten ennakkohuollon piiriin kuuluvia ovat varoventtiilit ja reduktioventtiilit. Ennakkohuolto-ohjelmaan kannattaisi Rajahalmeen mielestä lisätä myös muita laitoksen toimintaan kriittisesti vaikuttavia venttiileitä, kuten esimerkiksi startti- ja päähöyryventtiilit. Tällä hetkellä huollettavien venttileiden koot vaihtelevat DN6 – DN1800 välillä ja paineluokat PN10-PN500 välillä. Tyypillinen vaihdettava osa on jokin venttiilin tiivisteistä.
– Yhä useammin toimitamme asiakkaalle kaiken venttiilihuoltoon liittyvän palvelun ”avaimet käteen” -periaatteen mukaisesti. Asiakkaan ei silloin tarvitse kantaa huolta venttiiliensä kunnosta, vaan kaikki niihin liittyvät asiat ovat meidän vastuullamme. Asiakas pääsee keskittymään omaan ydintoimintaansa ja me omaamme, huomauttaa Rajahalme.
Flowplus toivottaa hyvää flowta koko kesäksi
Flowplussan toinen koronakevät on edennyt kesään nousujohteisesti. Varovaisuutta on edelleen ilmassa, mutta teollisuuden kriittisen tärkeät laitteet on huollettava ajoissa kuntoon. Loppuvuosi näyttää Flowplussassa kiireiseltä.
Petteri Särkiniemi aloitti Flowplussan operatiivisena johtajana ja varatoimitusjohtajana vuoden 2020 syksyllä. Menneeseen yhdeksään kuukauteen on ehtinyt kertyä kokemusta niin kiireestä kuin hieman rauhallisemmasta ajasta. Nyt työtahti on taas selvästi kiihtymässä. Asiakkaiden huoltoseisokit alkavat monessa paikassa samanaikaisesti.
– Teollisuudessa, voimalaitoksissa, vesilaitoksissa sekä taloyhtiöissä on toiminta jatkunut koronasta huolimatta melko normaalina. Siksi myös virtauslaitteiden huollot ja asennukset ovat toteutuneet vuoden takaisen äkkipysäyksen jälkeen melko normaalisti. Konepajamme ovat tuottaneet varaosia tasaisesti maailmalle, ja niiden ohella myös kokonaisia huipputeknisiä voimalaitosventtiilejäkin. Aukeaako Suomen talouden ketsuppipullo kesän ja loppuvuoden aikana, se on vielä hieman arvausten varassa, pohtii Särkiniemi ajellessaan Flowplussan Vantaan toimipisteestä kohti Harjavallassa sijaitsevaa kotiaan.
Tai tarkemmin sanottuna kohti kotitilaansa.
– Asumme vaimoni ja jo täysi-ikäisten lastemme kanssa vanhassa maatalossa, joka remontoitiin mittavasti muutamia vuosia sitten. Viljavaraston hiiret pitää loitolla Himpe-kissamme. Tilan pihamaan ja ympäristön muokkaaminen ovat minulle eräs hyvä tapa rentoutua, kertoo Särkiniemi.
Kun lapset ovat jo täysi-ikäisiä, on Särkiniemellä nyt enemmän aikaa käytettävissä Flowplussan kehittämiseen ja johtamiseen.
– On kuitenkin muistettava myös vapaa-aika ja palautuminen, sillä pelkkää työtä ei ihmisen elämän pidä olla. Mutta kun työ on innostavaa ja siihen pääsee vaikuttamaan, synnyttää se hyvää Flowta!
Tilauskirjat täyttyvät nopeasti
Flowplussan alkuvuosi on perinteisesti ollut muuta vuotta rauhallisempi, niin tänäkin vuonna. Tammi-helmikuun hiljaisemman ajan jälkeen töitä on ollut jatkuvasti kasvavaan tahtiin. Eikä loppuvuosi näytä yhtään sen hiljaisemmalta.
– Tilauskirjat näyttävät jo kohtuullisen hyviltä loppuvuoden osalta, koska joidenkin asiakkaiden huollot siirtyivät viime vuodelta tämän vuoden puolelle. Nyt on myös joitakin kevään huoltoseisokkeja siirretty kesälle ja syksyyn, mutta selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Kiinnostava ja työntäyteinen loppuvuosi on siis Flowplussassa edessä, kertoo Särkiniemi.
Elinkaaren hallintaa ja digitalisaatiota
Flowplussan toiminnan kivijalkoja ovat aina olleet virtauslaitteiden huollot, asennukset ja myynti sekä konepajatoiminta. Nyt niiden rinnalle ja toimintaa tukemaan ovat tulossa laitteiden koko elinkaaren hallintapalvelut sekä digitaalinen valvonta.
– Yksittäisten huoltojen tai asennusten sijaan huolehdimme asiakkaan laitteista niiden koko elinkaaren ajan. Siis myynnistä ja asennuksesta alkaen vastuulliseen kierrätykseen saakka. Asiakkaan ei tarvitse kantaa laitteiden kunnosta huolta, vaan hän pääsee paremmin keskittymään omaan ydintekemiseensä, huomauttaa Särkiniemi.
Digitaalisen laitevalvonnan puolella Flowplus kehittää edelleen Flowdicator-tuoteperhettään. Digitaalisuus liittyy osittain laitteiden elinkaarenhallintaan, sillä Flowdicatorin avulla laitteiden huoltoväli voidaan optimoida asiakkaan kannalta parhaaksi mahdolliseksi: laitteita ei ali- mutta ei myöskään ylihuolleta missään vaiheessa.
Jättäkää virtauslaitteet Flowplussan huoleksi
Petteri Särkiniemi kertoo aina tehneensä paljon töitä ja vaatii itseltään paljon. Hyvä flow työssä vaatii kuitenkin myös vastapainonsa. Särkiniemen kohdalla se löytyy liikunnasta, erityisesti koripallon, lenkkeilyn ja punttisalin parista.
– Haluamme mahdollisuuksiemme mukaan helpottaa myös asiakkaidemme paineita ja lisätä heidän henkilöstönsä ja tuotantolaitostensa tehokkuutta ja turvallisuutta. Asiakkaat voivat keskittyä omiin ydinasioihinsa ja jättää virtaustekniset asiat meidän huoleksemme. Ottakaa meistä kaikki tarjolla oleva hyöty irti, jatkaa Särkiniemi.
– Hyvää kesää kaikille – palataan työvirtojen ääreen levänneinä taas lomien jälkeen!
Flowplus-Tampere: Huolto- ja konepaja palvelevat
Flowplus on laajentunut viime vuosina vauhdikkaasti yritysostoin. Tampereella yksiköitä on eri puolilla kaupunkia, mutta ne kootaan saman katon alle ensi vuoden alkuun mennessä.
Flowplussalla on Tampereella pumppu-, venttiili- ja sähkömoottorihuoltoyksiköt. Lisäksi oma konepaja valmistaa varaosia asiakkaiden laitteisiin. Yhteistyötä yksiköiden välillä on runsaasti jo nyt, mutta tulevaisuudessa entistä enemmän. Jossain vaiheessa kaikki toiminnot on tarkoitus saada saman katon alle. Tai vähintäänkin toistensa naapuriin.
– Asiakkaalle on selvempää, kun kaikki meidän palvelumme löytyvät yhdestä osoitteesta. Samalla syntyy synergiahyötyjä, kun eri alojen asiantuntijat voivat tukea töissä toisiaan. Pumput, venttiilit ja sähkömoottorit ovat eri laitteita ja osia, mutta ei niistä juurikaan ole apua ilman toinen toistaan, muistuttaa venttiilihuollon vastaava työnjohtaja Tomi Laikko.
Hän on työskennellyt Flowplussassa joulukuun 2020 alusta lähtien. Länsirannikon kasvatti muutti Tampereen kupeeseen Ylöjärvelle kauniin naisen perässä, ja häitä tanssittiin viime vuoden kesän lämmössä. Työelämä piti saada vielä sen jälkeen kuntoon. Siinä auttoi Flowplus ja sen mukava työyhteisö Tampereen Hepolamminkadulla.
Sähköiset ja fyysiset työkalut ovat kunnossa
Laikko on työskennellyt monessa paikassa ja monella alalla. Työtehtäviä ovat olleet muun muassa materiaaliteknikon työt Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla ja sekä työnjohto ja päällikkötehtävät pakkauskoneiden huoltoyrityksessä. Nyt venttiilit ja niihin liittyvät huollot ovat täyttäneet Laikon työpäivät.
– Minun tehtävä on varmistaa, että huoltohommat sujuvat asiakkaiden luona. Sitä varten meidän asentajillamme pitää olla oikeat työkalut käytössään. Fyysisten työkalujen ohella sähköiset työkalut ovat entistä tärkeämpiä. Niiden ansiosta työn organisointi ja raportointi asiakkaalle on helpottunut ja olemme kaikki hyvin reaaliaikaisesti selvillä siitä, missä kukakin on ja mitä tekemässä. Turhat sähläykset jäävät pois ja ihmiset ovat oikeiden asiakkaiden luona oikeisiin aikoihin oikeiden huolto-osien kanssa. Tästä hyötyvät sekä asiakkaat että oma väki, uskoo Laikko.
Korona-aikana etukäteen sovituista toimintatavoista ja aikatauluista on ollut entistä tärkeämpää pitää kiinni. Ilman testejä ja testaustodistuksia ei monen asiakkaan tiloihin pääse ollenkaan, mikä on Laikon mukaan aivan ymmärrettävää.
”Ei olla pomoja tai duunareita, vaan ihmisiä kaikki”
– Työpäiväni alkaa tyypillisesti seitsemän aikoihin aamulla, eli samaan aikaan kuin asentajiemmekin päivä. Ennen asiakaskeikoille lähtemistä keräännymme usein yhdessä aamukahvin ääreen ja vaihdamme kuulumiset ja kertaamme päivän työtehtävät koko köörin kesken. Venttiilihuollossamme työskentelee yhteensä 18 henkeä, mutta harvoin me aivan kaikki olemme samaan aikaan toimistolla. Työ tehdään kiireisenä kautena lähinnä asiakkaiden luona, joten siellä porukka suurimman osan aikaa on. Toiminnanohjausjärjestelmämme kautta on helppo hahmottaa mitä missäkin on meneillään. Sen kautta pystyn suunnittelemaan seuraavien päivien ja viikkojen aikatauluja, kertoo Laikko.
Koronan vuoksi moni lounaspaikka on Tampereellakin ollut vuoden mittaan kiinni, mutta onneksi noutoruokaa on ollut tarjolla ja kaupoistakin saanut valmisruokia. Ne ovat pitäneet sekä asentajat että Laikonkin työterässä.
– Kun korona on kunnolla kukistettu, jatkamme varmasti taas yhteisiä lounasteluja työporukoiden kanssa. Meillä on hyvin tasa-arvoinen työyhteisö, jossa ei olla sen enempää pomoja kuin duunareitakaan. Samanlaisia ihmisiä me kaikki pohjimmiltaan olemme, painottaa Laikko.
Futista ja eräjormailua
Vapaa-ajalla Laikosta kuoriutuu omien sanojensa mukaan”eräjorma” – aina tilaisuuden tullen. Suomalaiset luonnonpuistot ja laavut ovat tulleet hänelle vuosien varrella hyvin tutuiksi. Toinen aikaa vievä harrastus on jalkapallo, jossa Laikon länsisuomalainen tausta näkyy edelleen.
– Pelaan futista viidennessä divisioonassa satakuntalaisjoukkue Harjavallan pallossa, eli Hapossa. Pelimatkoille tulee minulla hiukan muuta joukkuetta enemmän mittaa, kun lähtöpiste on Tampere tai Ylöjärvi, mutta on se kuitenkin sen arvoista, naurahtaa Laikko.
Flowplus-Kokkola aloitti asiakaspalvelun puhtaalta pöydältä
Flowplus on tarjonnut Pietarsaaressa konepajapalveluita jo vuosien ajan. Keväällä 2021 naapurikaupunki Kokkolaan on avattu uusi Flowplussan yksikkö, joka keskittyy entistä enemmän lähialueen asiakkaiden palveluihin.
Venttiilejä, liukukiskoja ja murskaamon teriä. Siinä pieni osa niistä asioista ja varaosista, jotka syntyvät Pietarsaaren konepajan kymmenestä sorvista. Tarvittaessa varaosia valmistetaan myös siirrettävän konepajakontin (kts. kuvat) avulla asiakkaan luona. Korona-aikana kontti on ollut erityisen kätevä, sillä flowplussalaisten ei ole tarvinnut juurikaan vierailla asiakkaan tuotantotiloissa eikä asiakkaiden vastaavasti Flowplussan tiloissa. Fyysisten kohtaamisten määrä saadaan näin minimoitua.
– Asiakaspalveluahan tämä meidän homma pohjimmiltaan on. Siksi korona-aikana turvallisen palvelun merkitys korostuu entisestään. Me olemme varovaisia ja huolellisia, samoin asiakkaamme. Laitteet on huollettava ajallaan ja uudet varaosat valmistettava sekä asennettava viruksesta riippumatta. Yhteispelillä se onnistuu, painottaa Flowplussan Pietarsaaren ja Kokkolan yksiköiden liiketoimintapäällikkö Antti Peltola.
Konepajakontin lisäksi Pietarsaaresta löytyy myös siirrettävä toimistokontti. Siirrettävien konttien avulla voidaan toteuttaa suuremmat ja pidemmät projektit asiakkaiden luona. Vastaavat kontit ovat myös Flowplussan Tampereen yksikön käytössä.
Kokkolan uusi yksikkö huoltaa ja asentaa
Pietarsaaren konepaja tuottaa venttiilejä ja varaosia ympäri Suomea. Suurin osa sen asiakkaista on tullut jostain kauempaa. Kokkola-Pietarsaari -alueella on kuitenkin runsaasti asiakkaita, joilla on tarvetta Flowplussan huolto- ja asennuspalveluille. Jo jonkin aikaa suunnitelmissa ollut Flowplussan laajeneminen Kokkolaan toteutui lopulta maaliskuun puolivälissä 2021.
– Avasimme toimipisteen Kokkolaan ja palkkasimme sinne jo sähkömies-pumppuasentajan sekä hitsarin. Näiden ammattilaisten avulla saamme toiminnan käyntiin. Kokkolan toimipiste muodostaa nyt yhdessä Pietarsaaren konepajan kanssa toimivan ja monipuolisen kokonaisuuden, toteaa Peltola.
Pietarsaaren konepajalla työskentelee 15 henkeä ja uudessa Kokkolan toimipisteessä kaksi.
– Uusia osaajia tarvitaan kuitenkin jossain vaiheessa lisää, joten Flowplussan rekrytointisivut kannattaa laittaa muistiin.
Hyvä työyhteisö ratkaisee asiakkaan ongelmia
Peltolalla on pitkä työkokemus monista eri töistä ja työnantajista. Flowplussalla hän on ollut joulukuun 2020 puolivälistä lähtien ja viihtynyt hyvin.
Vuodenvaihde ja alkuvuosi ovat Flowplussan toimialalla tyypillisesti hieman rauhallisempaa aikaa, mutta kevään edistyessä kiireet lisääntyvät. Huoltoseisokkeja toteutetaan silloin useiden asiakkaiden kohteissa. Koronan vuoksi seisokit on viime keväästä lähtien organisoitu erittäin huolellisesti. Flowplus ja sen asiakkaat ovat olleet varovaisia eikä ongelmia ole syntynyt.
– Hyvä työpäivä on sellainen, kun pääsee ratkaisemaan asiakkaan käytännön ongelman. Aina siitä tulee hyvälle mielelle. Meillä on paljon erilaisia asiakkaita, joten kaikki työpäivät ovat erilaisia. Flowplus on työyhteisö, johon on helppo uusien ihmisten tulla mukaan, kertoo Peltola neljän kuukauden työkokemuksellaan.
Salibandya ja automatkailua
Monen muun suomalaisen tapaan myös Peltola huokaisee syvään, kun puheeksi tulevat korona, lomat ja harrastukset. Viiden lapsen isänä vapaa-ajan ongelmia ei Peltolalla juurikaan ole. Aikaa kuitenkin riittää C-poikien salibandyjoukkueelle, jonka valmennuksesta hän vastaa.
– Meillä on ollut lomilla tapana reissata autolla ympäri Eurooppaa koko perheen voimin. Viime kesänä se ei sattuneesta syytä onnistunut ja voi olla, että korona estää reissut vielä tulevana kesänäkin. Jospa sitä vuonna -22 voisi sitten taas pakata teltat autoon ja lähteä jonnekin kauemmaksi, haaveilee Peltola lopuksi.
Näin syntyi ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen
Ensimmäinen suomalainen voimalaitosventtiili 25-vuoteen valmistettiin Flowplussan Pietarsaaren konepajalla syksyllä 2020. Nämä venttiilimaailman ”cadillacit” ovat nyt jo kovassa käytössä tyytyväisillä asiakkailla.
Fennovalve Oy:n omistaja Jukka Vasamo jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten myyntijohtajan palkkatöistään. Veri veti kuitenkin takaisin voimalaitosten pariin. Vanha asiakas otti Vasamoon yhteyttä ja hän alkoi selvittää, voisiko korkeapainetta kestävien voimalaitosventtiilien valmistaminen olla mahdollista Suomessa. Olihan se.
– Olemme nyt valmistaneet alusta loppuun saakka kolme voimalaitosventtiiliä suomalaisille asiakkaillemme Flowplussan Pietarsaaren konepajalla. Niistä suurin on kokoa DN350. Valmistusaine on luja takoteräs, tarkemmin 10CrMo911-materiaali. Sen hankkiminen ja työstäminen eivät ole aivan yksinkertaisia asioita, vaan vaativat sekä erityisosaamista että erikoislaitteita, huomauttaa Vasamo.
Nämä kolme venttiilimaailman ”cadillacia” on varustettu ohitusventtiileillä ja sähköisillä säätölaitteilla. Venttiilien säätö tapahtuu ohjaamosta, josta käsin ohjataan venttiilejä säätäviä sähkömoottoreita.
Venttiilipesä ilman saumoja
Suomessa ei ole vuosikymmeniin valmistettu suuria voimalaitosventtiilejä. Silloin, kun niitä vielä valmistettiin, oli valmistajana J.S. Pietarsaari Oy, eli Flowplussan Pietarsaaren toimipisteen edeltäjä. Vasamo oli työuransa alkuaikoina ollut jonkin aikaa samassa työpaikassa Flowplussan perustajan Jarmo Piipon kanssa. Niinpä Vasamo tuli sitten kysäisseeksi Piipolta, onnistuisiko venttiilien valmistaminen Flowplussalta. Näin suomalainen konepajateollisuus palasi joltain osin takaisin juurilleen.
Venttiilit perustuvat saksalaiseen tekniikkaan, joiden eräs kiinnostava piirre löytyy niiden valmistustekniikasta. Näissä venttiileissä ei ole ollenkaan painetta kantavia hitsisaumoja, kuten useimmissa tämän kokoluokan venttiileissä on.
– Koko venttiilipesä on yhtä solidia kappaletta ilman saumoja. Sekä venttiilin ylä- että alapesä ovat siis samaa yhtenäistä ainetta. Meidän kehittämällämme metodilla tällainen venttiilien valmistus on taloudellisesti kannattavaa ja myös käytännössä mahdollista Pietarsaaressa, toteaa Vasamo.
– Voimalaitosventtiilien käyttöikä on hyvin pitkä, jopa 40 vuotta. Venttiilit kestävät siis yhtä pitkään kuin itse voimalaitoskin, muistuttaa Vasamo.
Yksittäistenkin venttiilien valmistus onnistuu
Suuret venttiilienvalmistajat haluavat yleensä tehdä samanlaisia venttiilejä useita kappaleita. Kappalemäärien on lähes poikkeuksetta oltava suuria, jotta tuotanto on kannattavaa. Pieni ja ketterä yritys voi toimia toisin.
– Me valmistamme asiakkaillemme vaikka vain yhden yksittäisen venttiilin juuri heidän tarpeidensa mukaan. Oikeiden materiaalien hankkiminen ei ole ollut koronapandemian keskellä kovin helppoa, kun rajat ovat olleet osittain suljettuja. Tässä kuitenkin onnistuttiin ja ensimmäiset venttiilit ovat jo tuotantokäytössä. Tarkoitus on jatkaa yhteistyötä Flowplussan kanssa myös tulevaisuudessa, sanoo Vasamo.
Vuoden 2020 lopulla Fennovalvelle aukeni mahdollisuus valmistaa nimelliskooltaan suuria DN 300-1200 -kokoisia matalapainekiilaluistiventtiileitä sekä PN 10-40 -takaiskuventtiileitä. Yrityksellä on mahdollisuus valmistaa myös välipainehöyrylle PN 63 DN 800 asti olevia venttiileitä materiaalista 13CrMo45.
– Tällainen vaihtoehto on nykyisin käytettäville venttiileille hyvin kilpailukykyinen. Ensimmäiset DN 500 PN 25 -kiilaluistiventtiilit toimitamme lähiaikoina saksalaiselle asiakkaallemme. Kaikki ovat tyytyväisiä meidän ja Flowplussan pätevyyteen sekä tuottamaamme laatuun, painottaa Vasamo.
Voimalaitoksen kriittinen säätöpalloventtiili kuntoon nopeasti
Voimalaitoksen kriittinen säätöpalloventtiili rikkoontui Koskisen Oy:n Hirvensalmen tuotantolaitoksella ja uuden hankkiminen olisi kestänyt viikkoja. Tuotantopäällikkö Aki Maaranen keksi soittaa Flowplussalle, joka korjasi venttiilin uuden veroiseksi. (lisää…)
Flowplus: Digitaalisen optimoinnin vuosi 2021
Vuoden 2020 omituisuudesta on sanottu jo lähes kaikki mahdollinen. Eikä ihme, että aihe on puhuttanut. Laittoihan korona tehokkaasti lähes kaiken liiketoiminnan säppiin maaliskuussa. Loppuvuoden aikana Flowplussan asiakkaiden elämä alkoi kuitenkin jo normalisoitua. Vuonna 2021 puhaltavatkin sitten uudet ja raikkaammat digituulet.
Vuosi 2021 tulee ainakin monien ennakkotoiveissa kirjautumaan historiankirjoihin suurena nousun vuotena. Korona päästään selättämään ja elämä palaa vihdoin enemmän normaaleihin uomiinsa.
– Flowplussan asiakkaille tarjoamme vuonna 2021 uusia digitaalisia palveluja, jotka tukevat entistä paremmin heidän ydintoimintojaan. Meillä on päivä päivältä paremmat tiedot asiakkaidemme laitteista, joten voimme huolehtia niiden kunnosta ja ylläpidosta aikaisempaa tehokkaammin, lupaa Flowplus Oy:n pääomistaja ja toimitusjohtaja Jarmo Piippo.
Vuoden 2020 lopussa Flowplussan tietojärjestelmässä on noin 25 000 laitetta, mutta vuoden 2021 loppuun mennessä niitä on jo kaksinkertainen määrä.
– Ennakoiva huolto ja ennustava kunnossapito onnistuvat paremmin, kun pumpuista, venttiileistä, kompressoreista, puhaltimista ja erilaisista sähkömoottoreista on ajankohtaiset tiedot saatavilla paikasta riippumatta ja 24/7.
Vuoden 2021 toimintaa Flowplussassa kuvaavat parhaiten seuraavat sanat:
- digitalisaatio
- IoT (Internet of Things)
- pilvipalvelut
- tärinämittaus
- energiamittaus
- vaihtolaiteoptimointi
Asiakkaille säästöjä
Oikeisiin tietoihin perustuva ennakkohuolto varmistaa sen, että laitteita ei toisaalta ali- mutta ei myöskään ylihuolleta. Asiakas saa merkittäviä säästöjä, kun huoltotöiden, varaosien ja vaihtolaitteiden hallinta on aikaisempaa parempaa ja joustavampaa.
– Digitalisaatio on meillä jo nyt pitkällä, mutta vuoden 2021 aikana asia edistyy entisestään. Paluuta vanhaan analogiseen aikaan ei tule. Ja hyvä niin, painottaa Piippo.
Varaosat omista konepajoista
Varaosien saanti harvinaisempiin laitteisiin on joskus vaikeaa. Jos varaosaa ei laitevalmistajalta löydy tai sen toimittaminen Suomeen on liian hidasta, voi Flowplus valmistaa melkein osan kuin osan omissa konepajoissaan.
– Osaamista ja laitteita löytyy eksoottisempienkin aineiden työstämiseen konepajoillamme. 3D-printterilläkin syntyy nykyään moni osa nopeasti. Laadultaan meidän valmistamamme osat eivät eroa alkuperäisistä, muistuttaa Piippo.
Vaihtolaite kuusen alle?
Laatu on kunnossa myös Flowplussan vaihtolaitteissa: uusi laite on toki aina uusi, mutta Flowplussan tarjoamat kunnostetut ja takuuvarmat vaihtolaitteet ovat myös turvallinen ja kasvussa oleva vaihtoehto.
– Vaihtolaitteemme ovat ehkä hiukan raskaita pukinkonttiin tai kuusen alle laitettaviksi, mutta tuottavat kyllä paljon ja pitkäaikaista iloa käyttäjilleen.
Vesa Hynönen / Flowplus: ”Asiakasta auttamaan vaikka keskiyöllä”
Asiakaspalvelu ei aina katso kelloa. Flowplussan Varkauden yksikönvetäjä Vesa Hynönen lähtee tarvittaessa korjaamaan asiakkaan laitteita aikaan kuin aikaan.
Varkauden Puurtajankatu 2:ssa on reilu 600 neliöinen halli, jossa puurtaa kahdeksan Flowplussan virtaustekniikan osaajaa. Kaikki ovat harvoin paikalla samaan aikaan, sillä Varkauden ympäristössä on paljon teollisuutta ja useita voimalaitoksia, joiden huolloista, korjauksista ja asennuksista vastaa Flowplus. Osa töistä tehdään asiakkaan luona, osa taas omissa toimitiloissa omilla erikoistyökaluilla. Varkautelaisten osaamista tarvitaan myös muualla maassa.
– Valtakunnallisesti teemme kaikki Flowplussan painelaitehitsaukset Varkaudessa. Niitä koskevat monet viranomaismääräykset, joten myös hitsauksia tekevien ihmisten on oltava koulutettuja ammattilaisia. Meillä on ISO 9001:2015 laatusertifikaatti ja ISO 3834-2:2005 hitsauksen laatu sertifikaatti. Asiakkaat myös vaativat, että meillä on kaikki tarvittavat sertifikaatit, ja se on aivan ymmärrettävää. Väärin valmistettu voimalaitoskattilan osa, voi pahimmillaan aiheuttaa merkittävän vaurion asiakkaan laitteille, varoittaa Hynönen.
Varkaudessa tehdään paljon myös voimalaitos- ja lämpökeskustenhuoltoja, sekä kaikkien pumppu-, sähkömoottori- ja venttiilivalmistajien laitteiden huoltoja, korjauksia ja asennuksia. Uusien laitteiden vaihtoehtona on asiakkaille tarjolla myös korjattuja vaihtolaitteita.
– Jos valmista varaosaa ei ole helposti saatavissa, teemme sen tarvittaessa konepajallamme itse. Laatu on sama kuin alkuperäisessäkin varaosassa, lupaa Hynönen.
”Kun me tiedämme ja osaamme, ei asiakkaan tarvitse huolehtia”
Flowplussan henkilöstö on moniosaajia täynnä, sillä työtehtävien kirjo on laaja. Periaate on, että asiakkaan ei tarvitse tietää laitteistaan ja niiden huolloista kovinkaan paljoa. Flowplussan henkilökunta ja dokumentointijärjestelmä tietävät, mitä mikäkin pumppu, venttiili, puhallin, kompressori tai sähkömoottori tarvitsee. Erityisesti laajemmissa huoltoseisokeissa tämä säästää, sekä aikaa että rahaa.
– Yksikään päivä ei ole samanlainen. Ei minulla yksikönvetäjänä, mutta ei muullakaan meidän henkilöstöllämme. Erilaisia laitteita on paljon ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Siksi myös osaamisen ylläpito on välttämätöntä. Uutta pääsee oppimaan lähes joka päivä, kertoo Hynönen.
Diesel-pumppu 1950-luvulta
Hynönen muistuttaa, että asiakkaiden kannattaa aina huoltaa vanhoja laitteita, jos ne ovat kuitenkin perusrakenteiltaan kunnossa. Lähes laitteeseen kuin laitteeseen löytyy varaosia edelleen. Tarvittaessa osat valmistetaan Varkauden toimipisteessä, jos vain varaosan strategiset mitat ovat tiedossa.
– Meillä kävi hiljattain huollossa vuonna 1955 valmistunut pumppu. Se on ollut varmuusvaraston dieselpumppuna, joten käyttötunteja ei ole pumpulle paljoa kertynyt. Sen ajan laitteet on valmistettu niin paksuista runkomateriaaleista, että niiden elinkaarelle ei näy loppua. Ennakoivalla ja kokonaisvaltaisella kunnossapidolla tuokin pumppu on kunnossa vielä seuraavat 50 vuotta, arvelee Hynönen.
Uuden oppimista joka päivä
Työnimu on kova, mutta vapaa-aikaakin Hynösellä sentään on. Se kuluu etenkin maasto- ja moottoripyöräilyn, veneilyn ja metsästämisen parissa. Itsensä kehittäminen ja kouluttautuminen ovat Hynösen mukaan myös jo välttämättömyys.
– Minulla on ollut jo vuosia Alikonemestarin-tutkinto suoritettuna ja nyt suoritan parhaillani erityisesti voimalaitospuoleen liittyvää Ylikonemestarin-tutkintoa Savon Aikuiskoulutuskeskuksessa. Valmista tulee ensi vuoden aikana. Aina on kiinnostavaa oppia uusia asioita, toteaa Hynönen.
Flowplussan Kirsi Nyström: ”Jokaisella sähkömoottorilla on sielu”
Sähkömoottori on perusperiaatteeltaan aivan samanlainen laite vuonna 2020 kuin se oli Kirsi Nyströmin aloittaessa niiden parissa työskentelyn vuonna 1988. – Joka aamu on kiva tulla töihin. Meillä on mukava ja monipuolinen työyhteisö Flowplussassa.
Kirsi Nyström on korjannut sähkölaitteita jo yli 30 vuoden ajan. Alkuvaiheessa häntä työllistivät eniten sähkömoottorien käämitykset. Niitä tehtiin paljon, jolloin yksittäisen laitteen elinkaari piteni huomattavasti. Moottorin sydän siis vaihdettiin tai korjattiin uuteen uskoon.
– Nyt uusien sähkömoottoreiden hinnat ovat tippuneet jo niin alas, että käämityksiä tehdään yleensä vain erikoismoottoreille. Suurin osa työpäivästäni kuluu erikokoisten sähkömoottorien huoltojen parissa. Yleisimmät huoltotoimenpiteet ovat laitteiden puhdistukset, laakerien vaihdot sekä joskus myös akselien korjaukset. Jos laite on korjattavissa, niin me osaamme sen kyllä korjata, vakuuttaa Flowplussan Kotkan työpajalla työskentelevä Nyström.
Laaja ikäjakauma tuo rikkautta työyhteisöön
Nyström kuuluu toimipisteensä kokeneeseen kaartiin. Ikäjakauma on laaja parikymppisistä aina eläkeikää lähestyviin saakka. Nyströmin mielestä suuri ikähaarukka on työpaikalla vain etu, ei haitta.
– Nuoremmat ja vanhemmat auttavat ja tukevat toisiaan. Minä en esimerkiksi jaksa nostella kaikkia painavia moottoreita, mutta nuoremmille kavereille se ei ole ongelma. Vastaavasti minä pystyn kokemuksellani auttamaan heitä erilaisissa moottorien teknisissä ongelmissa. Olen työpajan ainoa naispuolinen työntekijä, mutta pidän sitä itselleni vain etuna, kertoo jo opiskeluajastaan lähtien miesvaltaisissa yhteisöissä ollut Nyström.
Parhaita hetkiä työssä ovat huollettujen, korjattujen tai käämitettyjen laitteiden koekäytöt.
– Varsinkin kun jonkun hankalamman moottorin koekäyttö osoittaa, että laite toimii huoltokorjauksen jälkeen kuin unelma, niin siinä kyllä tuntee aitoa työniloa.
Yritysasiakkaita sekä pieniä ja suurempia sähkömoottoreita
Kirsi Nyström ajelee aamuisin Pyhtäältä maaseudun rauhasta työpaikalleen Kotkan puolelle parikymmentä minuuttia. Hän ei tee keikkahommia asiakkaiden luona vaan työskentelee säännöllisesti konepajan puolella.
Asiakaspalvelukin Nyströmiltä kyllä sujuu, sillä aina silloin tällöin asiakkaat tuovat huollon tai korjauksen tarpeessa olevat laitteet itse konepajalle. Lähes kaikki Kotkan konepajan asiakkaista ovat yritysasiakkaita, mutta joitakin yksityisasiakkaitakin pajalla käy.
– Pienempien sähkömoottorien kohdalla mittaamme aina aluksi moottorin kunnon. Jos moottori on rikki, niin useimmiten se päätyy kierrätykseen ja asiakkaalle on taloudellisesti kannattavampaa hankkia tilalle uusi moottori. Pienempien moottorien huollossa menee tyypillisesti pari-kolme tuntia moottoria kohti. Suurempien moottoreiden kohdalla ei yksi päivä edes välttämättä riitä, sanoo Nyström.
Sähkömoottoritehtaat tuottavat markkinoille moottoreita liukuhihnalta. Nyströmin mukaan jokainen Flowplusssaan päätyvä moottori on kuitenkin oma yksilönsä, jolla on oma sielunsa.
– Moottoreiden käyttötarkoitukset ja käyttömäärät vaihtelevat todella paljon, joten edes pitkällä kokemuksella ei voi aina päällisin puolin ennakoida, missä kunnossa moottori ja sen osat ovat.
Flowplussassa pääsee oppimaan uutta
Nyström on käynyt sähköpuolen ammattikoulun Kotkassa, mutta oppinut suurimman osan taidoistaan käytännössä työn ääressä. Työnantajan kautta on muun muassa sähkötyön ja turvallisuustyön koulutuksia ollut saatavissa.
– Tekniikka kehittyy jatkuvasti, mutta sähkömoottori on loppujen lopuksi aika lailla samanlainen laite kuin 30 vuotta sitten. Uudempia tai tekniikaltaan erikoisempia laitteita ei ole vielä toistaiseksi tullut juurikaan meille huoltoon. Jossain vaiheessa uusillekin laitteille tulee huolto- ja korjaustarpeita, joten niitä tulee silloin meillekin. Olemme valmiina ja huollamme sekä korjaamme nekin kuntoon, toteaa Nyström.
– Meillä on Flowplussassa paljon erikoisosaamista eri puolilla Suomea olevissa toimipisteissämme. Niinpä täällä pääsee tekemään monenlaisia hommia monien erikoisosaajien kanssa. Heiltä voi oppia aina jotain uutta ja pitää näin omaa ammattitaitoaan ajantasalla.
