Flowplus: Koko pumppaamo kerralla kuntoon
Pumppuja huolletaan yleensä ennakkosuunnitelmien mukaan. Tai niin niitä ainakin kannattaisi huoltaa. Samaa tehdään suuremmassa mittakaavassa myös kokonaisille pumppaamoille. Flowplussan Lappeenrannan tiimi toteuttaa pumppaamosaneerauksia eri puolilla Suomea. (lisää…)
Kuopion Veden perusteellisen pumppaamosaneerauksen toteutti Flowplus
Kuopion Veden Särkiniemen jätevesipumppaamo oli täyssaneerauksen tarpeessa. Pääurakoitsijaksi valikoitui Flowplus, joka toteutti saneerauksen juuri kuten tilaaja halusikin.
Kuopion Vesi Oy:n toiminta-alue kattaa Kuopion kaupungin keskusta-alueen lisäksi myös Karttulan, Vehmersalmen, Riistaveden, Nilsiän, Maaningan, Juankosken ja Siilinjärven. Juomaveden jakelun lisäksi yritys huolehtii alueen jätevesihuollosta.
– Särkiniemen jätevesipumppaamo on yksi hiukan pienemmistä pääpumppaamoistamme. Se on saneerattu edellisen kerran perinpohjaisesti 1990-luvulla, joten nyt oli syytä tehdä samanlainen suuri saneeraustyö. Kilpailutuksen jälkeen pääurakoitsijaksi valikoitui Flowplus Oy, joka toteutti urakan sovitusti sekä budjetissa että aikataulussa, kertoo rakennuttajainsinööri Pekka Sairanen Kuopion Vedestä.
Ohituspumppaamo tarvittiin saneerauksen ajaksi
Urakka alkoi vanhan pumppaamon purkutöillä ja ohituspumppaamon rakentamisella. Urakan aikana uusittiin pumppaamon kattomateriaalit, pumppaamon ympärys avattiin ja sinne asennettiin uudet patolevyt sekä eristeet.
– Ohituspumppaamon rakentaminen oli välttämätöntä, sillä puhdistamolle oli Särkiniemen pumppaamon saneerauksenkin aikana pumpattava joka tunti 320 – 500 m3 jätevettä, huomauttaa Sairanen.
Urakan lopuksi Särkiniemeen asennettiin uudet pumput, putkistot, venttiilit, kansistoluukustot, sähkö- ja automaatiokeskus sekä ilmanvaihto-, hajunpoisto- ja lämmitysjärjestelmät.
Pitkäaikainen investointi
Särkiniemen tapaisen pumppaamon elinkaari on tyypillisesti 30 – 50 vuotta. Kyse on siis pitkäaikaisesta investoinnista, joten se on syytä tehdä alusta loppuun saakka kunnolla. Hyvin määräaikaishuolletut pumput, venttiilit ja putkistot toimivat pitkään, mutta Sairasen mukaan pumppaamoiden sähköjärjestelmät tulevat yleensä ensimmäisinä vaihtoikään.
– Näin iso projekti ei koskaan mene ilman yllätyksiä. Ja yleensä rakennusprojektien yllätykset eivät tuppaa olemaan iloisia yllätyksiä. Särkiniemen kohdallakin pieniä ongelmia paljastui saneerauksen kuluessa, mutta ne saatiin hoidettua aikataulun puitteissa kuntoon, kiittelee Sairanen.
Rakennuttajainsinöörillä on takanaan pitkä työkokemus sekä rakentamisesta että vesijohtolaitoksista. Kuopion Vedessä Sairanen on ehtinyt työskennellä neljä vuotta.
Pääurakoitsijalla on suuri vastuu
Kuopion Vedellä ei ollut ennen Särkiniemen saneerausurakkaa kovin paljoa kokemuksia Flowplussasta. Joitain pumppuhuoltoja olivat Flowplussan Varkauden toimipisteen ihmiset käyneet Kuopion Vedelle tekemässä.
– Tällaisessa urakassa pääurakoitsijalla on suuri vastuu. Flowplus hoiti sen roolinsa hyvin. Myös alihankkijat pysyivät aikatauluissaan ja urakka eteni siksi suunnitellusti. En näe mitään syytä siihen, ettemmekö voisi tehdä yhteistyötä Flowplussan kanssa myös tulevaisuudessa, kertoo Sairanen.
Avaimet käteen
Särkiniemen urakka aloitettiin 28.9.2020 ja se luovutettiin Kuopion Vedelle 13.11.2020. Taustalla oli Kuopion Veden järjestämä kilpailutus, jossa oli mukana useita palveluntarjoajia. Alusta lähtien haettiin ”avaimet-käteen”-urakoitsijaa, joka huolehtisi koko urakasta alusta loppuun saakka.
– Teimme alustavat selvitykset ja suunnitelmat tulevaisuuden tarpeistamme. Sen jälkeen järjestimme kilpailutuksen, jonka voitti Flowplus.
– Laatukriteereillä oli kilpailutuksessa oma merkityksensä, mutta niin myös hinnalla. Luonnollisesti halusimme pitää omat kustannuksemme mahdollisimman pieninä, huomauttaa Sairanen.
Kuopion Vesi Oy on Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan omistama vesihuoltoyhtiö, joka vastaa vesihuollosta toiminta-alueillaan omistajakunnissa. Yhtiön vesihuollon piirissä on noin 120 000 asukasta. Yhtiön liikevaihto on 32 milj€ ja vakituisen henkilöstön määrä on 92.
Mikkelin Vesilaitos: Ruuvikuljetin kuntoon kesäillan kuumuudessa
Mikkelin Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolla rikkoontui ruuvikuljettimen vaihteisto kesäkuisena perjantai-iltapäivänä vuonna 2020. Hankala tilanne hankalaan aikaan. Soitto Flowplussalle, ja vaihteisto oli vaihdettu jo ennen kuin perjantai vaihtui lauantaiksi.
Mikkelin Vesilaitos tuottaa talousvettä noin 55 000 ihmiselle Mikkelissä ja sen lähialueella. Lisäksi Vesilaitos huolehtii myös viemäröinnistä ja jätevesien puhdistamisesta alueellaan.
– Kun kuulin, että ruuvikuljettimen vaihteisto oli rikkoutunut jätevedenpuhdistamollamme, soitin samantien Flowplussan Lappeenrannan toimipisteeseen, jonka kanssa olen aikaisemmin asioinut useita kertoja. He ottivat Lappeenrannasta yhteyttä Flowplussan Varkauden toimipisteeseen ja sieltä kaverit lähtivät pikapuolin matkaan Mikkeliä kohti. Puolenyön aikoihin vaihteisto oli jo vaihdettu ja ruuvikuljetin toimi taas normaalisti, kertoo työnjohtaja Kari Purhonen Mikkelin Vesilaitokselta. Hän vastaa vesilaitoksen jätevesipumppaamoista ja on työskennellyt Mikkelin Vesilaitoksessa noin 10 vuotta.
– Kyllä Flowplussan toimintaa voi kutsua täyden kympin arvoiseksi suoritukseksi. Työ tapahtui nopeasti ja ammattitaidolla, jatkaa Purhonen.
Työn raportointi on selkeää
Erityiskehuja Purhonen jakaa Flowplussan työstä raportoinnille. Yhtä kattavaa raportointia ei monella yrityksellä ole.
– Työstä saatava raportti on hyvin vaikuttava, koska se on yksityiskohtainen ja yksiselitteinen. Asiakas ei joudu yhtään ihmettelemään, mitä on tehty ja miksi. Raporttiin liitetyt valokuvat selventävät hyvin, missä vika on ollut ja miten ongelma on ratkaistu, toteaa Purhonen.
Lähes 300 pumpun vesilaitos
Mikkelin Vesilaitoksen ja Flowplussan yhteistyö on aikaisemmin perustunut ennen kaikkea pumppaamoiden saneerauksiin ja myös pumppuhuoltoihin. Laitoksella on noin 130 jätevedenpumppaamoa, joissa kaikissa on vähintään kaksi pumppua.
– Pumppuja on meillä lukumääräisesti aika paljon, melko lähelle 300 kappaletta. Huollettavaa siis riittää ja yksi huolloista vastaava alihankkijamme on Flowplus Oy, toteaa Purhonen.
Yhteistyö jatkuu
Mikkelin Vesilaitoksella on tiedetty jo pidempään, että Flowplussan kautta on saatavilla apua myös kesäkuun lopun tapaisiin kiireellisiin erityistapauksiin. Hätätilanteita syntyy kuitenkin harvoin, sillä laitteistojen kausihuolloista pidetään Mikkelissä hyvää huolta.
– Jo pari vuotta olemme tehneet Flowplussan kanssa toimivaa yhteistyötä. Se jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa, lopettaa Purhonen.
Mikkelin Vesilaitos tuottaa talousvettä noin 55 000 ihmiselle Mikkelissä ja sen lähialueella. Lisäksi Vesilaitos huolehtii viemäröinnistä ja jätevesien tehokkaasta puhdistamista. Vesilaitos on ollut kunnallinen liikelaitos vuodesta 1994 lähtien. Vuodessa tuotetun talousveden määrä on noin 3,3 milj.m3 ja puhdistetun jäteveden määrä noin 4,4 milj. m3. Vesilaitoksen vakinaisen henkilöstön määrä on 35 henkilöä.
Flowdicator tarkkailee Lumijoen Veden pumppujen kuntoa
Flowdicator on pumppujen ja pumppaamojen seurantajärjestelmä, joka seuraa laitteiden toimintaa ja hälyttää, jos asiat eivät ole kunnossa. Lumijoen Vesi Oy:ssä järjestelmä on ollut käytössä syksystä 2019 lähtien.
Lumijoen Vesi Oy:llä on reilut 800 vesiliittymää. Vesijohtoverkostoa on kaikkiaan noin 150 kilometriä. Yrityksen pumppaamoista kuudessa on käytössä Flowdicator-seurantajärjestelmä.
– Hankimme Flowdicatorin erityisesti sen vuoksi, että useissa pumppaamoissamme oli melko vanhat eikä siksi enää kovin luotettavat hälytysjärjestelmät. Hälytys saatiin vasta siinä vaiheessa, kun laite oli jo rikkoontunut. Nyt Flowdicator-järjestelmän avulla saamme jatkuvasti tietoa pumppaamon toiminnasta, joten voimme reagoida laitteistojen toiminnassa tapahtuviin muutoksiin nopeammin, kertoo kunnaninsinööri Ari Korkala Lumijoen kunnasta. Korkala toimii kunnallisen virkansa rinnalla myös Lumijoen Vesi Oy:n toimitusjohtajana.
– On hyvin mahdollista, että laajennamme järjestelmän käyttöä tulevaisuudessa myös muihin pumppaamoihimme. Keräämme vielä käyttäjäkokemuksia järjestelmästä ja katsomme asiaa tarkemmin sen jälkeen, jatkaa 14 vuotta erilaisissa vesilaitostehtävissä työskennellyt Korkala.
Kohtuulliset käyttöönottokustannukset
Lumijoki on pieni mutta vireä kunta Oulun eteläpuolella Liminganlahden rannalla. Asukkaita kunnassa on noin 2000 henkilöä, joten kunnan pääosin omistama vesilaitos on siksi melko pieni. Raakaveden kunta ja vesilaitos saa tällä hetkellä yhdestä pohjavedenottamosta. Jätevesien käsittelyssä lähikunnat tekevät yhteistyötä, joten myös Lumijoen asukkaiden jätevedet päätyvät 25 kilomerin päähän Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n käsittelylaitokseen.
– Heräte Flowdicator-järjestelmän kokeiluun tuli Flowplussan Rauno Tuppuraisen yhteydenoton seurauksena. Keskustelimme pumppaamojen valvonnasta ja Rauno kertoi, että heillä olisi siihen uusi ja moderni järjestelmä tarjolla. Järjestelmän käyttöönottokustannukset olivat hyvin kohtuulliset, joten päätimme aluksi ottaa sen koekäyttöön yhdessä siirtolinjassa, sanoo Korkala.
Hälytykset nopeammin ja luotettavammin
Aikaisemmin pumppaamoilta saatiin vesilaitokselle vain valo- tai äänimerkit, mikäli laitteissa oli jotain vikaa. Tämä tarkoitti yleensä sitä, että hätä oli silloin suuri ja jokin laite oli jo rikkoontunut.
– Meidän kannaltamme Flowdicator-järjestelmän suurimmat hyödyt tulevat siitä, että saamme hälytykset nopeasti ja viipymättä. Pumppaamoilla tapahtuvat hämmingit saadaan näin nopeammin otettua haltuun ja korjattua. Muutama kerta on käynyt niin, että Flowdicator on osannut varoittaa meitä jo ennalta tulevista ongelmista, huomauttaa Korkala.
Tiedot päivittyvät verkon kautta mobiilisti
Lumijoen Vesi Oy:n palkkalistoilla ei ole yhtään työntekijää. Kolme henkilöä kunnasta työskentelee kuitenkin pääasiassa vesilaitoksen asioiden parissa. Huolto- ja asennustehtävissä käytetään ulkopuolisia yhteistyökumppaneita, muun muassa Flowplus Oy:ä.
– Flowdicator-järjestelmän eräs hyvä ominaisuus on sen toiminta netin kautta. Nyt koronaeristyksen aikanakin näen jatkuvasti täällä kotitoimistollani, missä kunnossa järjestelmään yhdistetyt pumppamot ovat. Emme siis tarvitse minkäänlaisia valvomoita, vaan oma läppäri riittää hyvin, kiittelee Korkala järjestelmän toimintaa.
Lumijoen Vesi Oy on Lumijoen kunnan alueella toimiva vesilaitos. Lumijoen kunnassa on reilut 800 vesiliittymää. Vesijohtoa kunnan alueella on noin 150 kilomeriä. Vesilaitoksen omistaa pääosin Lumijoen kunta, mutta laitoksella on myös yksityisiä omistajia.
Flowplus parantaa Suomen jätevesiverkostojen hallintaa
Flowplus on mukana kaksivuotisessa digitalisointiprojektissa, jossa helpotetaan vesilaitosten jätevesiverkostojen ylläpitoa kehittämällä uusia digitaalisia työkaluja. Flowplussan osalta kyse on ennen kaikkea Flowdicator-monitorointipalvelun hyödyntämisestä ja edelleen kehittämisestä hankkeen aikana.
Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt Oulun yliopistolle Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) 370 000 euron rahoituksen vesilaitosten digitalisointiprojektille. Hankkeessa luodaan vesilaitoksille mitattavien tietojen käsittelyyn uusia analyysityökaluja ja –malleja, joiden avulla voidaan kehittää jätevesiverkoston hallintaa sekä havaita poikkeamat ja vuodot verkostossa.
Hanke auttaa vesilaitoksia hyödyntämään myös ulkoisia tietolähteitä, kuten esimerkiksi säätiedotuksia. Pitkällä aikavälillä hankkeen tulokset vaikuttavat vesilaitosten toimintatapoihin ja edesauttavat resurssien optimoinnissa ja tehokkaassa käytössä sekä verkoston ylläpidossa. Hankkeen tavoitteena on kehittää skaalautuva malli, jolloin hyötyjiä ovat eri kokoiset vesilaitokset.
Jätevesiverkoston hallinnan parantaminen vähentää ympäristöön ja asutukseen kohdistuvien haittojen, kuten jätevesivuotojen ja tukosten määrää. Verkoston parempi hallinta vähentää myös jätevesilaitosten kuormaa, ja puhdistusprosessin aiheuttamaa energiankulutusta sekä päästöjä.
Hankkeessa ovat mukana Oulun Vesi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Kuopion Vesi ja Kempeleen vesihuolto ja sitä koordinoi Allied ICT Finlandin (AIF) Water Ecosystem. Flowplussan lisäksi mukana on myös muita yrityksiä eri puolilta Suomea.
Lue lisää aiheesta seuraavasta linkistä: https://www.kaleva.fi/uutiset/
Flowdicator on skaalautuva ja reaaliaikainen järjestelmä
Flowdicator on kaivoksille, paperiteollisuudelle, vesilaitoksille sekä muulle prosessiteollisuudelle suunniteltu järjestelmä monitorointiin, kunnonvalvontaan sekä energiakatselmuksiin. Se on suunniteltu erityisesti pumpuille ja pumppaamoille. Internetpohjainen järjestelmä sekä modernit tiedonkeruulaitteet mahdollistavat tehokkaan tiedonsiirron sekä analysoinnin.
– Flowdicator on järjestelmä, joka tarjoaa skaalautuvan ratkaisun reaaliaikaiseen valvontaan kaikenkokoisille prosesseille. Kattava mutta yksinkertainen, on ajatus, minkä pohjalta Flowdicator-järjestelmää on lähdetty luomaan, kertoo Flowdicatorin kehitystyössä mukana oleva Matti Viita.
Merkkivapaa pumppuhuolto on asiakkaan etu
Merkkivapaa pumppuhuolto korjaa, asentaa, suunnittelee, huoltaa sekä myy erilaisia pumppuja ja pumppaamoja. Asiakas pääsee aina sanomaan viimeisen sanan ja saa itselleen juuri sellaisen pumpun, pumppaamon tai palvelukokonaisuuden, jonka tarvitsee.
Maan alla kulkee monenlaisia vesijohtoja pumppaamoiden ja kiinteistöjen välillä. Puhdasta juomavettä tulee sisään ja jätevettä lähtee ulos. Lisäksi myös sade- ja hulevedet on pidettävä poissa sellaisista rakenteista, joihin ne eivät kuulu.
– Kohteen suunnittelu alkaa asiakkaan käyttötarpeista. Sen jälkeen tehdään monia erilaisia mittauksia, jotta saadaan optimoitua kohteeseen juuri oikea laite tai laitteet. Asiakas voi tällöin päättää, mitä ominaisuuksia hän laitteissa eniten arvostaa. Jos hinta on esimerkiksi kynnyskysymys, me autamme asiakasta tekemään päätöksen, jossa hinta ja laatu kohtaavat optimaalisesti, kertoo Flowplus Oy:n infraliiketoiminnan päällikkö Markus Paukkunen.
Pääasiassa Vaasan, Tampereen ja Seinäjoen toimistojen välillä liikkuva Paukkunen vastaa Flowplussan pumppuliiketoiminnasta Etelä-Suomessa sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla. Näissä kolmessa kaupungissa työskentelee yhteensä 19 pumppualan asiantuntijaa, jotka tekevät huoltoja, korjauksia ja asennuksia Etelä- ja Keski-Suomen alueilla.
Suunnittelu, asennus ja ennakoivat huollot ajallaan
Hyvin tehdyn suunnittelun jälkeen laite tai laitteisto asennetaan kohteeseen, koekäytetään ja sille tehdään huoltosuunnitelma. Laadukkainkaan laite ei toimi ikuisesti. Ennakoivalla huollolla laitteet kuitenkin toimivat vuosikymmeniä luotettavasti ja ilman katkoksia.
– Toimintavarmuus on asiakkaille ymmärrettävästi hyvin tärkeää. Kukaan ei halua, että laitteet lopettavat toimintansa varoittamatta. Nykyisin yhä tärkeämpää on myös laitteen koko elinkaaren aikaisen energiankulutuksen optimointi, eli käytännössä minimointi. Laitteiden käyttöiät ovat pitkiä, joten laitteiden elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen pienentäminen kiinnostaa kaikkia. Huolto on ekoteko, muistuttaa Paukkunen.
Merkkivapaa pumppuhuolto toimii ihmisten ehdoilla
Flowplussan asiakkaita ovat muun muassa kunnat, kaupungit, ELY-keskukset, Valtio sekä tuhannet kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt. Vuosittain Paukkusen alueella käydään läpi 3200 erilaisen pumppun tai pumppaamon kunto. Yhteensä Flowplus korjaa tai vaihtaa uuteen yli 2000 pumppua koko Suomen alueella vuosittain.
– Me olemme Suomen suurin merkkivapaa pumppuhuolto. Toimimme aina yhteistyössä asiakkaan kanssa ja heidän etunsa mukaisesti. Ihmiset tekevät täällä töitä toisille ihmisille. Pumput ja pumppaamot ovat tässä kokonaisuudessa loppujen lopuksi vain välineitä, huomauttaa Paukkunen.
Paljon erilaisia pumppuja, paljon erilaisia varaosia
Pumppuja ja pumppaamoita on Suomessa moneen lähtöön. Yhteistä niille on se, että ne kaikki toimivat sähköllä. Flowplussan palveluista noin 75 prosenttia liittyy jäte- ja hulevesiin, noin 20 prosenttia juomaveteen ja noin viisi prosenttia yksittäisten kiinteistöjen pumppuihin liittyviin asioihin.
– Pumput ovat periaatteessa kaikki mekaanisia nesteen liikuttamiseen luotuja laitteitta. Ne ovat kuitenkin hyvin erilaisia, joten varastossamme on koko ajan erittäin laaja valikoima erilaista pumppujen varaosaa. Osa pumpuista on uppopumppuja, jotka toimivat veden alla. Toiset taas sijaitsevat kuivassa tilassa ja imevät nesteen jostain pumpputilan ulkopuolelta. Meidän päätehtävämme on pitää näiden kaikkien pumppujen elinkaari mahdollisimman pitkänä ja energiatehokkaana, painottaa Paukkunen.
